Japani uudistuu katastrofien kautta
Japania vuosi sitten ravistelleen luonnonkatastrofin ja ydinonnettomuuden jälkien korjaaminen etenee hyvin, mutta katastrofin vaikutukset heijastuvat laajalti japanilaiseen yhteiskuntaan. FinNode-innovaatioverkoston selvityksen mukaan luonnonkatastrofi muuttaa maan energiapolitiikkaa ja avaa suomalaisille uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
”Japania vuosi sitten 11. maaliskuuta ravistellut katastrofi on esimerkki suuresta luonnonmullistuksesta, jollaiset ovat aina johtaneet Japanissa yhteiskunnallisiin muutoksiin. Esimerkiksi vuonna 1995 Koben maanjäristyksen jälkeen uudistettiin laajalti rakentamisen lainsäädäntöä. Nyt Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen koko Japanin energiapolitiikka on murroksessa”, kertoo FinNode Japanin ja Tekesin Tokion toimiston johtaja Reijo Munther.
Japanin energiapolitiikan murrosta selvittäneen FinNode-innovaatioverkoston mukaan sähköntuotannon vapauttaminen ja panostukset uusiutuviin energiamuotoihin avaavat Japanissa suomalaisyrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
”Japanissa ollaan muuttamassa perusteellisesti sähköntuotantoa. Suomalaisilla on korkeatasoista osaamista sähkömarkkinoiden avaamisesta kilpailulle alkaen sähköverkon avaamisesta useille tuottajille aina markkinamekanismin toteutukseen asti”, Munther sanoo.
Japani panostaa uusiutuvaan energiaan
”Osana viime maaliskuisen katastrofin jälkeistä energiapolitiikan murrosta ympäristökysymykset ovat nousseet vahvasti Japanissa esille. Uusiutuviin energiamuotoihin ja energiatehokkuuteen tullaan lähivuosina investoimaan merkittävästi. Uusiutuvan energian tuotantokapasiteetti ei kuitenkaan korvaa ydinvoimaa kuin useiden vuosikymmenten jaksolla”, Finpron energia-toimialajohtaja Janne Hietaniemi kertoo.
”Vaikka Japanin oma energiaosaaminen on korkeatasoista, suomalaisyrityksille on liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi aurinkoteollisuuden materiaaliteknologioissa, tuulivoimaloiden komponenteissa ja ennen kaikkea bioenergian tuotannossa. Toisaalta myös ydinvoimassa suomalaiselle osaamiselle on kysyntää. Ydinvoimaloiden käytettävyys ja turvallisuus on Suomessa maailman parasta. Japanissa on tällä hetkellä ainoastaan kaksi ydinreaktoria käytössä ja kymmenien miljardien investoinnit ydinvoimaan seisovat”, Hietaniemi jatkaa.
Japanissa uusiutuvien energiamuotojen osuus on tällä hetkellä 9 prosenttia kokonaissähköntuotannosta. Pääosa tästä on vesivoimaa, johon sisältyy ydinvoimaan liittynyttä pumppuvoimaa. Aurinko- ja tuulienergiaa on käytössä vain 0,5 prosenttia kokonaissähköntuotannosta. Bioenergian osuus on hyvin vähäinen, vaikka maan pinta-alasta on 70 prosenttia metsää.
Jätteenkäsittely suuri haaste jälleenrakennukselle
”Ajankohtainen ongelma ratkaistavaksi ovat tsunamin ja ydinvoimalaonnettomuuden tuottama jäte. Esimerkiksi Miyagin alueella syntyi kerralla 90 vuoden jätteet. Suuri osa jätteestä on palavaa tai muuten kierrätyskelpoista raaka-ainetta. Lisäksi Fukushiman ydinvoimala-alueen ympäristössä on paljon saastunutta maata”, Munther toteaa.
Muntherin mukaan suomalainen jätteenkäsittelyosaaminen on herättänyt mielenkiintoa Japanissa. Suomalaisyrityksistä esimerkiksi BMH ja Ecomation ovat tarttuneet Japanin jäteongelman avaamiin liiketoimintamahdollisuuksiin.
”Japanissa on ollut kiinnostusta jätteenkäsittelylinjoihimme, jotka erottelevat yhteiskunta- ja teollisuusjätteestä polttoainetta. Käsittelyn lopputuotteena syntyy korkean lämpöarvon omaavaa SRF-polttoainetta. Japani on tällä hetkellä erittäin riippuvainen tuontienergiasta, mutta jätettä heillä on paikallisesti tarjolla”, sanoo BMH:n myyntipäällikkö Mika Suomi.
Lisätietoja
Reijo Munther, johtaja, FinNode Japani, Tekes Tokio, puh: +81-3-6859-6814, reijo.munther@tekes.fi
Janne Hietaniemi, toimialajohtaja, energia, Finpro, puh: +358 40 3433 535, janne.hietaniemi@finpro.fi
Mika Suomi, myyntipäällikkö, BMH Technology, puh: +358 20 486 6995, mika.suomi@bmh.fi
FinNode-verkosto on globaalisti toimiva suomalaista kilpailukykyä edistävä innovaatioverkosto. FinNode edustaa Suomea ja suomalaista osaamista kansainvälisissä innovaatiokeskuksissa USA:ssa, Venäjällä, Kiinassa, Japanissa ja Intiassa. FinNode yhdistää suomalaisia ja kansainvälisiä osaajia sekä osaamista innovaatioiden luomiseksi. FinNode tuottaa suomalaiselle innovaatiotoiminnalle uusia avauksia seuraamalla muutossignaaleja. FinNode palvelee yksittäisiä yrityksiä verkostoonsa kuuluvien organisaatioiden kautta. FinNoden keskeisinä toimijoina ovat Finpro, Tekes, työ- ja elinkeinoministeriö ja ulkoasiainministeriö. Lisäksi yhteistyössä ovat mukana opetus- ja kulttuuriministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto, Sitra, Suomen akatemia ja VTT.
www.finnode.fi
Avainsanat: