Kansainvälistä yhteistyötä ilmastonmuutoksen tutkimuksessa

Ilmastonmuutokseen liittyvän tutkimuksen historia ulottuu 1800-luvulle. Tänä päivänä ilmastonmuutos on yleisesti tunnustettu tosiasia ja maailmanlaajuinen haaste. Jo 1,5ºC:n nousu vuoteen 2080 mennessä voi altistaa nälälle 50 miljoonaa, malarialle 200 miljoonaa ja vesipulalle 2 miljardia ihmistä. Ensimmäisenä tulilinjalla ovat maailman köyhimmät, jotka joutuvat muutenkin taistelemaan päivittäisen toimeentulonsa puolesta. Uuden teknologian ansiosta ilmastonmuutoksesta saadaan entistä tarkempia tietoja ja sääennusteet ulottuvat aiempaa pidemmälle.

Ilmastonmuutoksen tieteellisen tiedon historia on pitkä. Jo vuonna 1827 ranskalainen luonnontieteilijä Joseph Fourier keksi kasvihuoneilmiön perusmekanismin: ilmakehä päästää hyvin lävitseen valoa, mutta ei lämpösäteilyä, joksi valo muuttuu maassa. Niinpä kasvihuoneilmiön ansiosta maapallon keskilämpötila on +15 astetta -18 asteen sijaan.

1800-luvun kuluessa havaittiin, että useilla kaasuilla oli yhteys tähän ilmiöön. Tärkein on vesihöyry, jota voi esiintyä ilmakehässä kaksikin prosenttia.

Yksi hankalimmista asioista ilmastonmuutoksen tutkimuksessa on nimenomaan yläilmakehä haastavine kylmine ja kuivine olosuhteineen. Tutkimuslaitteet ovat parantuneet vuosi vuodelta, mutta tarkkoja havaintoja yläilmakehästä tuottava laite on puuttunut. Ilmastonmuutoksen tutkimuksen kannalta keskeistä muuttujaa, ilman vesihöyrypitoisuutta mitataan radiosondilla, joka on kaasupallon avulla ilmakehään lähetettävä mittalaite. Radiosondi kehitettiin 1920-luvulla; sitä ennen ilmakehän mittauksia tehtiin leijoilla.

Vaisalan uuden ajan referenssiradiosondi

Säänmittausjärjestelmiä valmistava Vaisala päätti vastata merkittävään tieteelliseen haasteeseen ja alkoi kehittää referenssiradiosondia, joka pystyy tuottamaan tarkkoja mittaustuloksia jopa yli 30 kilometrin korkeudessa maan pinnasta. Projekti aloitettiin tammikuussa 2009 ja siinä on käytetty hyväksi tiedemiehiltä ympäri maailman saatua palautetta. Prototyyppi on nyt testausvaiheessa.

- Testauksen ohella vuoden 2010 merkittävin tapahtuma on laitteen esitteleminen Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n radiosondivertailussa heinäkuussa Kiinassa, tutkimuspäällikkö Heikki Turtiainen Vaisalalta sanoo.

Tuloksista selviää, mikä on Vaisalan referenssiradiosondin suorituskyky ja mihin suuntaan projektia aletaan seuraavaksi kehittää.

Yleishyödyllinen projekti

Vaisalan uuden referenssiradiosondin vahvuuksia ovat helppo käytettävyys ja kustannustehokkuus, jotka mahdollistavat aikaisempaa tiheämmät mittaukset. Hankkeen tulokset hyödyttävät kaikkia maailman maita.

- Olemme vahvasti sitoutuneita ympäristönmuutoksen tutkimuksen tukemiseen ja haluamme tarjota parhaat mahdolliset työkalut tutkijoiden käyttöön, Vaisalan toimitusjohtaja Kjell Forsén kuvailee projektin merkitystä yritykselle.

Hanke on osa Vaisalan yhteiskuntavastuuohjelmaa ja se merkitsee yritykselle huomattavaa investointia paremman tulevaisuuden hyväksi, niinpä hankkeelta ei odoteta kaupallista hyötyä.

Lisätietoja:

Heikki Turtiainen

tutkimuspäällikkö, Vaisala

puh. 040 7695 141, sähköposti heikki.turtiainen@vaisala.com 

www.vaisala.com 

Lähteenä: www.ilmasto.org