Yritysten ja kuntien tekemätön työ maksaa miljardeja

Työkyvyttömyyden kokonaiskustannukset ovat kääntyneet hienoiseen laskuun, paljasti Tekemättömän työn vuosikatsaus 2016. Tästä huolimatta tekemätön työ maksaa suomalaisille yrityksille vuosittain arviolta 4,3 miljardia euroa ja kunnille arviolta 1 miljardia euroa. Kunnat olivat ensi kertaa mukana tutkimuksessa, ja niissä keskimääräiset kustannukset olivat korkeammat kuin yrityksissä.

Koko Suomen yksityiseen sektoriin suhteutettuna tekemätön työ aiheuttaa vuosittain 4,3 miljardin ja henkilöstömäärältään pienemmällä kuntasektorilla 1 miljardin euron kustannukset. Yksityisellä sektorilla Tekemättömän työn vuosikatsaus 2016 todisti hienoisesta positiivisesta käänteestä, sillä työkyvyttömyyden keskimääräinen kustannus oli laskenut 6,39 prosenttiin edellisvuoden keskiarvosta 6,76 prosentista palkkasummasta laskettuna. Euroissa se tarkoittaa 6,5 miljoonaan euron säästöä tutkimukseen osallistuneissa 76 yrityksessä.

– Työkykyjohtamisella on merkittävä potentiaali kansantaloudelle ja Suomen kilpailukyvylle. Tulokset osoittavat, että pitkäjänteinen työ tuottaa hedelmää, ja eturivin yrityksissä työkyvyttömyyden kustannuksia on onnistuttu pienentämään entisestään. Vaikka muutaman prosenttiyksikön erot voivat tuntua pieniltä, euromääräisesti puhutaan isoista summista: koko Suomen mittakaavassa yksi prosentti palkkasummasta tarkoittaa noin miljardia euroa. Siksi pienilläkin muutoksilla voi saavuttaa isoja tuloksia, sanoo hanketoimikunnan sihteeri, johtaja Lasse Parvinen Terveystalosta.

Kunnissa kustannusten vaihtelu on vähäisempää

Tutkimustulosten mukaan tekemättömän työn kustannukset vuonna 2015 vaihtelivat yksittäisissä yrityksissä 2,59 prosentista 12,7 prosenttiin palkkasummasta. Kunnissa tekemättömän työn keskimääräinen kustannus oli hieman yrityksiä korkeampi, 7,22 prosenttia palkkasummasta. Vaihteluväli sen sijaan oli yrityksiin verrattuna pienempi: työkyvyttömyys maksoi yksittäisissä kunnissa 5,7 prosentista 9,3 prosenttiin palkkasummasta.

– Kunnissa kustannukset jakautuvat tasaisemmin, eikä joukosta löytynyt selkeitä huippuja: parhaiten menestyneissä kunnissa työkyvyttömyyden kustannukset ovat yli kolme prosenttiyksikköä korkeammat parhaimpiin yrityksiin verrattuna. Tämä johtuu muun muassa eroista työn kuormittavuudessa ja henkilöstön rakenteessa. Kunnissa on myös kenties yrityksiä enemmän osatyökykyisiä ja vanhempia työntekijöitä, koska niissä on haluttu tukea pidempiä työuria. Eroja voi selittää myös se, että yt-neuvottelujen sävyttämänä aikana kunnissa on ”turvallisempaa” sairastaa kuin yksityisellä sektorilla, Kevan työelämäpalvelujen johtaja Pauli Forma sanoo.

– Toisaalta yksityisellä sektorilla hajonta oli kasvanut edelliseen tutkimusraporttiin verrattuna. Tämä tarkoittaa, että kokonaiskustannusten vähentäminen on iso haaste niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla, Parvinen huomauttaa.

Uutta tutkimusta vaikuttavasta työkykyjohtamisesta

Syitä sille, miksi panostukset työkykyjohtamiseen tuottavat joissakin organisaatioissa parempia tuloksia kuin toisissa, on aiemmin tunnettu huonosti. Työterveyslaitoksen elokuussa 2016 julkaisema Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa -tutkimus tarjoaa uutta tietoa niistä tekijöistä, jotka tekevät työkykyjohtamisesta vaikuttavaa. Työsuojelurahaston tukema tutkimus toteutettiin yhteistyössä Terveystalon kanssa, ja se perustuu vuosikatsaukseen osallistuneiden yritysten dataan.

– Työkykyjohtamisen vaikuttavuutta lisäävät yhteistyön esteiden poistaminen sekä työpaikalla että työterveyshuollossa, työkykyjohtamisen strategisten tavoitteiden kytkeminen käytäntöön, työkykyä parantavien toimenpiteiden kohdentaminen sekä työkykyasioiden koordinointi, kertoo ylilääkäri Timo Leino Työterveyslaitoksesta.

– Mikään edellä mainituista ei kuitenkaan yksinään riittänyt työkyvyttömyyskustannusten vähentämiseen, vaan siihen vaaditaan kaikkia neljää tekijää, Leino muistuttaa.

– Tutkimuksessa tuli myös selkeästi esiin, että parhaita tuloksia saavuttaneissa yrityksissä työkykyriskin ja työturvallisuuden johtaminen olivat osa kokonaishenkilöstöriskin johtamista, eivät erillisiä prosesseja. Asiasta on puhuttu kauan, mutta sitä ei tutkimuksessa ole aiemmin havaittu, toteaa Parvinen.

Tekemättömän työn vuosikatsaus 2016

Kuudennen kerran toteutettu Tekemättömän työn vuosikatsaus selvitti kokonaiskustannusta, joka suomalaisyrityksille ja kunnille syntyy suorista sairauspoissaolokustannuksista, työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisista työkyvyttömyysmaksuista, tapaturmavakuutusmaksuista ja työterveyden omavastuun mukaisista kustannuksista. Kustannuserät ovat lakisääteisiä ja muodostavat siten vertailupohjan muihin organisaatioihin.

Tekemättömän työn vuosikatsauksen 2016 toteuttivat yhteistyössä Terveystalo, Työterveyslaitos, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, tilintarkastusyhtiö PwC sekä eläkevakuuttajat Elo, Etera, Ilmarinen, Keva, Varma ja Veritas sekä vahinkovakuutusyhtiö If. Tutkimuksessa käytetty analyysimenetelmä Terveystalo Kustannusanalyysi on PwC:n varmentama.

Lisätietoja:

Lasse Parvinen, johtaja, Terveystalo, p. 040 525 5481, lasse.parvinen@terveystalo.com

Pauli Forma, työelämäpalvelujen johtaja, Keva, p. 040 525 4530, pauli.forma@keva.fi

Timo Leino, ylilääkäri, Työterveyslaitos, puh. 043 8251894, timo.leino@ttl.fi

Työterveyslaitoksen tiedote Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa -tutkimuksesta

Terveystalo

Terveystalo on verkostoltaan Suomen suurin terveyspalveluyritys. Yhtiö tarjoaa monipuolisia terveys-, työterveys-, sairaanhoito- ja tutkimuspalveluja 170 toimipaikassa eri puolilla Suomea. Terveystalon asiakkaita ovat yksityishenkilöt, yritykset ja yhteisöt, vakuutusyhtiöt sekä julkinen sektori. Terveystalo työllistää valtakunnallisesti yli 6 800 terveydenhuollon ammattilaista, ja on Suomalaisen Työn Liiton jäsen. Terveystalon verojalanjälki vuonna 2015 oli yhteensä 75,7 miljoonaa euroa ja samana vuonna Terveystalo investoi suomalaisten terveyspalvelujen kehittämiseen 68,6 miljoonaa euroa. www.terveystalo.com

Keva

Keva on Suomen suurin työeläkevakuuttaja, joka huolehtii julkisen sektorin eli kunta-alan, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon ja Kelan työntekijöiden eläkeasioista. Kevalla on noin 1,3 miljoonaa henkilöasiakasta. Kunta-alan tulevaisuuden eläkkeitä turvataan muun muassa sijoitustoiminnalla, ja sijoitusten markkina-arvo oli vuoden 2015 lopussa 44,2 miljardia euroa. Organisaation virallinen nimi on Keva. Kuntien eläkevakuutus -nimestä luovuttiin vuonna 2011.

Työterveyslaitos

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.  Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys

Avainsanat: