Kesä on myrskyjen sesonkiaikaa: viime kesän kovin myrsky kolminkertaisti vahinkojen määrän

Myrskyjen määrä on nousussa Suomessa ja maailmalla. Pahimmillaan myrskyt voivat aiheuttaa kotitalouksille kymmenien tuhansien eurojen vahinkoja. 

Suurin osa myrskyvahingoista ajoittuu myöhäiskevään ja syksyn välillä, erityisesti kesän kuukausille: yli puolet 2020 luvun merkittävistä myrskyistä ja rajunilmoista on ajoittunut kesä-heinäkuulle Ilmatieteenlaitoksen mukaan. Alkukesästä tällaisia myrskyjä ei ole vielä ollut, mutta ukonilmaa ja raesateita on jo nähty. 

– Maailmalla ilmastonmuutoksen myötä hirmumyrskyt ovat jo voimistuneet ja vesimäärät ovat kasvaneet. Suomessa olemme kuitenkin melko hyvin syrjässä isommilta myrskyiltä, mutta myrskypäivien määrä on hieman kasvanut myös meillä Suomessa, kertoo Pohjola Vakuutuksen omaisuuskorvausten johtaja Markus Uimonen.   

Euromääräisesti isoimpia myrskyjen aiheuttamia vahinkoja ovat metsälle aiheutuneet vahingot: myrskyt aiheuttavat yli 70 prosenttia kaikista metsävahingoista. Tämän lisäksi myrskyvahinkoina korostuvat rakennusten kuten asuntojen tai autotallien päälle kaatuneet puut, myrskyn vaurioittamat katot sekä tulvavahingot esimerkiksi kellareiden tai mökkien rakenteille.  

– Myrskyissä on kovan tuulen lisäksi mahdollista, että meren, järven tai joen vedenpinta nousee tai rankkasateiden myötä vesi pääsee sisälle esimerkiksi tulvineiden viemäreiden kautta, kertoo Uimonen.   

Myrskytuhoihin kannattaa varautua niin ennakoivasti kuin myös myrskyn lähestyessä 

Myrskyn aiheuttamat omaisuusvahingot kotitalouksille voivat olla huomattavan suuria, jopa kymmeniä tuhansia euroja, mikäli esimerkiksi katto vaurioituu myrskyssä ja vettä pääsee sisälle.  

– Joka vuodelle ei osu yhtä pahoja myrskyjä, mutta niihin kannattaa ehdottomasti siitä huolimatta varautua. Esimerkiksi Sylvia-myrsky katkaisi sähköt noin 50 000 ihmiseltä ja aiheutti viime elokuussa vahinkoja noin kolminkertaisen määrän verrattuna keskivertoon elokuun päivään, nostaa Uimonen esille. 

Tärkeitä varautumistoimia on tarkastaa tontilla olevien puiden kunto vähintään kerran vuodessa: kiinteistön omistajalla on velvollisuus huolehtia vahinkojen ennaltaehkäisystä poistamalla lahot puut pihapiiristä. Suuret huonokuntoiset puut voivat saada aikaan huomattavaa omaisuusvahinkoa, jos ne kaatuvat syysmyräkässä ja osuvat kaatuessaan vapaa-ajan asuntoon tai henkilöautoon. Lisäksi katon kuten muutenkin rakennusten kunnosta kannattaa pitää huolta myös myrskyjä ajatellen.  

– Mikäli taas myrsky on jo nurkan takana, kannattaa omaisuutta mahdollisuuksien mukaan siirtää turvaan. Esimerkiksi ajoneuvo kannattaa siirtää suojaan katoksen alle tai autotalliin, mikäli mahdollista, muistuttaa Uimonen. 

Metsänomistajille keskeinen tapa varautua myrskytuhoihin on varmistaa metsäluonnon monimuotoisuus: erilajisia havu- ja lehtipuita sisältävä metsä sopeutuu lisääntyviin sään ääri-ilmiöihin parhaiten. Oikeaan aikaan tehdyt hoitotoimenpiteet taas antavat parhaan suojan metsän myrskytuhoja vastaan.  

– Myrskyn jälkeen kannattaa huolehtia vahingoittuneiden puiden poistosta, jotta vältetään tuhohyönteisten leviäminen kasvatettavaan puustoon.  Vahingoittuneiden puiden poistosta on myös määrätty laissa metsätuhojen torjunnasta, nostaa Uimonen esille. 

Lisätiedot medialle: 

OP Ryhmän viestintä, p. 010 252 8719, viestinta@op.fi