Itellan näkökohtia ehdotuksesta uudeksi postipalvelulaiksi

Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä jätti 16.3. mietintönsä ehdotukseksi uudeksi postipalvelulaiksi. EU:n postidirektiivin mukaisen lain on oltava voimassa 1.1.2011.

Itellan kannalta keskeisiä näkökohtia lainsäädännön muutoksessa ovat: EU:n postidirektiivissä keskeistä on postin yleispalvelujen turvaaminen kansalaisille. Uusi laki ei tuo suuria muutoksia kuluttajille: Postia tullaan edelleen jakamaan kaikkialla Suomessa viitenä päivänä viikossa. 1. ja 2. luokan kirje, postipaketti ja laaja postin palvelupisteverkko säilyvät myös tulevaisuudessa. Postin yleispalveluja ovat lakiehdotuksen mukaan postimerkillinen kirje ja postista noudettava paketti. Postimerkillinen peruskirje säilyy jatkossakin saman hintaisena kaikille koko maassa. Kaikki nämä Itellan keskeiset perustehtävät siis säilyvät. Itellan tavoitteena on palvella kaikkia suomalaisia myös jatkossa mahdollisimman hyvin ja tasapuolisesti koko maassa. Lakiehdotuksen mukaan kilpailua voi tulla markkinoille käytännössä ilman velvoitteita, keskeisen velvoitteen eli viisipäiväisen jakelun säilyessä vain Itellalla. Suomen olosuhteissa yleispalvelun ja markkinaehtoisen kilpailun yhdistelmä aiheuttaakin erityisiä haasteita. EU:n postidirektiivi on tehty tiheästi asutun Keski-Euroopan lähtökohdista, eikä se huomioi harvaan asutun maan erityispiirteitä. Direktiivin keskeisenä lähtökohtana onkin kilpailun helpottaminen, mutta kilpailua odotetaan tulevan Suomessa lähinnä tiheästi asutuille alueille. Tämä tuo Suomessa haasteita harvaan asuttujen alueiden postitoiminnan rahoittamiseen. Tiheään asutuilta alueilta saatavilla jakelutuloilla ei oletettavasti voida kattaa entiseen tapaan haja-asutusalueiden postipalvelujen kustannuksia. Lakiehdotuksen mukaan yleispalveluvelvoitteesta aiheutuva kohtuuton taloudellinen rasite voidaan tarvittaessa rahoittaa valtion budjetista. Sen vuoksi nyt on olennaista linjata, millaisia postipalveluja tulevaisuudessa on tarkoituksenmukaista veronmaksajien varoista rahoittaa. Itellan arvio on, että lakiehdotuksessa esitettyjen rahoituksen tukimekanismien käytön kynnys on melko korkea, joten toiminnan jatkuva tehostaminen on Itellalle keskeistä myös jatkossa. Itellan toiveena on ollut saada uuteen lakiin selkeä määrittely siitä, kuinka jakeluverkosta syntyvät kustannukset jaetaan erilaisten käyttötarpeiden, esimerkiksi lehtien ja yleispalvelutuotteiden kesken. Tämän tarkka määrittely on vaikeaa, ja kompromissina syntynyt lakiehdotus ei poista kaikkia tähän liittyviä ongelmia. Itellassa ei osata vielä arvioida sitä, onko lain periaatteilla vaikutusta esimerkiksi postin palvelupisteverkon tiheyteen tai joihinkin maaseudun erityispalveluihin. Itella pitää tärkeänä, että erityisesti lehdistön jakelukustannuksiin ei tulisi kohdistua merkittävää korotuspainetta postiyrityksen yleispalveluvelvoitteen vuoksi. Yleispalvelun määrittely on puolestaan nyt olennaisesti selkeämpi kuin aiemmassa laissa. Itellassa kilpailua sinällään ei koeta ongelmaksi. Lainsäädännön muuttumista enemmän postitoimialaan vaikuttaa tiedonkulun sähköistyminen. Lisätietoja: johtaja Petri Aaltonen, Itella Oyj, puh. 040 750 9797 Yhteyshenkilö Itellan viestinnässä, viestintäjohtaja Päivi Alakuijala, puh. 040 8400 251 Tiesitkö - postinjakelun arkea harvaan asutussa Suomessa - Itellan postinjakelussa ajetaan päivässä noin 270 000 km, vuodessa 68 miljoonaa km. - Jakelureittejä on lähes 7000. Niistä 1000 kpl (15 %) on yli 100 km pituisia. Nämä reitit ovat pituudeltaan 50 % kaikista Itellan perusjakelun reiteistä ja ne kattavat 9 % kaikista postinsaajista. - Postinjakaja ehtii jakaa työvuoronsa aikana moninkertaisen määrän postia kaupungin keskustassa haja-asutusalueeseen verrattuna. Yhden 1. luokan kirjeen postimaksulla (0,80 euroa miinus arvonlisävero) voidaan maksaa noin kahden minuutin palkkakulut. - Noin 18 000 itellalaista työskentelee kotimaisen postipalveluverkon hyväksi. Valokuvat ja logot www.itella.fi/media