Kypärä ja peruskunto suojaavat hiihtovammoilta
Hiihtolomien lähestyessä monet talviurheilun ystävät suuntaavat hiihtokeskuksiin Suomeen ja ulkomaille. Talvilajeissa saattaa syntyä erilaisia urheiluvammoja, joiden ennaltaehkäisyyn vaikuttavat paitsi varusteet, myös vauhti ja urheilijan kyky arvioida omia taitojaan. Mikäli vahinko sattuu on hyvä osata mennä hoitoon ajoissa.
Vähäluminen alkutalvi on pitänyt talviurheilun ystävät harrastuksistaan. Hiihtolomakauden alkaessa rinteet ja ladut täyttyvät innokkaista harrastajista, jotka vielä tottumattomina voivat olla alttiita tapaturmille. Kaikkiin talviurheilulajeihin liittyy joskus vaivoja ja loukkaantumisia, mutta laskettelu ja lautailu ovat lajeista tapaturma-alttiimmat. Vammariski kasvaa sitä mukaa kun vauhti kovenee, ja harrastajan on syytä sovittaa rinteet ja hyppyrit omiin taitoihin ja varusteisiin sopiviksi. Laskettelijoiden ja lautailijoiden tärkein suojavaruste on kypärä.
- Vammojen välttämisessä oikeanlaiset varusteet ovat erityisen tärkeät. Varusteiden pitää olla oikean kokoiset, hyvin huolletut ja oikein säädetyt. Esimerkiksi lapsille ei kannata jättää varusteisiin liikaa kasvuvaraa, ja siteiden säädöt pitää tarkistaa ennen mäkeen lähtemistä, kertoo Terveystalo Oulun ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Martti Lakovaara.
Tunne lajin riskit
Erityisesti laskettelijoilla polvivammat ovat yleisiä. Lautaillessa niitä tapahtuu harvemmin, mutta vammat voivat olla toisaalta vakavampia koska molemmat jalat ovat kiinni laudassa, eivätkä irtoa laudasta vaikka polvi saattaa vääntyä pahastikin. Sen sijaan eriasteiset pään kolauttamisesta johtuvat vammat ovat yleisiä etenkin hyppyjä harrastavien lautailijoiden kohdalla, mutta myös laskettelijoilla.
- Vaarallisimpia vammoja ovat vakavat päävammat, jotka ovat onneksi harvinaisempia. Kypärän käytön yleistyminen on vähentänyt niitä huomattavasti. Aina varusteetkaan eivät suojaa. Vaara vaanii erityisesti huollettujen rinteiden ulkopuolella, joissa houkuttelevalta näyttävä lumi voi piilottaa teräviä kiviä tai kaatuneita puita, Lakovaara kertoo.
Laskettelijat ja lautailijat kärsivät ranne- ja olkapäävammoista. Niitä sattuu, kun kaaduttaessa otetaan kädellä tukea rinteestä. Sauvoja käyttävät laskijat ja hiihtäjät altistuvat myös ”hiihtäjän peukalona” tunnetulle nivelsidevammalle, joka johtuu peukalon retkahduksesta peukalon osuessa maahan.
Tapaturmien lisäksi myös rasitusvammat voivat piinata talviurheilijaa. Laskettelijat ja lautailijat voivat kärsiä polvijänteen ja säärten kipeytymistä. Murtomaahiihtäjillä tavataan myös rasitusvammoja alaraajoissa, jotka saattavat johtua virheellisestä hiihtotekniikasta. Murtomaahiihtoa harrastavien tulisi kiinnittää huomiota oikeanlaiseen hiihtotekniikkaan, sillä esimerkiksi vääränlainen potkuliike saattaa aiheuttaa selkävaivoja.
- Rasitusvammojen välttäminen on hankalampaa kuin tapaturmien, koska niiden syntymistä ei voida heti havaita. Niitä voi kuitenkin ennaltaehkäistä huolehtimalla peruskunnosta jo ennen talviurheilukautta sekä opettelemalla oikean tekniikan ja panostamalla oikeanlaisiin varusteisiin, Lakovaara summaa.
Lämmittely kannattaa ennen kaikkia hiihtoloman urheilusuorituksia. Samoin venyttely on tärkeää liikunnan jälkeen. Siten seuraavallekin päivälle riittää puhtia ulkoiluun. Liian väsynyt liikkuja on myös levännyttä alttiimpi onnettomuuksille.
Vinkit vamman sattuessa
Paha kaatuminen tai kolahdus muuttaa hetkessä lomasuunnitelmat. On hyvä miettiä valmiiksi, miten toimia, jos jotain sattuu mäessä tai ladulla. Kovemman tällin saatuaan kannattaa loppupäivän laskut jättää väliin ja siirtyä lepäämään. Jos vammat eivät ole mustelmia vakavampia, voi turvautua neljän K:n itsehoitoon: kevennys, kylmä, kohotus ja kompressio.
Moni vamma ei heti alkuun tunnu pahalta, mutta se saattaa alkaa vaivata jonkin ajan kuluttua. Siksi vamman laatu on hyvä selvittää heti kaatumisen jälkeen. Jos päähän tai niskaan on kohdistunut isku, tulee lääkäriin lähteä sitäkin herkemmin. Etenkin silloin jos kipu ei ota laantuakseen tai niska tuntuu jäykältä.
- Tavallisesti vain osa tarvitsee kiireellistä hoitoa. Tapaturmapäivystykseen kannattaa kuitenkin hakeutua, jos vammakohdassa on kovaa kipua tai esimerkiksi raajan liikuttaminen on vaikeaa. Päivystyksessä vamman laatu voidaan selvittää nopeasti ja tarvittava hoito aloittaa välittömästi, Lakovaara kertoo.
Onnettomuuden sattuessa nopea ja täsmällinen diagnoosi on tärkeä, sillä se helpottaa ja nopeuttaa sekä hoitoa että toipumista. Valtaosa jatko-ongelmista johtuu puutteellisesta ensivaiheen hoidosta. Tämän vuoksi asiantunteva hoito on ensiarvoisen tärkeää pian vamman sattumisen jälkeen. Yksityisellä terveysasemalla potilas pääsee nopeasti lääkärin vastaanotolle ja tarpeen mukaan esimerkiksi röntgentutkimuksiin.
Kolme vinkkiä turvalliseen hiihtolomaan:
- Käytä aina kypärää! Jos harrastat temppuja ja hyppyjä, käytä myös rankasuojaa.
- Treenaa peruskuntoa ja tekniikkaa ennen hiihtoloman ponnistuksia.
- Älä vähättele vaivojasi, mene ajoissa lääkäriin.
Lisätietoja:
Martti Lakovaara, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, p. 0400 684 118,
martti.lakovaara@terveystalo.com
Anni Romu, viestintäpäällikkö, Terveystalo, p. 050 571 1887, anni.romu@terveystalo.com
Terveystalo on Suomen suurin terveyspalveluyritys. Yhtiö tarjoaa monipuolisia terveys-, työterveys-, sairaanhoito- ja tutkimuspalveluja lähes 150 toimipaikassa eri puolilla Suomea. Terveystalon asiakkaita ovat yksityishenkilöt, yritykset ja yhteisöt, vakuutusyhtiöt sekä julkinen sektori. Terveystalo työllistää valtakunnallisesti lähes 6 500 terveydenhuollon ammattilaista. Terveystalon verojalanjälki vuonna 2012 oli yhteensä 71,9 miljoonaa euroa ja samana vuonna Terveystalo investoi suomalaisten terveyspalvelujen kehittämiseen yli 27 miljoonaa euroa. www.terveystalo.com
Avainsanat: