Jopa joka kymmenes suomalainen sairastaa vakavaa kansansairautta - suurin osa tietämättään
Suomessa keuhkoahtaumatautia sairastaa jopa 400 000 henkilöä, mutta tauti on diagnosoitu vain noin 20 prosentilla siihen sairastuneista. Taudin varhainen toteaminen mahdollistaisi puuttumisen taudin kulkuun ajoissa, mikä parantaisi potilaiden elämänlaatua ja säästäisi hoitokustannuksia. Tautia sairastavalle Sirpa Selinille taudista kertominen on tärkeää, jotta ongelma tiedostettaisiin, mutta tupakoitsijoita hän ei tuomitse.
”Tauti on pahentunut pikkuhiljaa. Olen luontoihminen ja aikaisemmin liikuin paljon. Nyt liikkuminen on jäänyt. Aiemmin minulla oli repussa happipullot, mutta en enää jaksa kantaa niitä”, kertoo Sirpa Selin.
Selin aloitti tupakoinnin 60-luvulla, jolloin tupakointi oli yleistä myös nuorten naisten keskuudessa. Polttaminen oli tavallista ja normaalia. Lisäksi tupakointiin liittyi pientä glamouria ja jännitystä. Selin jäi koukkuun, eikä sitä sen enempää miettinyt.
Syövästä voi parantua, keuhkoahtaumataudista ei
Tauti diagnosoitiin Selinillä vuonna 1997, mutta hän oli tietämättään sairastanut tautia jo pitkään.
”Olin Malmin sairaalassa tuolloin potemassa keuhkoputkentulehdusta vuodelevossa. Ulkona oli kova pakkanen. En päässyt viiteen päivään tupakalle, kun kukaan ei vienyt. Kohdallani tupakointi loppui tuohon. Ei siinä laastareita tai muuta tarjottu.”
Selinillä epäiltiin aluksi keuhkosyöpää, joka osoittautui tutkimuksissa keuhkoahtaumataudiksi.
”Olin onnellinen ja sanoin lääkärille, että onneksi on vain keuhkoahtaumatauti. Lääkäri sanoi, että Sirpa, siinä ei ole mitään iloitsemista: kyseessä on vakava tauti, josta ei parane ja joka vie sinut hautaan. Syöpäpotilaita leikataan ja he voivat parantua. Keuhkoahtaumataudista ei parane koskaan.”
Salakavala tauti täysin alidiagnosoitu
”Suurin osa keuhkoahtaumapotilaista ei tiedä sairastavansa keuhkoahtaumatautia. Syynä alidiagnosointiin on sopeutuminen hiljalleen hiipiviin oireisiin. Koska tauti etenee hitaasti, niin potilaat pistävät oireet monesti ikääntymisen piikkiin, tai tupakkayskää ei pidetä sairauden merkkinä”, kertoo keuhkosairauksien erikoislääkäri, lääketieteen tohtori, Toni Kiljander Terveystalosta.
Taudin varhainen diagnosointi kannustaa elämäntapojen muutokseen, mahdollistaa tarvittaessa riittävän aikaisen hoidon aloituksen ja näin parantaa potilaiden elämänlaatua.
”Keuhkoahtaumataudin todentavaa spirometria-tutkimusta tulisi tehdä Suomessa entistä matalammalla kynnyksellä ja useammalle. Spirometriaan tulisi hakeutua, jos on vähänkin keuhko-oireita tai jos on tupakoinut pitkään”, Kiljander jatkaa.
Keuhkojen kunto selviää helposti ja luotettavasti
Keuhkojen tila on helppo tarkistuttaa spirometria-tutkimuksella. Spirometria on helppo, nopea ja kivuton puhalluskoe.
”Keuhkoahtaumapäivän tarkoitus on saada ihmiset kiinnittämään huomiota lieviinkin oireisiin ja hakeutumaan spirometriaan. Spirometriaan kannattaa tulla, jos on keuhko-oireita, kuten yskää, rasitushengenahdistusta, toistuvaa keuhkoputkentulehdusta, tai jos on tupakoinut toistakymmentä vuotta. Taudin varhainen toteaminen mahdollistaa puuttumisen taudin kulkuun ajoissa”, Kiljander toteaa.
Spirometriatutkimuksen tulokset ovat välittömästi käytettävissä, ja terveydenhoidon ammattilainen osaa kertoa testin perusteella luotettavasti keuhkojen tilasta.
Spirometriaa ja tietoa keuhkoahtaumataudista Hansatorilla 18.11.2010
Turussa järjestetään 18. marraskuuta maailman keuhkoahtaumatautipäivään liittyvä tapahtuma, jossa pyritään kiinnittämään huomiota keuhkoahtaumatautiin ilmaisilla spirometrioilla ja tietoiskuilla. Turun Hansakorttelin Hansatorilla on mahdollisuus klo 14–17 ilmaiseen spirometriaan. Samana päivänä klo 16.30–18.30 Alvariumin auditoriossa (Puutarhakatu 8B) järjestetään avoin luentotilaisuus. Turun tapahtumat ovat osa maailman keuhkoahtaumapäivää (www.2010yearofthelung.org) sekä Puhalla nyt -hanketta. Kansallisen ja pohjoismaisen hankkeen tarkoituksena on kasvattaa tietoisuutta keuhkoahtaumataudista ja sen hoidosta.
www.puhallanyt.fi
Lisätietoja:
Sirpa Selin, 040 516 3072, sirpa.selin@dnainternet.net tai turunseutu@yhdistys.heli.fi
Keuhkosairauksen erikoislääkäri, LT, Toni Kiljander, Terveystalo Turku, puh. 040 527 4472, e-mail: toni.kiljander@terveystalo.com
Keuhkoahtaumatauti on keuhkojen ilmavirtausta heikentävä sairaus, joka edetessään heikentää merkittävästi myös yleiskuntoa ja edesauttaa sairastumista muihin sairauksiin. Keuhkoahtaumataudilla on yhteys tupakointiin. Keuhkoahtaumatauti yleistyy ja vuonna 2020 sen uskotaan olevan jo kolmanneksi yleisin kuolinsyy.
Puhalla nyt ‑kampanja on Filha Ry:n, Heli Ry:n, AstraZenecan, Boehringer Ingelheimin, Pfizerin, Terveystalon ja Medikron yhteishanke. Kampanjan tavoitteena on tehdä keuhkoahtaumatauti tunnetuksi ja saada yhä useammat hakeutumaan spirometriaan, ja siten varmistamaan diagnoosin varhaisessa vaiheessa.