Tutkimus: Rinnakkaislääkkeiden käyttö ja käyttötyytyväisyys lievässä kasvussa - kuluttajat haluavat hillitä lääkekustannusmenoja

Rinnakkaislääkkeiden käyttö ja käyttötyytyväisyys on kasvanut hieman vuodesta 2005, osoittaa Rinnakkaislääketeollisuus ry:n teettämä kuluttajatutkimus. Lähes kaikki rinnakkaislääkkeitä käyttäneet kokevat saaneensa taloudellista hyötyä rinnakkaislääkkeen käytöstä. Tutkimuksesta käy ilmi myös, että 91 % vastanneista haluaisi hillitä Kelan lääkekorvausmenoja. Lääkärin rooli lääkekustannuskeskustelussa korostuu.

Rinnakkaislääketeollisuus ry teetti Marketing Radar Oy:lla tutkimuksen, jossa selvitettiin kuluttajien kokemuksia ja mielipiteitä rinnakkaislääkkeistä ja niiden käytöstä sekä keinoja, joilla kuluttajat haluaisivat hillitä lääkekorvausmenoja.

62 % kaikista tutkimukseen osallistuneista on käyttänyt rinnakkaislääkkeitä, ja heistä 89 % on tyytyväisiä käyttämiinsä rinnakkaislääkkeisiin. 45–64 -vuotiaiden ikäryhmässä rinnakkaislääkkeitä käyttäneiden määrä on lisääntynyt 4 prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen 2005. Tyytyväisten osuus rinnakkaislääkkeitä käyttäneistä on puolestaan kasvanut kahden prosenttiyksikön verran samassa ikäryhmässä. 72 % kaikista vastaajista oli myös saanut riittävästi tietoa rinnakkaislääkkeistä. Yli 64-vuotiaat ovat mukana tutkimuksessa ensimmäistä kertaa, joten vertailutietoa ei siltä osin ole saatavissa.

- Näyttää siltä, että rinnakkaislääkkeet kuuluvat yhä useamman kuluttajan arkipäivään ja niihin ollaan yleisesti tyytyväisiä, sanoo Rinnakkaislääketeollisuus ry:n toiminnanjohtaja Jaana Meklin.

Kuluttajat haluavat hillitä lääkekorvausmenoja ja korostavat lääkärin roolia asiassa

Tutkimus osoittaa, että kuluttajat tiedostavat yhteiskunnan lääkekorvauskustannusten kasvun ja haluavat hillitä kustannuksia. Vain 9 % vastaajista oli sitä mieltä, että kustannuksia ei tarvitse hillitä. 70 % vastanneista pitää parhaana keinona kustannusten hillintään sitä, että lääkäreiden pitäisi määrätä rinnakkaislääkkeitä aina, kun se on mahdollista. Lähes kolmannes vastanneista kannattaa myös sitä, että korvaus lääkkeestä maksettaisiin vain edullisimman valmisteen mukaan ja että halutessaan kalliimman lääkkeen potilas maksaisi erotuksen itse. Henkilökohtaisella tasolla rinnakkaislääkkeiden käytöstä on ollut vastanneille taloudellista etua: peräti 95 % kokee säästäneensä jonkin verran, paljon tai erittäin paljon valitessaan rinnakkaisvalmisteen.

Lääkärin rooli maltillisempien lääkekustannusten edistäjänä korostuu tutkimustuloksissa. 35 % vastanneista kertoi keskustelleensa lääkärin kanssa edullisen lääkehoidon mahdollisuuksista ja kustannuksista. Vain puolessa näistä tapauksista lääkäri oli ottanut asian puheeksi. Niistä vastanneista, jotka eivät olleet puhuneet aiheesta lääkärin kanssa, yli puolet ilmaisi halunsa kustannuskeskusteluun. Vuonna 2006 toteutetusta lääkäritutkimuksesta ilmenee, että lääkäreiden näkemykset kustannuskeskustelusta eroavat kuluttajien näkemyksistä. Lääkäreiden näkemyksen mukaan kustannuskeskustelua käydään huomattavasti useammin kuin kuluttajien mielestä.

- Lääkäreiden toivotaan ottavan asia puheeksi vastaanotolla useammin. Kuluttajat ovat ymmärtäneet, että lääkekorvausmenoja on hillittävä ja lääkäri on tässä avainasemassa. Tämä on selkeä viesti myös Sosiaali- ja terveysministeriölle, kun korvausjärjestelmää ryhdytään uudistamaan syksyllä.

Tutkimukseen haastateltiin 529 suomalaista keväällä 2007. Haastatellut olivat iältään 45–79 -vuotiaita. Haastattelut toteutettiin kahdessa eri ikäryhmässä: 45–64 -vuotiaat sekä 65–79 -vuotiaat. 65–79 -vuotiaiden ryhmä oli mukana tutkimuksessa ensimmäistä kertaa.

Lisätietoja:
Rinnakkaislääketeollisuus ry:n toiminnanjohtaja
Jaana Meklin
gsm: +358 400 741 686
jaana.meklin@rinnakkaislaaketeollisuus.fi

Rinnakkaislääketeollisuus ry:n puheenjohtaja
Mika Käyhkö
puh: +358 20 180 5960
gsm: +358 40 747 4787
mika.kayhko@ratiopharm.fi

Rinnakkaislääketeollisuus ry: Actavis, Alternova, Orifarm Generics, Teva Finland, Merck NM, Nordic Drugs, Ratiopharm, Sabora Pharma sekä Sandoz.