Kaakkois-Euroopasta kultakaivos Suomen ICT-yrityksille
Keski- ja Kaakkois-Eurooppa on kiinnostava jatkuvasti kehittyvien maiden markkina-alue. Useissa alueen maissa ICT-markkinat kasvavat taantumankin aikana lähes kymmenen prosenttia vuosittain. Alueen työvoiman osaaminen ja palkkataso ovat kilpailukykyisiä, erityisesti Länsi-Eurooppaan verrattuna. Siitä huolimatta suomalaiset ICT-alan yritykset ovat ali-investoineet alueelle.
- Keski- ja Kaakkois-Eurooppa ovat muodostumassa uudeksi ohjelmisto- ja digiosaamisen keskittymäksi. Alueella toimivat kansainväliset yritykset lisäävät panostuksiaan taantumasta huolimatta. Ne rekrytoivat lisää henkilöstöä olemassa oleviin kehitys- ja palvelukeskuksiin sekä siirtävät alihankintatyötä alueelle, Finpron konsultti Tommi Pelkonen sanoo. Suomalaisyritysten mahdollisuuksia Keski- ja Kaakkois-Euroopan alueella ovat juuri lähialueiden alihankinta ns. nearshoring sekä myynnin, myyntikanavien ja liiketoiminnan kehittäminen. - Kunkin yrityksen tulisi kyetä arvioimaan omaa sijoittumistaan alueella yritykselle itselleen tärkeimmillä arviointiperusteilla. Yritysten kannalta makrotalouden lukuja tärkeämpää on löytää mikrotason liiketoimintakumppaneita, päästä sisään alan verkostoihin aktiivisena toimijana ja osaamisen tuojana, Pelkonen korostaa. Alueen mailla on käytössään miljoonatuet IT-kehitykseen Lähes kaikilla Keski- ja Kaakkois-Euroopan mailla on käynnissä kansalliset ohjelmansa, joilla pyritään houkuttelemaan maahan niin valmistavaa teollisuutta kuin huippuosaamista tarjoavia yrityksiä. ICT-alan yritykset ovat olleet halutuimpien investoreiden joukossa ja näiden saamiseksi alueen tärkeimmät yliopistokaupungit ovat valtion ja EU:n tuella investoineet hautomo-, yrityspuisto- ja innovaatioverkostotoimintoihin. Valtioiden tarjoamat veroedut sekä osaavan kohtuuhintaisen työvoiman saatavuus ovat tuoneet Kaakkois-Eurooppaan muun muassa Nokian, Nokia Siemens Networksin, British Telecomin, SAP:n, Microsoftin, HP:n, Oraclen, IBM:n ja Ciscon. Suomalaisyrityksistä alueella toimivat mm. Tieto, Ixonos, Itella Information, Comptel, Movial, Apaja ja Sanako. Myös Sanomalla on merkittävä rooli lähes kaikkien alueen maiden mediamarkkinoilla. - Eurooppalaiset yritykset ovat keskittäneet esimerkiksi taloushallintoa, asiakaspalvelua ja ostotoimintoja alueelle. Siksi ne voivat olla erittäin kiinnostavia asiakkaita suomalaisille, samoin kuin alueella toimivat kansainväliset ja paikalliset yritykset. Tämän lisäksi suomalaiset ICT-yritykset voivat saavuttaa suoria kustannushyötyjä alihankinnalla, Pelkonen kertoo. Alueen maiden mahdollisuudet poikkeavat toisistaan kiinnostavalla tavalla. Esimerkiksi 70 miljoonan asukkaan Turkki on lähitulevaisuudessa Euroopan suurin ICT-alan kasvumarkkina. Turkki toimii myös porttina Lähi-itään. Bulgarian pääkaupungista Sofiasta on puolestaan muodostunut IT-yritysten keskittymä Balkanin alueella. Kreikka puolestaan saa paljon EU-rahaa teknologiakehitysasteensa nostamiseksi. Budapestissa on jo nyt lähes 2000 telekommunikaatioon erikoistuneen ohjelmoijan ja suunnittelijan yhteisö alan johtavissa yrityksissä, jotka tekevät myös tuotekehitystä. Bulgaria ja Romania taas ovat alhaisen kustannustason vuoksi houkuttelevia vaihtoehtoja jopa Intialle alihankinnan kustannustehokkuuden kannalta. Luovuutta strategioihin Pelkosen mukaan suomalaisten ICT-yritysten kansainvälistymisstrategiat ovat usein mielikuvituksettomia. - Suomalaisten ohjelmisto- ja digimediayritysten strategiat toistavat itseään, mikä on kenties merkki niiden heikkoudesta. Ensin lähdetään Ruotsiin, Isoon-Britanniaan, Saksaan, Ranskaan ja Yhdysvaltoihin ja sitten haetaan tehoja Kiinasta ja Intiasta, mikä ei välttämättä kasvata markkinaosuutta. Esimerkiksi Yhdysvaltoihin on paljon helpompi myydä tuotteita tai palveluita, jos pystyy osoittamaan, että niillä on jo satojatuhansia tai jopa miljoonia käyttäjiä esimerkiksi Turkissa tai Romaniassa, Pelkonen vinkkaa. Finpron yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa tekemässä selvityksessä analysoitiin suomalaisen ohjelmisto- ja digitaalisen median liiketoimintamahdollisuuksia Keski- ja Kaakkois-Euroopan 16 maan ja lähes sadan miljoonan kuluttajan heterogeenisellä markkina-alueella. Selvityksen tuloksia esiteltiin työ- ja elinkeinoministeriön seminaarissa 28.5. Salossa.
Avainsanat: