Viisivuotissuunnitelma ohjaa Kiinaa uusille kasvun urille
Kiina pyrkii uudessa viisivuotissuunnitelmassaan katkaisemaan maan vientiriippuvuuden vahvistamalla kotimaista kulutusta ja palvelusektoria. Lisäksi Kiina pyrkii lisäämään kilpailukykyään tukemalla innovaatioita ja koulutusta. Tulevaisuudessa Kiinan odotetaan suosivan paikallisia toimijoita aiempaa enemmän. Suomalaisten innovaatiotoimijoiden FinNode-verkosto analysoi Kiinan uuden viisivuotissuunnitelman suomalaisyritysten näkökulmasta.
”Merkittävänä muutoksena aiempaan viisivuotissuunnitelmassa painotetaan kestävää, ympäristöä vähemmän kuormittavaa kasvua. Konkreettinen esimerkki Kiinan kestävää kehitystä tukevasta linjasta on Kiinan aikomus korvata pahasti vanhentunut sähköverkko suoraan älyverkolla”, sanoo Finpron Pekingin vientikeskuksen johtaja Eija Tynkkynen.
Teknologialla ja teknologisella kehityksellä on viisivuotissuunnitelmassa vahva rooli. Kiina yrittää loikata suoraan low techistä high techiin ohittaen välissä olevat teknologiat. Tämä näkyy teknologiapanostuksissa: kiinalaisten tavoitteena on uuden viisivuotissuunnitelman aikana nostaa patenttien määrä noin 500 000:een. Myös tutkimuksen ja tuotekehityksen osuutta bruttokansantuotteesta halutaan nostaa merkittävästi. Tämä avaa suomalaisille toimijoille uusia yhteistyömahdollisuuksia kiinalaisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa.
Kiina-ilmiö on ohi
”Ajatus siitä, että suomalaisten työt siirtyisivät Kiinaan, on vanhentunut. Kiinaan investoidaan nykyään sisämarkkinoiden takia”, toteaa Tekesin Pekingin toimiston johtaja Kari Hiltunen.
Viisivuotissuunnitelman yksi tärkeimmistä painopisteistä on kasvattaa Kiinan kotimaista kysyntää tuplaamalla työntekijöiden palkat viidessä vuodessa.
”Kiinassa on varaa kasvattaa kotimaista kysyntää, sillä kuluttajakysyntä on Kiinassa maailmanlaajuisesti historiallisen pientä. Tällä hetkellä yksityinen kulutus on 36 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun se kehittyneillä mailla on noin 65–70 prosentin luokkaa. Kulutuskysynnän nostaminen oli yksi harvoista edellisen viisivuotissuunnitelman tavoitteista, joita Kiina ei saavuttanut”, Hiltunen sanoo.
Yhä useampi yritys onkin Kiinassa paikallisten markkinoiden takia, joiden arvioidaan kehittyvän nykyään suhteellisesti nopeimmin Keski- ja Länsi-Kiinan miljoonakaupungeissa. Taloudellinen kehittyminen näkyy myös sadoissa pikkukaupungeissa, joihin tällä hetkellä rakennetaan parempia teitä ja lentokenttiä. Väestön arvioidaan lisääntyvän tulevaisuudessa nopeimmin nimenomaan pienemmissä kaupungeissa. Vuonna 2020 Kiinassa arvioidaan olevan noin kaksisataa miljoonakaupunkia.
Kiinalaiset entistä valikoivampia
Kiinassa ulkomaalaisuus oli pitkään laadun tae, mutta kiinalaiset yritykset ovat nopeaa tahtia kehittyneet laadullisesti ja teknologisesti varteenotettaviksi kilpailijoiksi ulkomaalaisille yhtiöille.
”Kiinalaisten yritysten kansainvälistyminen tarkoittaa, että suomalaiset yritykset kilpailevat kiinalaisten kanssa myös muualla kuin pekingiläisissä ja shanghailaisissa tavarataloissa. Suomalaisyritysten kannattaakin harkita Kiinaa myös tulevaisuuden kilpailukyvyn säilyttämisen edellytyksenä”, Hiltunen sanoo.
Kotimaisen kysynnän kasvattamisesta aiheutuva työvoimakustannusten nousu on osa laajempaa kehitystä, jonka myötä Kiinan liiketoimintaympäristön odotetaan muuttuvan ulkomaalaisille yrityksille yhä haastavammaksi. Muun muassa verouudistukset ovat nostaneet kustannuksia siten, että maan kokonaisveroaste on maailman toiseksi korkein. Myös pätevän työvoiman hankkimisesta kilpaillaan.
”Vaikka työvoimapulasta ei voida vielä puhua, niin monille suomalaisyrityksille on tärkeää luoda hyvät yhteydet kiinalaisiin korkeakouluihin, jolloin pätevien työntekijöiden saaminen helpottuu. Kiinalainen koulutusjärjestelmä kehittyykin nopeaa vauhtia ja samalla tutkimuksen taso nousee. Tämä liittyy läheisesti Kiinan tavoitteeseen muuttaa ”Made In China” muotoon ”Designed in China”, Tynkkynen toteaa.
Lisätietoja:
Eija Tynkkynen, Pekingin vientikeskuksen johtaja, Finpro, +86 138 103 589 56, eija.tynkkynen@finpro.fi
Kari Hiltunen, Pekingin toimiston johtaja, Tekes, +86 139 1187 4947, kari.hiltunen@tekes.fi
Jaani Heinonen, johtaja, FinNode-Kiina, +86 138 178 788 53, jaani.heinonen@finnode.fi
Suomalaisten innovaatiotoimijoiden FinNode Kiina -verkostosta ulkoasiainministeriö, Tekes ja Finpro laativat suomalaisyritysten käyttöön tutkimuksen Kiinan 12. viisivuotissuunnitelman uusista linjauksista, tavoitteista ja muutoksista sekä niiden vaikutuksista ulkomaisten yritysten liiketoimintaympäristöön Kiinassa. Tutkimuksen tulokset julkaistiin 20.5.2011 ulkoasiainministeriön järjestämässä päättäjätason seminaarissa.
Tutkimusraportti ja yhteenveto ovat saatavilla kokonaisuudessaan yhteyshenkilöiltä. Tutkimuksessa tarkasteluja teemoja ovat: urbanisaatio, ikääntyminen ja hyvinvointi, energia ja ympäristö sekä talouden rakennemuutos.
FinNode-verkosto on globaalisti toimiva suomalaista kilpailukykyä edistävä innovaatioverkosto. FinNode edustaa Suomea ja suomalaista osaamista kansainvälisissä innovaatiokeskuksissa USA:ssa, Venäjällä, Kiinassa, Japanissa ja Intiassa. FinNode yhdistää suomalaisia ja kansainvälisiä osaajia sekä osaamista innovaatioiden luomiseksi. FinNode tuottaa suomalaiselle innovaatiotoiminnalle uusia avauksia seuraamalla muutossignaaleja. FinNode palvelee yksittäisiä yrityksiä verkostoonsa kuuluvien organisaatioiden kautta. FinNoden keskeisinä toimijoina ovat Finpro, Tekes, työ- ja elinkeinoministeriö ja ulkoasiainministeriö. Lisäksi yhteistyössä ovat mukana opetus- ja kulttuuriministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto, Sitra, Suomen akatemia ja VTT.
www.finnode.fi
Avainsanat: