Täyssavuttomuuden tavoite edellyttää lujaa tahtoa, tietoa ja toimivia apuvälineitä lopettamisen tueksi
Vaikka Suomessa tällä hetkellä on jo enemmän tupakoinnin lopettaneita kuin tupakoijia, on edessä vielä paljon töitä, ennen kuin täydellinen savuttomuus saavutetaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Patrick Sandströmin mukaan savuton Suomi vuoteen 2040 mennessä on iso tavoite, jota varten tarvitaan lujaa tahtoa, tietoa ja toimivia apuvälineitä lopettamisen tueksi.
Savuttomuuden ensimmäinen aalto on vasta takanapäin. THL:n Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen 2009 -raportista käy ilmi, että 22 % miehistä ja 16% naisista tupakoi päivittäin. Pitkällä aikavälillä miesten tupakointi on Suomessa vähentynyt. Naisten tupakointi pysyi pitkään 1980-luvun puolivälin tasolla, mutta on viime vuosina kääntynyt laskuun.
Tupakoinnin lopettaminen on usein vaikeaa. Vuoden 2040 täyssavuttomuuden tavoitteeseen pääseminen edellyttää tutkija Patrick Sandströmin mukaan laaja-alaista yhteistyötä terveydenhuollon eri toimijoiden kesken paikallisten moniammatillisten lopettamisen tuen verkostojen rakentamiseksi. Lopettamista yrittävän tupakoijan tulee olla paremmin tietoinen tupakan aiheuttamasta riippuvuudesta ja käytettävissä olevista monipuolisista lopettamisen apukeinoista.
- Tupakointi on selvästi vähentynyt viimeisen 50 vuoden aikana. Tupakkalain viime vuosien muutokset ovat selkeästi vähentäneet mahdollisuuksia tupakoida ja se on vähentänyt erityisesti passiivista tupakointia. Silti ne, jotka vielä tupakoivat, ovat enemmän riippuvaisia tupakasta, eli he tarvitsevat tavallista enemmän asiantuntevaa tukea yrityksessään lopettaa. Tänä päivänä suurin osa tupakoijista haluaa lopettaa, Sandström sanoo.
Uusi tupakkalaki
Uusi tupakkalaki astui voimaan 1.10.2010. Sen tavoitteena on tupakkatuotteiden käytön vähittäinen loppuminen.
Lain tarkoituksena on vähentää lasten ja nuorten tupakoinnin aloittamisen edellytyksiä ja rajoittaa tupakointia heidän kasvuympäristössään. Lisäksi tupakkatuotteiden esilläpitoa ja saatavuutta lasten ja nuorten arkielämän piirissä rajoitetaan. Tupakointikielto laajenee koskemaan lasten ja nuorten ympäristöä esimerkiksi päiväkotien ja koulujen lähellä.
Tupakkalaissa kielletään mm.
tupakkatuotteiden esilläpito vähittäismyyntipaikoissa; tupakkatuotteiden luovutus, maahantuonti ja hallussapito 18 vuotta nuoremmilta; tupakkatuotteiden vähittäismyynti automaateista (4 vuoden siirtymäaika) ja
tupakkasponsorointi.
Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus
Tupakointia ylläpitää tupakkariippuvuus. Se koostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta riippuvuudesta. Nikotiini on tärkein fyysistä riippuvuutta ylläpitävä kemiallinen aine tupakassa. Tupakan nikotiini stimuloi aivojen nautintoalueita ja vahvistaa tupakkariippuvuuden muita tekijöitä.
Psyykkinen riippuvuus tupakasta on joukko henkilökohtaisia opittuja käyttäytymismalleja ja kokemuksia, joita tupakoija yhdistää tupakointiin. Tupakan kemikaalit vahvistavat tätä sidettä. Sosiaalisella riippuvuudella tarkoitetaan tupakointihalun liittymistä tilanteisiin, ympäristöön tai ihmisiin.
Tupakoinnin lopettaminen vaatii tietoa, taitoa, oppimista ja yksilöllistä tukea.
– Tupakoitsijat eivät kaipaa riskilähtöistä ohjausta, vaan kannustavaa ja omia voimavaroja voimistavaa ja vahvistavaa neuvontaa: miten selvitä moniulotteisesta tupakkariippuvuudesta kohti savuttomuutta, mikä on ensimmäinen askel kohti tavoitetta, Sandström kiteyttää.
Savuttomuuden toinen aalto
Noin 40 % tupakoijista ei edelleenkään edes halua lopettaa tupakointia[1].
– Tupakattomuustyö ei ole lopussa vaan toinen aalto on vielä edessä. Suomessa suurin osa tupakoijista on heavy- tai medium-tupakoijia, joiden tupakointihistoria on pitkä ja savukkeiden käyttö runsasta. Heille tupakasta irti pääseminen on todellinen, vaikea haaste. Tupakka on heille kiinteä osa elämää ja minäkuvaa. Kun tavoitetilana on savuton Suomi vuonna 2040, heidän auttamisekseen irti tupakasta joudutaan tekemään vielä paljon töitä. Vaikka heillä lopettamishaluja löytyisikin, eivät keinot aina riitä, Johnson & Johnson Consumer Nordicin asiantuntija Kirsti Otterström kiteyttää.
Hoidot tupakasta irrottautumiseen
Tupakoinnin lopettaminen on moniulotteinen prosessi. Riippuvuudesta irrottautuminen sisältää fyysisen vieroittautumisen ohella aina myös psyykkisen ja sosiaalisen vieroittautumisen.
– Tupakoivan näkökulmasta tämä tarkoittaa, että tupakoinnin lopettaminen vaikuttaa lähes kaikkeen arkiseen toimintaan. Siksi on ymmärrettävää, että lopettaminen on useimmille oppimisprosessi, jossa opitaan pois vuosien aikana opituista käyttäytymistavoista ja tottumuksista. Tupakan tuottama nautinto on korvattava muilla elämän nautinnoilla, Sandström sanoo.
Tupakoinnin lopettamisessa oma valmistautuminen ja vertaistuki ovat tärkeitä. Vertaistukea voi saada esimerkiksi tupakoinnin lopettamisryhmissä. Käytössä on myös maksuton neuvontapuhelin tupakoinnin lopettaville (p. 0800-148 484). Nikotiiniriippuvuuden hoidossa voidaan käyttää nikotiinikorvaushoitoa ja lääkärin määräämiä reseptilääkkeitä.
Nikotiinikorvaushoito on ensisijainen tupakasta vieroituksen lääkehoito (Käypähoitosuositus 2006). Nikotiinikorvaushoitoon tarkoitetut tuotteet lievittävät vieroitusoireita ja sopivat usein niille, joilla on nikotiiniriippuvuus.
Vieroitu verkossa!
Internetissä on mahdollista räätälöidä palvelua erilaisille tupakoijille – myös voimakkaasti fyysisesti riippuvaisille, raskaana oleville tai kroonisesti sairaille.
Online-tukiohjelmien keskeinen voima on kattavuus, saavutettavuus ja joustavuus.
– Verkossa vieroittuminen perustuu vertaistukeen, tiedon räätälöintiin tupakoijan ja lopettajan tarpeen mukaan sekä lopettajaa aktivoiviin työvälineisiin. Verkon etuja ovat tietopohjan laajuus ja kohdentaminen, anonymiteetin mahdollisuus sekä ”kysy ja vastaa” -tyyppinen palvelumahdollisuus.
Ohjeita tupakoinnin lopettamiseen tarjoavat Suomessa tällä hetkellä mm. aikuisille suunnatut web-palvelut www.stumppi.fi, www.activestop.fi ja www.tohtori.fi/tupakkaklinikka sekä nuorille tarkoitettu www.fressis.fi.
Lisätietoja:
Kirsti Otterström
HCP Manager
Johnson & Johnson Consumer Nordic
p. 0207 531 480
kotterst@its.jnj.com
Lähteet:
1) ”Tupakasta vieroituksen organisointi ja käytännöt” (julkaisuja2009:15), www.stm.fi/julkaisut
2) THL Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen, 2009:
3) Suomen ASHin lehdistötiedote tupakkalain muutoksesta: http://www.suomenash.fi/fi/tupakkapolitiikka/lainsaadanto/tupakkalain+muutos+2010/
[1] AVTK/2009