HybridiSuomi-kansalaiskysely: suomalaisilta tukea kaksoiskuntalaisuudelle

HybridiSuomi-kansalaiskyselyn mukaan koronapandemia on lisännyt monipaikkaisuutta. Kolmasosa etätyötä tekevistä on tehnyt töitä myös muualla kuin vakinaisessa asunnossaan. Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti kaksoiskuntalaisuuteen ja uskovat, että kaupungistumisen rinnalla on mahdollista kehittää tasapainoisemmin myös alueita ja maaseutua.

Reilu neljännes suomalaisista on sitä mieltä, että lainsäädännön tulisi mahdollistaa kaksoiskuntalaisuus – eli se, että henkilö voi olla kirjoilla useammalla paikkakunnalla. Lisäksi 41 prosenttia vastaajista suhtautuu kaksoiskuntalaisuuden mahdollisuuteen varovaisen myönteisesti. Kaksoiskuntalaisuuden mahdollisuutta vastustaa vain joka kymmenes.

Tulokset käyvät ilmi HybridiSuomi-kansalaiskyselyssä, jossa selvitettiin kansalaisten näkemyksiä identiteetistä, monipaikkaisuudesta ja koronapandemian vaikutuksista etätyöhön ja arkeen. Keskitien säätiön toimeksiannosta tehdyn kansalaiskyselyn suunnitteli ja analysoi viestintätoimisto Pohjoisranta BCW. Kysely toteutettiin Cintin verkkopaneelissa joulukuussa 2020 ja siihen vastasi 1 000 suomalaista. Otos on iältään, sukupuoleltaan ja alueellisesti väestöä edustava.

”Kansalaiskysely tuo esiin ajattelumallien kehittymistä, jotka poikkeuksellisen koronavuoden myötä ovat muuttuneet ajatuksista sanoiksi. Se kertoo selvästi myös, että suomalaisilla on usein kaksoisidentiteetti, joka rakentuu yksilölähtöisesti, vapaana joko-tai-vastakkainasetteluista”, sanoo Keskitien säätiön asiamies Hannu Kallio, ja viittaa kyselyn tulokseen, jonka mukaan joka kolmas suomalainen kokee olevansa sekä kaupunkilainen että maalainen.

Monipaikkaisuus on yleistynyt koronapandemian myötä. HybridiSuomi-kyselyn mukaan joka kolmas etätyötä tehneistä suomalaisista on koronan aikana tehnyt sitä myös muualla kuin vakinaisessa asunnossaan. Nuorista vastaajista näin oli tehnyt reilusti yli puolet. Vastaajista 44 prosenttia piti etätöiden etuna sitä, että niitä voi tehdä myös kakkosasunnosta tai mökiltä. Neljännes vastaajista pitää vähintään melko todennäköisenä sitä, että tekee myös vastaisuudessa vakituisen asunnon ohella etätöitä esimerkiksi mökillä tai kakkosasunnolla. Nuorista alle 25-vuotiaista näin arvelee lähes puolet.

Vastakkainasettelu on historiaa

Kaksi kolmesta suomalaisesta uskoo kaupungistumiskehityksen jatkuvan. Vahvimmin kaupungistumisen jatkoon uskovat alle 25-vuotiaat ja Etelä-Suomessa asuvat vastaajat, joista yli 70 prosenttia pitää sitä väistämättömänä kehityksenä. Epäilevimpiä ovat 45–54-vuotiaat sekä Pohjois-Suomessa asuvat, joskin heistäkin enemmistö uskoo kaupungistumisen etenevän. Samalla kaupungistuminen kuitenkin huolettaa suomalaisia. Noin 60 prosenttia vastaajista ei pidä kaupungistumisen jatkumista toivottavana. Myönteisimmin kaupungistumiseen suhtautuvat nuorimmat ikäluokat, mutta heistäkin puolet ei pidä kaupungistumisen jatkumista Suomessa toivottavana.

”Enemmistö vastaajista pitää kaupungistumiskehityksen vauhtia liiallisena. Sosiaalisia ongelmia syntyy, kun muutosvauhti ylittää sekä taantuvien että kasvavien paikkakuntien palvelu- ja turvaverkkojen kantokyvyn. Monipaikkaisuuden eduista ei ole juurikaan käyty keskustelua, ja nyt se on noussut valtavirtaan”, Kallio sanoo.

HybridiSuomi-kansalaiskyselyn mukaan enemmistö suomalaisista (79 %) uskoo, että kaupungistumiskehityksen rinnalla on mahdollista kehittää nykyistä tasapainoisemmin myös alueita ja maaseutua. Näin uskovat erityisesti vanhemmat ikäluokat, mutta alle 25-vuotiaistakin jopa kaksi kolmesta on tätä mieltä. Naiset uskovat tasapainoisemman kehityksen mahdollisuuksiin hieman miehiä useammin.

Suomalaisten toiveet asuinpaikasta ”jos työt, perhe ja elämäntilanne sen mahdollistaisivat” jakautuvat melko tasaisesti erilaisten elinympäristöjen välillä. Maaseudun haja-asutusalueella asuu vain kymmenen prosenttia vastaajista, mutta siellä haluaisi asua 19 prosenttia, mikäli työt, perhe ja elämäntilanne sen mahdollistaisivat. Puolet alle 25-vuotiasta vastaajista oli vähintään harkinnut maalle muuttamista korona-aikana avautuneiden ja konkretisoituneiden etätyömahdollisuuksien vuoksi.

HybridiSuomi-kansalaiskyselystä voi lukea lisää hankkeen verkkosivustolta hybridisuomi.fi. Siellä julkaistuissa artikkeleissa HybridiSuomen neuvonantajat kommentoivat kyselyn tuloksia.

Lisätietoja:

Hannu Kallio, asiamies, Keskitien säätiö, 050 527 1875, asiamies[at]keskitie.fi
Jarno Forssell, VP, director, Pohjoisranta BCW, 040 506 4815, jarno.forssell[at]bcw-global.com

HybridiSuomi on sitoutumaton ajatusliike, joka pyrkii luomaan pohjaa keskustelulle Suomen alueiden – kaupunkien, taajamien ja maaseudun – tasapainoisesta kehityksestä koronakriisin jälkeen. ​Hankkeen takana ovat strateginen viestintätoimisto Pohjoisranta BCW ja Keskitien säätiö, jonka tarkoituksena on edistää maaseudun ja asutuskeskusten väestöryhmien ymmärtämystä ja sovinnollista yhteistyötä. Lue lisää: www.hybridisuomi.fi 

Liitteet:

• Tiivistelmä HybridiSuomi-kansalaiskyselyn tuloksista
• Keskitien säätiön asiamiehen Hannu Kallion kuva