Ilmastonmuutos lisää maastopalojen riskiä - ”Vahingot kodeille voivat lisääntyä”

Maastopalot syttyvät usein huolimattomuuden vuoksi. Kertakäyttögrillejä tai juhannuskokkoa ei saa sytyttää metsäpalovaroitusalueilla.

Monet suomalaiset ovat nauttineet viime viikkoina kesäisistä lämpötiloista ja keskikesän juhlaa vietetään pitkälti samoissa tunnelmissa. Poikkeuksellisen lämmin ilma ja kuiva maa tuovat kuitenkin mukanaan riskejä metsäpalovaaroista, joita eivät kovin pienet sateet poista. Pelastustoimen onnettomuustilaston mukaan kuluvan vuoden aikana maastopaloja on ollut yli neljännes enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, vaikka kesäkuu ei ole vielä edes ohi. 

– Kun keskilämpötila nousee, myös maaperä kuivuu. Juuri kuivuudella ja tuulella on iso vaikutus palojen syttymiseen. Myös alueet, jotka eivät ole niin suuressa vaarassa maastopalojen näkökulmasta, voivat tulevaisuudessa muuttua riskialueiksi ilmastonmuutoksen edetessä, Pohjola Vakuutuksen omaisuuden ja toiminnan korvauspalveluista vastaava johtaja Markus Uimonen sanoo.

Pohjola Vakuutuksen datassa maastopalot eivät ainakaan vielä muodosta kovin suurta osaa vahingoista. 

– Korvaussummat nousevat helposti, jos maastopalon seurauksena esimerkiksi rakennuksia tuhoutuu. Tällaisissa tapauksissa olemme maksaneet korvauksia kuusinumeroisia summia, mutta nämä ovat harvinaisia. Maastopalojen määrän kasvaminen lisää kuitenkin riskiä sille, että inhimillinen kärsimys ja esimerkiksi vahingot kodeille palon yhteydessä lisääntyvät, Uimonen sanoo.

Suurpalojen kustannukset voivat kohota kymmeniin miljooniin euroihin Finanssialan tekemän selvityksen mukaan. Siihen, että syttyykö maastopalo vai ei, voidaan vaikuttaa paljon myös ihmisten omalla toiminnalla. Maastopaloja syttyy usein huolimattomuuden seurauksena ja arkisissa toimissa.

– Palo lähtee usein esimerkiksi tupakantumpista, joka on jäänyt kytemään, tai kertakäyttögrillistä. Kaikki ihmiset eivät tiedä, että kertakäyttögrillejä ei saa käyttää metsäpalovaroituksen ollessa voimassa, Uimonen muistuttaa.

Silmälaseja, ajokortti ja käteistä rahaa – juhannuskokkoon voi tipahtaa arvoesineitä

Alueen metsäpalovaroituksia ja mahdollisia muita viranomaisen ohjeistuksia tulee seurata tarkasti. Lisäksi yleinen varovaisuus on aina tarpeen, kun toimitaan avotulen kanssa. Metsäpalovaroitusalueilla avotulen, mukaan luettuna juhannuskokkojen, tekeminen on kiellettyä. Pohjola Vakuutuksen tilastojen mukaan kokkoa sytyttäessä voi leimahtaa helposti muukin kuin kokko.

– Vuosien varrella juhannuskokkoon on ihmisiltä pudonnut niin silmälaseja, kännyköitä kuin lompakkojakin tulta tehdessä. Vahinkojahan nämä ovat, mutta ne olisivat vältettävissä. Usein näissä tulee myös valitettavasti palovahinkoja, Uimonen sanoo.

Jos alueella saa tehdä kokon ja aikoo sen juhannuksena sytyttää, myös kokon oikeaoppisen sammuttamisen kanssa pitää olla tarkkana. Paras tapa sammuttaa juhannuskokko on antaa sen palaa luonnostaan loppuun. Myös vettä ja sammutusvälineitä tulee varata valmiiksi.

– Meidän datassamme näkyy maastopaloja, jotka ovat lähteneet tuhkasta. Pienikin tuulen henkäys saa tuhkan helposti syttymään uudelleen. Tuhka voi otollisissa olosuhteissa kyteä vielä vuorokausienkin päästä, joten pelkästään tulilieskojen laantuminen ei riitä, Uimonen sanoo.

Juhannuskokossa saa polttaa vain puhdasta puuta ja se on sijoitettava kauas rakennuksista. Kokon saa tehdä vain maanomistajan luvalla, kun muut olosuhteet sen sallivat. Turvallisin paikka juhannuskokolle onkin veden lähistöllä tai vedessä oleva lautta. 

Lisätiedot medialle:
OP Ryhmän viestintä, p. 010 252 8719, viestinta@op.fi

Pohjola Vakuutus on Suomen johtava vahinkovakuuttaja, jolla on yhteensä 2,5 miljoonaa henkilö- ja yritysasiakasta. Se tarjoaa kattavat vahinkovakuuttamisen palvelut niin henkilö-, yritys-, kuin yhteisöasiakkaille. Pohjola Vakuutus on osa OP Ryhmää, joka on Suomen suurin finanssiryhmä.