Suomi tarvitsee 400 000 henkilötyövuotta lisää vuoteen 2030 mennessä
Boston Consulting Groupin tutkimuksen mukaan työvoimavaje ja yrityskentän rapautuminen heikentävät Suomen kilpailukykyä ja hyvinvointia. Suomeen on syntymässä työvoimakuilu, minkä vuoksi Suomi tarvitsee 400 000 henkilötyövuotta lisää vuoteen 2030 mennessä.
Liikkeenjohdon konsulttiyritys The Boston Consulting Group tutki Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan kansantalouksien haasteita ja muutostarpeita tuleville vuosille. Raportin mukaan taaksepäin katsovat kansainväliset kilpailukykyvertailut luovat illuusion Suomen vahvasta menestyksestä.
– Viennin heikkeneminen, tuottavuuden lasku, julkisen sektorin korkeat menot ja heikentyvä huoltosuhde laskevat jatkuvasti Suomen kilpailukykyä ja hidastavat bruttokansantuotteen kasvua. Jotta saavuttaisimme kansainväliset verrokkimaat, Suomen on uudistuttava kokonaisvaltaisesti korjaamalla huoltosuhteen heikkeneminen ja luomalla yritysten kasvulle paremmat edellytykset, sanoo Suomessa tutkimushankkeesta vastannut Boston Consulting Groupin partneri Tuukka Seppä.
Kamppailu työvoimasta ja osaamisesta
Merkit Suomen kilpailukyvyn heikkenemisestä ovat selvät, mutta Suomi ei ole reagoinut muutospaineeseen riittävällä vakavuudella, kuten eivät muutkaan Pohjoismaat. Raportin pohjoismaisessa vertailussa huoltosuhteen heikkeneminen iskee Suomen kovimmin. Nykykehityksen jatkuessa Suomessa on vuonna 2030 jokaista 100 työntekijää kohden 104 huollettavaa.
– Heikkenevä huoltosuhde yhdistettynä laskevaan tuottavuuteen ja yhteen Euroopan alhaisimmista vuotuisista työajoista ovat johtaneet tilanteeseen, jossa Suomen on luotava 400 000 henkilötyövuotta lisää vuoteen 2030 mennessä. Huoltosuhteen paikkaaminen tuottavuutta kasvattamalla ja työuria pidentämällä on välttämätöntä, muttei riittävää. Suomen onkin lisättävä työperäistä maahanmuuttoa voimakkaasti, Seppä sanoo.
Nykyisellään maahanmuutto Pohjoismaihin ei ole työllisyyden ja taloudellisen tehokkuuden näkökulmasta onnistunutta. Suomessa maahanmuuttajat, erityisesti korkeasti koulutetut, työllistyvät muuta väestöä heikommin kielimuurin vuoksi. Kansainvälisessä vertailussa Suomi ei myöskään ole houkutteleva kohde muuttaa työn perässä, vaan Suomi sijoittuu vasta sijalle 20 muiden Pohjoismaiden taakse.
Yrityskentän muutos heijastuu kansantalouteen
Suuret vientiyritykset ovat olleet pitkään Suomen talouskasvun vetureita. Suomesta on kuitenkin hävinnyt vuoden 1980 jälkeen 240 000 valmistavan teollisuuden työpaikkaa. Suurista suomalaisyrityksistä 30 suurinta leikkasi vuosina 2007–2010 Suomesta yhteensä 32 000 työpaikkaa, joista 8 000 siirtyi ulkomaille. Verrokkimaihin verrattuna Suomi on pärjännyt heikoimmin uusien menestyvien suuryritysten kehittämisessä. Yhtäkään suurista suomalaisista pörssilistatuista suuryrityksistä ei ole perustettu viimeiseen 20 vuoteen, yhtiöiden jakautumisia lukuun ottamatta.
– Pohjoismaiset suuryritykset menestyvät edelleen kansainvälisesti, mutta ne eivät luo enää entiseen tapaan arvoa kotimaissaan. Ne siirtävät toimintansa painopistettä kasvumarkkinoille, eikä Suomeen ole syntynyt riittävästi uusia suuryrityksiä. Pk-yritysten kasvu ja ulkomaiset investoinnit eivät riitä nykyisellään korjaamaan heikkenevää tilannetta. Uusien suuryritysten synnyttämiseksi on maksimoitava tuottavuudeltaan poikkeuksellisen korkeiden uusien yritysten, kuten ohjelmisto-, web- ja teknologiayritysten, edellytykset ja halu kasvaa täyttä vauhtia, Seppä toteaa.
Edessä on vaikeita päätöksiä
BCG:n raportin mukaan lähtökohta muutokselle on laajan yhteisymmärryksen aikaansaaminen Suomen kilpailukykyvyn edellytyksistä ja tuottavasta uudesta suunnasta. Muutoksen vaatima oikea osaaminen ja työvoima on saatava aikaan yllä kuvatuin toimenpitein. Tämän lisäksi on varmistettava muutoksen rahoitus, jotta muutos voidaan viedä läpi. Rahoittaakseen edessä olevat välttämättömät uudistukset valtion tulisi raportin mukaan keventää julkisen sektorin kokoa ja avata markkinoita yrityksille, lisätä työtä tekevien määrää keventämällä työn verotusta ja tarkentamalla työvoimatukia, sekä avata työmarkkinoita, vähentää sääntelyä ja kannustaa uusiin investointeihin.
– Vapautuvia varoja valtion tulisi kohdentaa julkisen kulutuksen sijasta eteenpäin katsoviin investointeihin nopeasti kasvavien verrokkimaiden tapaan, jotta hyvinvointivaltion rahoituksen perusta varmistetaan. Erityisen tärkeitä ovat innovaatio-, koulutus- ja digitalisaatioinvestoinnit. Pitkällä tähtäimellä työurien pidentäminen ja työperäisen maahanmuuton lisääminen ovat tärkeitä keinoja kestävyysvajeen torjumiseksi. Suomen on myös lisättävä houkuttelevuuttaan ulkomaisen työvoiman ja opiskelijoiden määrän lisäämiseksi, Seppä toteaa.
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Jatta Lindström, Marketing Coordinator, BCG Helsinki, Tel. +358 9 8568 6000, lindstrom.jatta@bcg.com
The Boston Consulting Group (BCG) on johtava liikkeenjohdon konsulttiyritys. Yritys toimii globaalisti 45 maassa. BCG:n asiakkaita ovat maailman johtavat yritykset useilta eri toimialoilta muun muassa finanssi- ja energia-aloilta, teollisuudesta, julkiselta sektorilta, teknologiayrityksistä, kuluttajatuotteista ja terveydenhuollosta. BCG on perustettu vuonna 1963 Bostonissa, Yhdysvalloissa. BCG:n Helsingin toimisto avattiin 1995. Lisätietoja: www.bcg.com
Avainsanat: