Työkykyä johtamalla yritykset voivat saavuttaa miljoonien säästöt
Tekemättömästä työstä aiheutuvat kustannukset vaihtelevat yrityksestä riippuen 850 eurosta jopa 4 300 euroon työntekijää kohden. Vuoden 2012 Työkykyjohtamisen benchmark -hankkeeseen osallistuneiden yritysten tekemättömän työn kokonaiskustannukset olivat noin 180 miljoonaa euroa. Uusi benchmark-hanke käynnistyy maaliskuussa, ja loppuraportti valmistuu syksyllä 2014.
Työelämästä on tullut yhä haastavampaa, kun tehokkuusvaatimukset kasvavat ja samaan aikaan työuria tulisi pidentää. Pelkästään ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle jää vuosittain noin 20 000 suomalaista, ja tälläkin hetkellä työkyvyttömyyseläkkeellä on lähes 200 000 työikäistä. Pyrkimykset tehokkaampaan työelämään jäävät kuitenkin toteutumatta, mikäli sairaus- ja tapaturmapoissaolot sekä työkyvyttömyyseläkkeet aiheuttavat työelämälle merkittäviä kustannuksia.
Nyt kolmannen kerran käynnistyvä Työkykyjohtamisen benchmark -hanke selvittää suomalaisyritysten maksamaa kokonaiskustannustasoa, joka muodostuu henkilöstön sairauspoissaoloista, lakisääteisistä työkyvyttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksuista sekä työterveyshuollon omavastuuosasta. Näiden kustannuserien alkulähteille pääseminen on edellytys niihin puuttumiseen ja merkittävien säästöjen löytämiseen.
Hankkeeseen osallistuvat yritykset saavat selkeän kokonaiskuvan oman organisaationsa kustannustasosta ja sen kehityssuunnasta. Lisäksi yrityksillä on mahdollisuus saada vertailuaineistoon suhteutettu arvio säästöpotentiaalistaan, mikä auttaa yritystä kohdentamaan työkykyjohtamisen ja työhyvinvoinnin investointeja.
”Vertailututkimukseen vuonna 2012 osallistuneiden 64 yrityksen tekemättömän työn kustannusten yhteenlaskettu summa oli noin 180 miljoonaa euroa. Suomen koko yksityiseen sektoriin suhteutettuna kokonaisvuosikustannus oli 4–5 miljardia ja säästöpotentiaali 1,3 miljardia euroa. Puhutaan siis varsin merkittävästä asiasta koko Suomen elinkeinoelämälle”, kiteyttää johtaja Lasse Parvinen Terveystalosta.
”Työpaikoilla työtä ja työoloja voidaan muokata ja tukea työssä selviytymistä työkyvyttömyyden uhatessa, jos halutaan. Työkyvyn menetys on yksilötasolla pahimmillaan taloudellinen ja inhimillinen katastrofi. Se on iso ongelma myös kansallisella tasolla, kun työuria pitäisi saada jatketuksi”, kertoo SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen.
Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Työterveyslaitos, tietopohjaisen työkykyjohtamisen asiantuntijaorganisaatio Hoffmanco, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, tilintarkastusyhtiö PwC sekä työeläkevakuutusyhtiöt Elo, Varma ja Veritas. Hankkeen merkitys on yhteistyökumppaneille selkeä.
”Työkyvyttömyyden ja siihen liittyvien kustannusten vähentämisessä on vain voittajia. Sairauspoissaolot ja pysyvä työkyvyttömyys ohentavat ja lyhentävät työuria. Se ei ole kenenkään etu, ei työntekijän, ei työnantajan, eikä yhteiskunnan”, summaa EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari.
Mittarit ja yhteistyö johtamisen välineinä
Vaikka sairaus- ja tapaturmapoissaolojen sekä työkyvyttömyyseläkkeiden kustannusten merkitys on tiedossa, keskeistä on selvittää, mitkä asiat työkyvyn johtamisessa tulee huomioida.
”Jotta työkyvyttömyyden taustalla oleviin tekijöihin päästään kiinni, ne on tunnistettava työpaikkatasolla ja niihin on tartuttava. Työkyvyn johtamisessa on keskeistä asettaa toiminnalle tavoitteet ja seurata niiden toteutumista”, Vesa Rantahalvari kertoo.
Vertailututkimuksen tulokset kertovat, että määrätietoisen työkykyjohtamisen avulla raskaaseen kustannusrakenteeseen on mahdollista vaikuttaa. Yritysten kehityksessä tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat työhyvinvoinnin tavoitteiden asettaminen, niiden systemaattinen mittaaminen ja seuranta sekä toimintatapojen pitkäjänteinen kehittäminen, mikä edellytti tiivistä yhteistyötä työelämään ja työhyvinvointiin vaikuttavien osapuolten välillä.
”Työhyvinvoinnin edistäminen voi lisätä yritysten kannattavuutta jopa viidenneksellä. Tämä kuitenkin edellyttää saumatonta yhteistyötä työpaikan johdon, henkilöstön ja työterveyshuollon välillä”, kertoo Työterveyslaitoksen toiminta-alueen johtaja Guy Ahonen.
Elon varatoimitusjohtaja Satu Huberin mukaan Eläketurvakeskuksen tuoreet tilastot kertovat, että työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kääntynyt laskuun Suomessa. Samalla hän muistuttaa, että hyvästä kehityksestä huolimatta työtä työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseksi on jatkettava.
”Perusasiat on tärkeää saada kuntoon työpaikoilla: kun arki on sujuvaa ja työntekijät kokevat saavansa arvostusta ja kannustusta, paranevat työssä jatkamisen mahdollisuudet terveydellisistä ongelmista huolimatta.”
Lisätietoja:
Sini Marttila, projektipäällikkö, Terveystalo, p. 050 304 5019, sini.marttila@terveystalo.com
Jan Schugk, asiantuntijalääkäri, EK, p. 040 594 1448, jan.schugk@ek.fi
Hilkka Malinen, henkilöstöjohtaja, Elo, p. 0400 621 791, hilkka.malinen@elo.fi
Lasse Parvinen, johtaja, Terveystalo, p. 040 525 5481, lasse.parvinen@terveystalo.com
Karita Reijonsaari, senior manager, PwC, 050 387 8119, karita.reijonsaari@fi.pwc.com
Kari Haring, asiantuntijalääkäri, SAK, p. 040 718 2624, kari.haring@sak.fi
Guy Ahonen, toiminta-alueen johtaja, Työterveyslaitos, p. 050 047 7727 guy.ahonen@ttl.fi
Kalle Äänismaa, suurasiakasyhteyksien johtaja, Varma, p. 040 5631208, kalle.aanismaa@varma.fi
Michael Röllich, myyntijohtaja, Veritas, p. 040 519 7696, michael.rollich@veritas.fi
Elinkeinoelämän keskusliitto EK edustaa jäseniään elinkeino- ja työmarkkinapoliittisissa asioissa sekä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo on asiakkaidensa omistama työeläkeyhtiö, joka huolehtii asiakasyritystensä työntekijöiden ja yrittäjien lakisääteisestä työeläketurvasta.
Hoffmanco on laskentapohjaisen työkykyjohtamisen asiantuntijaorganisaatio ja nykyään osa Terveystalo-konsernia.
PwC tarjoaa liikkeenjohdon konsultointia, tilintarkastusta sekä yritysjärjestelyihin, verotukseen ja varmennukseen liittyviä palveluja.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK on yli miljoonan suomalaisen ja 21 ammattiliiton keskusjärjestö.
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija.
Veritas Eläkevakuutus on kasvava työeläkevakuuttamisen ammattilainen, jonka tehtävänä on huolehtia yksityisen sektorin työntekijöiden ja yrittäjien lakisääteisestä työeläketurvasta.
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen suurin työeläkeyhtiö ja yksityinen sijoittaja.
Avainsanat: