TV:n uusi vallankumous: Sohvaperunasta sisällöntuottajaksi - televisio pysyy silti olohuoneessa

Elisan Aalto-yliopistolla teettämässä tutkimuksessa seurattiin erilaisia audiovisuaalisen sisällön kuluttajia - lapsiperheitä, digilukutaitoisia nuoria sekä itsenäisiä ja aktiivisia aikuisia. Perheyhteisöissä televisio-ohjelmat rytmittävät arkea ja ajankäyttöä.

Elisan Aalto-yliopistolla teettämä tutkimus, Audiovisuaalisen sisällön kulutus - Arjen muuttuvia käytäntöjä ja merkityksiä, julkistettiin paneelikeskustelun yhteydessä 4.6. Elisa Studiolla. Tutkimuksen mukaan digilukutaitoinen nuori kuluttaja muokkaa olemassa olevia sisältöjä omanlaisekseen ja jakaa niitä YouTuben ja Facebookin kautta. Aktiiviselle aikuiselle katsominen on ennen kaikkea hyödyllistä tekemistä. Hän käyttää erilaisia ohjelmasisältöjä hyväkseen ja etsii tietoa. Ohjelmasisältöjen valintaa ohjaavat omat kiinnostuksen kohteet ja tiedon määrä.

- Ihmiset haluavat itse valita, mitä, milloin ja missä katselevat televisiosta, ja nykyaikaiset palvelut antavat siihen erinomaiset mahdollisuudet. Kanavien ja sisältöjen määrä kasvaa räjähdysmäisesti, ja niistä kukin voi räätälöidä itselleen mieleiset kokonaisuudet, toteaa toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila.

Katoaako televisio olohuoneesta?

Perheet kokoontuvat edelleen lauantai-iltaisin yhteen katsomaan samaa ohjelmaa, ja ohjelmasisällön suhteen tehdään kompromisseja. Erilaiset teknologiat ja mediat konvergoituvat, televisiota katsotaan tietokoneelta, kännykästä, iPadista ja muista elektronisista lukulaitteista. Tutkimuksen mukaan televisio näyttelee kuitenkin edelleen tärkeää roolia arjen kiinnekohtana, sillä television katsomiseen liittyvät rutiinit tuovat arkeen järjestystä ja suunnitelmallisuutta. Myöskään television sosiaalista ulottuvuutta ei pidä unohtaa. Televisiota katsotaan usein yhdessä, ja vaikka ohjelmia katsottaisiinkin yksin, ne ovat yleinen puheenaihe sosiaalisissa tilanteissa.

- Televisiovastaanotinta sellaisena, joksi se on perinteisesti ymmärretty, ei enää ole olemassa, toteaa tutkimuksen ohjaaja, professori Johanna Moisander.

Tulevaisuuden tv-kartta

Jatkossa ihmiset haluavat ostaa tarkasti profiloituja sisältöjä sekä räätälöidä itselleen omaan makuunsa ja elämäntyyliinsä sopivia "ohjelmakanavia". Nykyiset tilausvideopalvelut ja -kanavat mahdollistavat ohjelmien kulutuksen valikoivuuden. Kuluttajat poimivat eri medioiden laajasta ohjelmatarjonnasta itseään kiinnostavimmat sisällöt, joita sitten seuraavat. Televisiokanavia on niin paljon, että ihmisten on mahdotonta hallita tarjonnan paljoutta vain selailemalla digiboksin kanavalistaa.

- Televisiokanavien tulevaisuus on selkeästi nykyistä suppeampi. Video on demand -mahdollisuus syö leijonanosan kanavien katselusta, toteaa entinen Yleisradion pääjohtaja Mikael Jungner.

- Ihmiset luovat tulevaisuudessa omia "kanaviaan", joissa on apuna teknologiaa, ennustaa Alex Nieminen.

- Televisiokanava on audiovisuaalisten tuotteiden oikeuksia hallinnoiva ja niitä kaupallistava brändi tai brändi-kokonaisuus, joka toimii yhä useampaa jakelutekniikkaa ja rahoitusmallia hyödyntäen. Näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa televisio näyttää minusta erittäin vahvalta medialta, vaikka se ja sen käyttö monimuotoistuukin, paneeliin osallistunut Roope Lehtinen toteaa.

Aihe Elisalle tärkeä

- Aihe on kiinnostava, ajankohtainen ja tärkeä. Audiovisuaalisen sisällön kulutus on tiiviisti yhteydessä laajempiin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Uusien palvelujensa, kuten Elisa Viihteen, myötä Elisa on erityisen kiinnostunut siitä, mitä ihmiset ajattelevat television katselusta.  Tutkimus ja paneeli nostivat esiin monia kiinnostavia näkökulmia, kertoo Elisan viestintäjohtaja Katiye Vuorela.

Paneelikeskustelua isännöi Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila, ja keskustelun puheenjohtajana toimi Nyt-liitteen Ville Blåfield. Heidän lisäkseen paneeliin osallistuvat entinen Yleisradion pääjohtaja, SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungner, Northern Alliancen toimitusjohtaja Roope Lehtinen, markkinointitoimisto N2:n toimitusjohtaja Alex Nieminen sekä professori Johanna Moisander Aalto-yliopistosta.

Lisätietoja: Elisa Oyj, Viestintäjohtaja Katiye Vuorela, p. 050 66997, katiye.vuorela@elisa.fi

Elisa on Pohjoismaiden johtava viestintäpalvelujen tuottaja ja on julkisesti noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla. Elisa toimii Pohjoismaiden lisäksi Baltian maissa ja Venäjällä. Palvelemme alueellisesti noin 2 miljoonaa kuluttaja-asiakasta ja kansainvälisesti noin 150 000 yritys- ja yrittäjäasiakasta tarjoamalla laajan valikoiman erilaisia liittymiä palveluineen. Välitämme ihmisille elämyksiä ja parannamme organisaatioiden tuottavuutta verkossa. Elisa keskittyy kehittämään kuluttajille ja yritysasiakkaille ICT- ja online-palveluja. Liikevaihtomme vuonna 2009 oli 1,43 miljardia euroa. Henkilöstön määrä on noin 3 200. Elisa toimii globaalisti yhteistyössä Vodafonen ja Telenorin kanssa. Lisätietoja osoitteesta www.elisa.fi

Avainsanat: