Unohtivatko suomalaiset pk-yritykset muotoilun?
Suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten teknologiaosaaminen on kansainvälisillä markkinoilla yhä nopeammin saavutettavissa tai kopioitavissa. FinNode-innovaatioverkoston selvittämien japanilaisten yritysesimerkkien mukaan onnistunut muotoilu auttaa kansainvälistyviä yrityksiä erottautumaan ja saamaan kestävää kilpailukykyä.
”Suomalaisten yritysten teknologiaosaaminen on yhä nopeammin saavutettavissa tai kopioitavissa. Elämyksellisyyden ja käyttäjäkokemuksen luomaa asiakassuhdetta on vaikeaa kopioida ja korvata. Siksi investoinnit käyttäjälähtöiseen tuote- ja palvelusuunnitteluun ovat tärkeitä kestävän kilpailuedun luomiseksi. Kansainvälisille markkinoille pyrkivillä yrityksillä muotoilun merkitys korostuu”, toteaa Finpron palvelut-toimialan johtaja Irma Patala.
Muotoilun merkitys ohitetaan edelleen monissa suomalaisissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä tai muotoilu ymmärretään vain tuotteiden viimeistelynä.
”Muotoilu nähdään edelleen ylimääräisenä kustannuksena, jossa keskitytään tuotteiden ulkonäköön. Mielestäni on tärkeää ymmärtää, että jokainen esine, laite ja palvelu ympärillämme on muotoiltu. Hyvällä muotoilulla, jota tehdään alusta asti, on suora yhteys yritysten kilpailukykyyn”, toteaa Aalto-yliopiston muotoilun professori Eero Miettinen.
Miettisen mukaan muotoilijat ovat edelleen harvinainen näky suomalaisissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Yhtenä kynnyksenä on luottamuksen rakentaminen muotoilijoiden ja yrittäjien välillä. Muotoilussa mennään heti hyvin luottamukselliseen suhteeseen, koska silloin keskustellaan yrityksen tärkeimmästä omaisuudesta eli tuotteista ja osaamisesta.
Japanista mallia
FinNode-innovaatioverkoston tuoreen selvityksen mukaan Japanin yritysesimerkit kannustavat huomioimaan muotoilun myös pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Selvityksessä painottui asiakkaiden kanssa tehtävän tuotekehittelyn merkitys muotoilun eri vaiheissa.
”Tutkimuksemme yritysesimerkit olivat onnistuneesti lähteneet liikkeelle käyttäjien tarpeista. Onnistuneen muotoilun ansiosta asiakkaiden toiveet ja tarpeet pystyttiin huomioimaan tuotteiden kehityksessä. Muotoiluinnovaatiot syntyvät, kun ymmärretään paremmin asiakkaiden elämää ja arkea”, Japanin muotoilualaa tarkastellut Finpron seniorikonsultti Masahiro Kimura sanoo.
Konkreettisena esimerkkinä asiakaslähtöisestä muotoilusta Kimura nostaa japanilaisen sisustus- ja kodintuotteisiin erikoistuneen MUJI-myymäläketjun. MUJIn kuluttajista koostuva monozukuri-verkkoyhteisö osallistuu tuotekehittelyyn ideoimalla uusia tuotteita ja lopulta valitsemalla ideoista parhaat. Myymäläketjulla on useita hittituotteita, joiden suunnittelussa asiakkaat ovat olleet vahvasti mukana.
Lisätietoja:
Irma Patala, toimialajohtaja, palvelut-toimiala, Finpro, 040 526 8682, irma.patala@finpro.fi
Eero Miettinen, muotoilun professori, Aalto-yliopisto, 040 701 5369, eero.miettinen@aalto.fi
Masahiro Kimura, seniorikonsultti, Finpro Japani, masahiro.kimura@finpro.fi
Muotoilusta kilpailukykyä yrityksiin -seminaari järjestettiin 25.11. Helsingissä.
FinNode-verkosto on globaalisti toimiva suomalaista kilpailukykyä edistävä innovaatioverkosto. FinNode edustaa Suomea ja suomalaista osaamista kansainvälisissä innovaatiokeskittymissä USA:ssa, Venäjällä, Kiinassa, Japanissa ja Intiassa. FinNode yhdistää suomalaisia ja kansainvälisiä osaajia sekä osaamista innovaatioiden luomiseksi. FinNode tuottaa suomalaiselle innovaatiotoiminnalle uusia avauksia seuraamalla muutossignaaleja. FinNode palvelee yksittäisiä yrityksiä verkostoonsa kuuluvien organisaatioiden kautta. FinNoden keskeisinä toimijoina ovat Finpro, Tekes, työ- ja elinkeinoministeriö ja ulkoasiainministeriö. Lisäksi yhteistyössä ovat mukana opetus- ja kulttuuriministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto, Sitra, Suomen Akatemia ja VTT. www.finnode.fi
Avainsanat: