Tiedote 2.3.2010: Antimikrobiset suuvedet ovat oikein käytettynä hyödyllisiä

Erikoishammaslääkäri, emeritaprofessori Anja Ainamon ja kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkäri Aira Lahtisen mukaan antimikrobiset suuvedet ovat oikein käytettynä hyödyllisiä. Näkemys perustuu heidän toteuttamaansa laajaan antimikrobisia suuvesiä käsittelevään katsaukseen[1]. Katsaus on julkaistu Suomen Hammaslääkärilehdessä numerossa 5/2009, jonka jälkeen se on julkaistu osittain tai kokonaan mm. Lääkelaitoksen TABU-julkaisussa, Suuhygienistilehdessä sekä Ruotsin ja Norjan hammaslääkärilehdissä.

Katsauksessa käy ilmi, että säännöllisesti käytettyinä antimikrobiset suuvedet vaikuttavat myös ikenen alaiseen plakkiin. — Yleinen käsitys on aikaisemmin ollut, että antimikrobiset suuvedet vaikuttavat vain näkyvillä olevaan plakkiin ja syljen mikrobeihin, Aira Lahtinen sanoo. Pohjoismaissa on runsaasti kokemusta klooriheksidiinin antimikrobisesta tehosta lyhytaikaisessa käytössä silloin, kun suun puhdistus on vaikeutunut. Yhdysvalloissa on perinteisesti käytetty eteerisiä öljyjä sisältävää suuvettä, josta laajan ja pitkäaikaisen käyttökokemuksen lisäksi on tehty paljon tutkimuksia. — Eteerisiä öljyjä sisältävä suuvesi (Listerine®) ei värjää hampaita ja kieltä, mikä haittaa useimpien muiden antimikrobisten suuvesien käyttöä. Suuvedet eivät ole pelkkää kosmetiikkaa Lahtisen ja Ainamon mukaan on tärkeää tiedostaa, etteivät suuvedet ole pelkkää kosmetiikkaa. Myös myytit alkoholipitoisten suuvesien suuta kuivattavasta ominaisuudesta ja suusyöpäriskistä ovat perusteettomia. — Antimikrobinen suuvesi ei vähennä sylkirauhasten toimintaa, ja suun kosteutus tai kuivuus riippuu nimenomaan sylkirauhasista. Suuveden öljyt auttavat myös voitelemaan limakalvoja. Ihmisille, joille tulee vuosittain reikiä tai joilla on paikatut hampaat, asiantuntijat suosittelevat fluoripitoista suuvettä. Kolme neljästä suomalaisesta kärsii jonkinasteisesta ientulehduksesta, ja noin miljoona suomalaista pelkää kärsivänsä pahanhajuisesta hengityksestä. — Tällöin antimikrobisesta suuvedestä olisi apua — erityisesti, jos se saadaan tehokkaasti hampaiden väleihin. Suurin osa suomalaisista siis hyötyisi suuveden käytöstä. Toisaalta ihmisen, joilla kaikki on kunnossa, ei tarvitse muuttaa nykyistä käytäntöään. Jos alan ammattilainen toteaa suun terveyden hyväksi, voi asiakas jatkaa entisiä hoitotapojaan. Hyvä suuhygienia suojaa suusyövältä Ainamo ja Lahtinen havaitsivat, että monissa arvioissa ei ole huomioitu alkoholin juomisen ja suuvesillä huuhtelun eroa. — Huuhtelu on paikallista käyttöä, suuvesi syljetään purskuttelun jälkeen pois. Alkoholi poistuu kokonaan suusta viimeistään viidessä minuutissa. Kun alkoholi niellään, sitä on elimistössä, myös syljessä, useita tunteja yhdenkin annoksen jälkeen. — On tärkeätä huomata, että juotu alkoholi vaikuttaa suussa 20 kertaa pidemmän ajan kuin suuvesi, Ainamo teroittaa. Suun mikrobit tuottavat syljen alkoholista asetaldehydiä, joka on syöpävaarallista. Tämä selittää tutkimustulokset, jotka osoittavat huonon suuhygienian lisäävän suusyöpäriskiä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että antimikrobiset suuvedet vähentävät suun mikrobeja, jolloin asetaldehydin muodostus vähenee. Lisätietoja: Heidi Miessmer Tuotepäällikkö Johnson & Johnson Consumer Nordic p. 050 588 0203 hmiessme@its.jnj.com -------------------------------------------------------------------------------- [1] Lahtinen A, Ainamo A. Antimikrobiset suuvedet oikein käytettynä hyödyllisiä. Suomen Hammaslääkärilehti 2009;16:30-41.