Lobbauksesta puuttuu riittävä läpinäkyvyys

Lobbaus herättää ristiriitaisia näkemyksiä päättäjien ja virkamiesten keskuudessa Euroopassa. Läpinäkyvyyden puute on päättäjien mielestä lobbauksen suurin ongelma. Parhaina lobbaajina pidetään energia- ja lääketeollisuutta, kun taas kansalaisjärjestöjä ei pidetä tehokkaina vaikuttajina. Pohjoisrannan ja Burson-Marstellerin tekemässä lobbaustutkimuksessa kansalliset päättäjät ja virkamiehet jakavat näkemyksiään hyvistä ja huonoista lobbaustavoista sekä tehokkaasta lobbauksesta.

Suomessa vastaajat näkevät lobbauksen positiivisina puolina asiantuntemuksen jakamisen, kysymysten merkitysarvon nostamisen paikallisella tai kansallisella tasolla ja teknisen tai tieteellisen tiedon kiteyttämisen relevantille tasolle. Suurin osa (80 %) suomalaisista vastaajista peräänkuuluttaa läpinäkyvyyttä, ja pitää sen puutetta lobbauksen negatiivisena puolena. Suomalaisten vastaajien mielestä yritysten toimintaa pidetään kansalaisjärjestöjä läpinäkyvämpänä. Yleisesti Euroopassa läpinäkyvyyden puutetta ei nähty yhtä suurena ongelmana (57 %). - EU-tyylinen lobbauskulttuuri on Suomessa vielä melko nuorta. Tästä johtuen yleinen suhtautuminen lobbaukseen voi olla epäluuloista. Erittäin tärkeänä pidetään lobbaajatahon läpinäkyvyyttä suhtautumisessaan käsiteltävään asiaan, samoin kuin mielipiteiden perustumista ensisijaisesti asia-, ei tunnepohjalle. Tässä heijastuu suomalaisen kulttuurin suoruus ja rehellisyys, Pohjoisrannan konsultti Riikka Rantakari arvioi. Tulokset nostavat esiin tärkeitä kysymyksiä kansalaisjärjestöjen vaikuttavuudesta Suomessa: yli 90 prosenttia vastaajista pitää niitä ei kovinkaan tai ei lainkaan tehokkaina lobbaajina. Vastaajien mukaan järjestöaktiivit perustelevat kantansa liian usein tunteilla faktojen sijasta. Ammattiyhdistykset ja toimialajärjestöt ovat Suomessa vahvassa asemassa. Ne lobbaavat tehokkaasti ja ovat tärkeässä roolissa päätöksenteossa. - Euroopan kattavissa tuloksissa näkyy, että vaikuttajaviestintää tekevät konsulttitoimistot ovat vähemmän tehokkaita kuin yritykset ja järjestöt. Tämä tukee myös Pohjoisrannan näkökulmaa päättäjäviestintään: voimme kerätä tietoa, auttaa viestien muodostamisessa ja organisoida kampanjoita. Yleensä päättäjät ja viranomaiset haluavat kuitenkin tavata asiakkaamme suoraan, ja tämä on tapa, jolla me ja Burson-Marsteller haluamme päättäjäviestintää tehdä, Rantakari sanoo. Suomalaisviranomaisia lobbaavat toimialoista eniten energia-, maatalous- sekä terveydenhoito- ja lääketeollisuustoimialat. Energia-alaa ja terveydenhuoltoalaa/lääketeollisuutta pidetään Euroopassa keskimäärin tehokkaimpina lobbaajina. Avoimuus ja kiinnostava aihe tärkeitä lobbauksessa Suomalaiset vastaajat keskustelevat lobbaajien kanssa mieluiten, jos aihe kiinnostaa ja jos lobbaaja kertoo selkeästi, mitä hän edustaa. Suomessa lobbaajan tunteminen vaikuttaa halukkuuteen keskustella lobbaajan kanssa huomattavasti eurooppalaista keskiarvoa enemmän (Suomessa 57 %, eurooppalainen keskiarvo 32 %). Hyödyllisinä tietolähteinä suomalaiset pitivät päätöksenteossa omaa henkilöstöään, itsenäistä tutkimusta, sekä digitaalista että perinteistä mediaa ja viranomaisia. Suomalaiset arvostavat edelleen perinteisiä tiedotusvälineitä tiedonlähteinään päätöksenteossa muita Euroopan maita enemmän (43% vrt. 26%). 70 prosentille suomalaisvastaajista on melko tärkeää tai erittäin tärkeää, että heitä lähestyvä henkilö edustaa heidän kanssaan samaa kansalaisuutta. Tutkimukseen osallistui yli 500 poliittista päättäjää 15 Euroopan maasta ja Brysselin EU-toimielimistä. Mukana olivat Suomen lisäksi Alankomaat, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Norja, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Tanska, Tšekki, Unkari sekä Brysseli (EU-toimielimet). Vastaajia oli kustakin maasta vähintään 30 ja Brysselistä 50.