Suomalaisessa koulutusviennissä merkittäviä läpimurtoja

Report this content

Suomen vahva maine koulutuksen kärkimaana konkretisoitui vuonna 2014 useiksi merkittäviksi vientikaupoiksi. Future Learning Finland odottaa uusien referenssikohteiden Qatarissa ja Kiinassa tuovan jopa sadan miljoonan euron arvoisia uusia vientiavauksia.

Loppuvuodesta 2014 suomalaisessa koulutusviennissä kääntyi uusi lehti merkittävien kauppojen toteutuessa: suomalainen alakoulu avattiin Qatarissa, Dohassa ja suomalaisen ammatillisen koulutuksen osaamiskeskus avattiin Kiinassa, Shanghaissa.

Suomen koulutusmaine on viimeisen vuoden aikana onnistuttu konkretisoimaan ensimmäisiksi merkittäviksi miljoonaluokan vientikaupoiksi. Kauppojen taustalla on vuosien systemaattinen yhteistyö eri tahojen kanssa Persianlahden maissa ja Aasiassa. Nyt avatut kohteet toimivat tärkeinä referenssikohteina suomalaiselle koulutusvientiosaamiselle ja uusille bisnesavauksille, joita on luvassa lisää, sanoo Finpron hallinnoiman koulutusvientiohjelma Future Learning Finlandin projektijohtaja Eeva Nuutinen.

Sekä Qatarissa että Kiinassa koulutusyhteistyön tavoitteena on kohdemaan koulutuksen laaja kehittäminen.

Dohan suomalaisessa alakoulussa tutkitaan koulujärjestelmämme ja käytäntöjemme soveltuvuutta Qatariin. Kumppanuuden tavoitteena on kehittää Qatarin koulutusjärjestelmää laajalti ja skaalata parhaat suomalaiset käytännöt jopa tuhanteen paikalliseen kouluun. Parhaimmillaan onnistumme luomaan merkittävät markkinat suomalaiselle osaamiselle esimerkiksi opettajien täydennyskoulutukseen, koulujen laatujärjestelmiin ja oppimateriaaleihin, kertoo liiketoimintajohtaja Elise Tarvainen EduCluster Finlandista.

Viisivuotisen yhteistyöhankkeen arvo Qatarin opetusministeriön kanssa nousee kymmeniin miljooniin euroihin. Yhteistyö ulottuu kaikkiin suomalaisen koulutusviennin kärkialueisiin: opettajankoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen, oppimis -ja opetusteknologiaan, oppimisympäristöjen kehittämiseen sekä kokonaisten koulutusjärjestelmien kehittämiseen ja konsultointiin.

Kiinan koulutusta kehitetään kaikilla rintamilla

Loppuvuodesta avatun Shanghain ammatillisen koulutuksen osaamiskeskuksen takana on EduCluster Finlandin, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Omnian konsortio. Työelämäkumppaneina ovat KONE ja Valmet. Konsortio neuvottelee parhaillaan sopimuksen laajentamisesta.

Kiinassa haasteena on, että ammatillinen koulutus ei vastaa työelämän tarpeita. Osaamiskeskuksessa koulutamme opettajia ja koulujen johtoa parantamaan opetuksen laatua ja tuomaan yritysyhteistyön osaksi laajemmin paikallisten koulujen arkea, kertoo johtaja Mervi Jansson Omniasta.

Ammatillinen koulutus on noussut merkittäväksi globaalin osaamisen kehittämisen teemaksi, johon suomalaisen koulutusviennin on luontevaa tarttua. Kiinassa, kuten monessa muussakin maassa, olisi kysyntää myös ammatillisen koulutuksen tutkinnoille, mutta niitä ei nykylainsäädännön puitteissa ole mahdollista tarjota, Jansson jatkaa.

Oppimisympäristöjen ja materiaalien digitalisointi on ollut viime vuosina maailmalla yksi koulutusviennin nopeimmin kasvavista aloista, jonka parissa esimerkiksi Sanoma on työskennellyt Kiinassa vuosien ajan. Vuoden 2014 aikana Sanoma laajensi yhteistyötään Kiinan suurimman kustantamon People’s Education Pressin kanssa tarjoamalle sille digitaalisen alustan ja digitaalisia sisältöjä, joiden avulla voi toteuttaa interaktiivisia, opetuskäyttöön tarkoitettuja oppimateriaaleja kaikkialla Kiinan alueella.

Monen muun maan tavoin Kiina panostaa voimakkaasti oppimateriaalien ja opetuksen digitalisointiin. Usean vuoden yhteistyömme oppimateriaalien digitalisoinnissa Kiinassa on syventynyt nyt merkittäviksi kaupoiksi laajemmin opetuksen ja oppimiskokemuksen digitalisoinnissa. Omien ratkaisujemme lisäksi toivomme että voimme osaltamme avata Kiinan markkinaa pienille ja innovatiivisille suomalaisyrityksille, joilla on esimerkiksi pelillistämisen osaamista digitaaliseen oppimiseen, sanoo johtaja Jyri Ahti Sanoma Learningsta.

Ahti korostaa pitkäjänteisen työn merkitystä koulutusviennin uusien avauksien takana ja valtiovallan tuen jatkumisen merkitystä koulutusviennin klustereille.

Viime vuonna toteutuneet hankkeet ovat erinomaisia esimerkkejä siitä, kuinka suomalaista koulutusvientiä voidaan käytännössä tehdä. Koulutusviennissä veturiyritykset voivat koota yhteen merkittävän joukon suomalaista koulutusosaamista digitaalisista oppisisällöistä aina konsultointiin ja ammatilliseen koulutukseen sekä avata näille uusia markkinoita, Eeva Nuutinen Future Learning Finlandista toteaa.

Lisätietoja:
Eeva Nuutinen, projektijohtaja, Future Learning Finland, Finpro, puh +358 40 343 3317, eeva.nuutinen(a)finpro.fi
Elise Tarvainen, liiketoimintajohtaja, EduCluster Finland Oy, 050 440 7989, elise.tarvainen(a)educlusterfinland.fi
Mervi Jansson, johtaja, Omnia, +358 43 8200 152, mervi.jansson(a)omnia.fi
Jyri Ahti, johtaja, Sanoma Learning, +358 400 793977, jyri.ahti(a)sanoma.com

Finpro auttaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälistymään, hankkii Suomeen lisää ulkomaisia investointeja ja kasvattaa ulkomaisten matkailijoiden virtaa Suomeen. Tehtävämme on tuoda kasvua Suomeen. Visit Finlandin integroitumisen myötä Finprossa työskentelee noin 200 asiantuntijaa 54 toimipisteessä 44 eri maassa. Suomessa Finprolla on toimipiste yhdeksällä paikkakunnalla. Finpro hallinnoi merkittäviä kansallisia hankkeita kuten puhtaan teknologian Cleantech Finland, Future Learning Finland ja FinlandCare. Finpron muodostavat Export Finland, Visit Finland ja Invest in Finland. Olemme keskeinen toimija Team Finland -verkostossa. www.finpro.fi

Finpro – kasvua Suomeen

Avainsanat:

Tilaa