Sähköinen allekirjoitus leviää Suomessa hitaasti, koska valtaosa tulkitsee lakia väärin
Sähköinen allekirjoitus säästää aikaa, rahaa ja ympäristöä. Kiistattomista hyödyistä huolimatta se leviää Suomessa yllättävän hitaasti. Pohjoisranta Burson-Marstellerin tekemä kyselytutkimus vahvisti, että yli puolet suomalaisista pitää sähköistä allekirjoittamista vaivattomampana, mutta vain neljännes valitsisi sen perinteisen kynän ja paperin sijaan. Juurtuminen vanhoihin tapoihin ja väärät lain tulkinnat hidastavat sähköisen allekirjoituksen käyttämistä.
Kyselytutkimuksen mukaan lähes kaksi kolmesta (64 %) suomalaisesta luulee sopimusten sähköisen allekirjoittamisen vaativan aina vahvaa tunnistautumista, vaikka valtaosassa tapauksista se on tarpeetonta. Johtavan suomalaisen sähköisen allekirjoituspalvelun SignHeron liiketoiminnan vetäjä Jere Venton mukaan julkisessa keskustelussa sähköinen tunnistautuminen ja allekirjoittaminen yhdistetään, vaikka ne ovat kaksi eri asiaa.
– ”Kynä ja paperi” -maailmassa allekirjoittajaa pyydetään harvoin todistamaan henkilöllisyys, sillä usko käsin tehdyn allekirjoituksen todistevoimaan on sitkeä. Todellisuudessa kynällä tehty allekirjoitus on enemmän illuusio kuin vakuuttava todiste. Siksi digimaailmassa vahvan tunnistautumisen vaatimus kaikissa sopimuksissa on järjetön, koska jo sähköpostilla tehty allekirjoittajan identifiointi ja PDF-dokumentin muuttumattomuuden varmistaminen antavat enemmän todistearvoa kuin mihin paperilla ja kynällä ikinä kyetään, Vento kertoo.
Yritykset ovat haluttomia maksamaan vahvan tunnistautumisen ylimääräisistä kustannuksista, eivätkä Suomi-keskeiset menetelmät, kuten pankkitunnukset, auta globaaleilla markkinoilla toimivia organisaatioita. Venton mukaan moni epäilee sähköisen allekirjoituksen lainvoimaisuutta, koska he ovat omaksuneet propagandan pankkitunnusten käyttämisestä kaikessa digitaalisessa kanssakäymisessä.
– Harva tuntee vieläkään Suomea sitovaa EU:n eIDAS-asetusta, jossa tuodaan selkeästi esiin sähköisen allekirjoittamisen lainvoima. Asetuksen tarkoituksena ei ole puuttua tapoihin, joilla sopimuksia tehdään, vaan ainoastaan vauhdittaa digitalisaatiota, Vento sanoo.
EU:n eIDAS-asetuksen mukaan allekirjoituksen oikeudellista sitovuutta tai käytettävyyttä todisteena ei voida kieltää ainoastaan sen vuoksi, että se on sähköisessä muodossa tai allekirjoittaja tunnistetaan esimerkiksi sähköpostilla tai videotallenteella. *)
– Laki on jo sinällään kohtalaisen selkeä, sillä 90 prosenttia tapauksista hoituu sopimisen vapauden periaatteella, jonka mukaan osapuolet saavat päättää keskenään sopimisen metodin. Nyt pitäisi uskaltaa sanoa, että kynällä paperille tehdyt harakanvarpaat ovat keskiaikainen seremonia, joka ei vielä kerro paljoa allekirjoittajan henkilöllisyydestä. Toinen keskeinen tekijä on erottaa allekirjoittaminen ja tunnistautuminen. Allekirjoittaminen on lähes kaikilla digitaalisilla menetelmillä turvallisempaa ja helpommin todistettavaa kuin kynällä paperille raapustettu versio. Lisäksi se on laiskojen ihmisten mielestä myös halvempaa, nopeampaa ja hauskempaa, Vento tähdentää.
*) EUR-Lex-tietokanta: EU:n eIDAS-asetus, 25 artikla Sähköisten allekirjoitusten oikeusvaikutukset
Suomalaisten mielipiteitä sähköiseen allekirjoittamiseen liittyen:
• 64 % ei usko, että sähköinen allekirjoitus on laillisesti pätevä ilman vahvaa tunnistautumista.
• 54 % luulee, että sormenjälkitunniste on pätevä tapa allekirjoittaa sähköisesti. Mikään tunnistautumismetodi ei kuitenkaan vielä itsessään allekirjoita dokumenttia.
• 55 % pelkää, että sähköinen allekirjoitus ilman vahvaa tunnistautumista on alttiimpi tietoturvariskeille kuin kynällä tehty allekirjoitus.
• 20 % luulee, että ainoastaan kynällä allekirjoitettu sopimus on pätevä.
Tutkimustulokset perustuvat kyselyyn, joka toteutettiin Bilendin verkkopaneelissa elokuussa 2018. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi Pohjoisranta Burson-Marsteller yhdessä Avaintecin kanssa. Kyselyyn vastasi 1 000 18–70-vuotiasta suomalaista. Otos on iältään, sukupuoleltaan ja alueellisesti kansallisesti edustava.
Lisätietoja:
Jere Vento, COO, Avaintec, p. 044 239 3087, jere.vento@avaintec.com
Avainsanat: