Maahanmuuttajat tutustuvat Suomen luontoon Planin tuella
Lastenoikeusjärjestö Plan kotouttaa maahanmuuttajia luonnon avulla. Luonnossa he pääsevät opettelemaan erätaitoja, viljelemään omia kasvimaita ja nyt loppusyksystä tutustumaan sysipimeään metsään. Muissa Pohjoismaissa luontokotouttaminen on jo yleistä, mutta Suomessa se on vielä melko uutta.
Maahanmuuttajat saavat uudenlaisia lähi- ja arkiliikuntaan liittyviä luontokokemuksia lastenoikeusjärjestö Plan International Suomen järjestämillä luontoretkillä.
Pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla elävät maahanmuuttajat pääsevät uudessa Liikuntavuosi luonnossa -hankkeessa tutustumaan suomalaiseen luontoon. Osallistujat ovat käyneet muun muassa lintu-, kalastus- ja villiyrttiretkillä sekä kasvattaneet vihanneksia parvekkeilla ja laatikkopuutarhoissa. He ovat päässeet ratsastamaan sekä ötökkä- ja melontaretkille. Nyt loppusyksystä luvassa on vielä suunnistusta säkkipimeässä metsässä.
Samalla opetellaan suomalaisessa luonnossa olemista ja liikkumista, erätaitoja sekä jokamiehenoikeuksia.
– Tavoitteena on antaa maahanmuuttajille mahdollisuus kokea luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Luontoon tutustuminen tunnetusti edistää esimerkiksi arkiliikuntaa, ja sen on todettu lisäävän myös henkistä hyvinvointia, kertoo Planin maahanmuuttajatyön päällikkö Hanna Nurmi.
Luonto ei erottele ihmisiä kielen mukaan
Plan on hankkeessa edelläkävijän roolissa, sillä luontokotouttaminen on vielä melko uutta Suomessa. Muualla Pohjoismaissa se on jo tavallista, sillä maahanmuuttajien luontosuhdetta vahvistamalla voidaan edistää myös kotoutumista sekä tarjota heille uusia tapoja ymmärtää ja olla osa yhteiskuntaa.
– Luonnossa tutustutaan suomalaiseen yhteiskuntaan muullakin tavalla kuin vain kielen opettelun kautta. Se tarjoaa myös ajatuksen tasa-arvosta; luonto ei erottele ihmisiä sen mukaan, osaako hän kieltä vai ei, sanoo Hanna Nurmi.
Maahanmuuttajat tarvitsevat ohjattua tutustumista suomalaiseen luontoon, sillä moni ei tiedä, miten luonnossa liikutaan. Luonto herättää myös pelkoja, joita retkillä on tarkoitus hälventää.
Luonto saa ajatukset muualle
Hanke alkoi viime keväänä. Esimerkiksi Siuntion vastaanottokeskuksessa sekä Lohjan perheryhmäkodissa rakennettiin laatikkopuutarhoja, joissa kasvatettiin tomaatteja ja yrttejä.
Osa maahanmuuttajista on tehnyt samaa myös kotimaassaan, ja moni onkin kokenut tuttujen asioiden tekemisen lohduttavaksi.
Esimerkiksi kalastusretket sen sijaan ovat olleet monille maahanmuuttajille, erityisesti naisille, uusi asia.
– Jokamiehenoikeudet ovat monille uusi asia. He eivät ole tienneet, että kuka tahansa saa esimerkiksi onkia tai kerätä sieniä, Nurmi kertoo.
Luonnossa puuhaaminen auttaa myös kääntämään ajatukset pois ikävistä asioista. Jotkut nuoret ovat jälkikäteen kertoneet, että ensimmäistä kertaa puoleen tuntiin he eivät pohtineet tulevaisuutta.
– Esimerkiksi turvapaikanhakijanuorille retket tarjoavat tauon ikävään odotusvaiheeseen. Luonto rauhoittaa, Nurmi sanoo.
Toteutamme retket useiden yhteistyökumppanien ja ammattilaisten avulla. Liikuntavuosi luonnossa -hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö, ja sen on tarkoitus jatkua ainakin vuoden loppuun asti. Hanke on osa Suomi 100 -juhlavuotta.
Lisätietoa ja haastattelupyynnöt:
Hanna Nurmi, maahanmuuttajatyön päällikkö, Plan International Suomi, p. +358 45 657 5655, hanna.nurmi@plan.fi
Lastenoikeusjärjestö Plan International haluaa oikeudenmukaisen maailman, jossa kaikkien lasten oikeudet ja tasa-arvo toteutuvat. Siksi Plan parantaa erityisesti kehitysmaiden tyttöjen elämää ja suojelua. Uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton Plan perustettiin 1937, ja Suomessa toiminta alkoi 1998. Työskentelemme yli 70 maassa. plan.fi