Postimerkin juhlavuoden ensimmäisissä julkaisuissa kuvataan J.V. Snellmania, Helsingin yliopiston kirjastoa, taksiliikennettä ja talvimaisemaa
Vuonna 2006 juhlitaan suomalaista postimerkkiä, joka täyttää 150 vuotta. Juhlavuosi sisältää näyttelyitä, tapahtumia, erikoisleimoja ja mm. 29 postimerkkijulkaisua. Juhlavuoden ensimmäiset postimerkit ilmestyvät 11. tammikuuta. Kuudessa ensimmäisessä julkaisussa on yhteensä 12 erilaista postmerkkiä. Merkkejä julkaistaan Helsingin yliopiston kirjastosta, taksiliikenteestä, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAUsta sekä J.V. Snellmanista, jonka syntymästä on vuonna 2006 kaksisataa vuotta. Lisäksi tammikuussa ilmestyy talvimaisemaa kuvaava yleispostimerkki ja sydämenmuotoinen postimerkki Ystävänpäivän tervehdyksiä varten. Jokaisen uutuusmerkin arvo vastaa kotimaan 1.luokan kirjeen postimaksua. Postimerkkiarkkeihin ja vihkojen kansiin on painettu postimerkin juhlavuoden tunnus.
Helsingin yliopiston kirjastosta Kansalliskirjasto Vuonna 1640 perustettu Helsingin yliopiston kirjasto muuttuu vuonna 2006 Kansalliskirjastoksi. Samalla kirjaston rooli tietoyhteiskunnan rakentajana ja kulttuuriperinnön säilyttäjänä vahvistuu. Muutosta juhlistetaan postimerkillä, jossa kuvataan kirjaston pyöreää, kuusikerroksista kirjavarastoa, Rotundaa. Kirjastovarasto on arkkitehti Gustav Nyströmin (1856–1917) suunnittelema lisärakennus, joka rakennettiin vuosina 1902–06. Itse päärakennus on arkkitehti Carl Ludvig Engelin (1778–1840) käsialaa. Se rakennettiin vuosina 1836–40 ja otettiin käyttöön sisustustöiden valmistuttua vuonna 1845. Kirjasto sijaitsee osoitteessa Unioninkatu 36. Postimerkin on suunnitellut graafinen suunnittelija Pekka Piippo. Myös merkissä käytetty valokuva on hänen ottamansa. Kansallisfilosofin syntymästä 200 vuotta Johan Vilhelm Snellmania (1806–1881), kansallisen sivistyksen edistäjää, filosofia, talous- ja valtiomiestä, yhteiskunnallista kirjailijaa ja sanomalehtimiestä muistetaan tammikuussa neljä postimerkkiä sisältävällä pienoisarkilla. Yhdessä postimerkeistä on kasvokuva Snellmanista, taustakuvana on kartta. Snellman syntyi Tukholmassa ja varttui Kokkolassa. Hän kävi koulun Oulussa, opiskeli yliopistossa Turussa ja Helsingissä, myöhemmin hän asui ja vaikutti mm. Kuopiossa ja Helsingissä. Kartta symboloi hänen lukuisia asuinpaikanvaihdoksiaan ja matkustamistaan. Snellman kävi usein Tukholmassa ja Pietarissa. Hän matkusti myös laajasti Keski-Euroopassa. Karttakuva jatkuu viereisessä merkissä, jossa aiheena on Suomen ensimmäinen juna. Junan yläpuolella kartassa näkyy paksu viiva, jolla kuvataan Suomen ensimmäistä rataverkkoa. Snellman oli vahvasti vaikuttamassa rautatien tuloon Suomessa ja hän laati ensimmäisen rautatiesuunnitelman. 5 000 markan seteli on aiheena postimerkissä, jolla kuvataan Snellmania Suomen markan isänä. Suomi sai vuonna 1865 oman rahan Snellmanin toimiessa valtiovaraintoimikunnan päällikkönä. Hän oli myös ensimmäinen henkilö, joka sai kuvansa suomalaiseen seteliin. Ennen senaattoriksi ja finanssitoimituksen päälliköksi nimittämistään Snellman toimi sanomalehtimiehenä perustaen mm. Saima-lehden. Lehdessä hän esitteli kansallisuusohjelmansa käytännön ratkaisuja. Snellman oli paitsi yhteiskunnallisen keskustelun herättäjä ja uudistaja myös suomenkielisyyden edistäjä:hän sai aikaan vuonna 1863 kieliasetuksen, jolla suomi tuli tasavertaiseksi ruotsin kanssa. Saimaa kuvaavassa postimerkissä nähdään Snellmanin itsensä piirtämä omakuva. J.V. Snellmanin kunniaksi julkaistavan pienoisarkin on suunnitellut Päivi Vainionpää. Pienoisarkki maksaa 2,60 euroa. Taksiliikenne täyttää sata vuotta Suomalainen taksiliikenne täyttää vuonna 2006 sata vuotta. Alkuaikoina takseilla liikkui vain parempi väki, mutta nykyisin taksit palvelevat vuodessa noin 50 miljoonaa asiakasta. Matkakilometrejä kertyy vuodessa noin 700 miljoonaa. Taksit kuljettavat esimerkiksi kunnissa arkipäivisin noin 40 000 koululaista. Vakioasiakkaita ovat myös vanhukset ja vammaiset. Lisäksi paikkakunnilla, joilla linja-autoliikenne on lakkautettu kannattamattomana, taksit hoitavat myös kutsu-, palvelu ja reittiliikennettä. Taksiliikenne on siis erottamaton osa suomalaista elämänmenoa ja matkustamista, niin arjessa kuin juhlassa. Taksiliikenteen satavuotistaipaleen kunniaksi ilmestyy postimerkkivihko, jossa on neljä tarrapostimerkkiä. Postimerkeissä kuvataan takseja eri vuosikymmeniltä. Merkeissä esiintyvät autot ovat Oldsmobile (kuva vuodelta 1906, Helsingin kaupunginmuseo/Hangon museo), Chevrolet vuodelta 1929 (kuva: Helsingin Taksiautoilijat ry), Pobeda vuodelta 1957 (kuva Vantaan Taksiautoilijat ry) ja Mercedes-Benz 2002 (kuva: Suomen Taksiliitto). 2,60 euroa maksavan vihkon on suunnitellut Kaisu Klemetti. Postimerkki liittojen yhdistymisen ja satavuotisen Postiliiton kunniaksi Postin Toimihenkilöliitto (entinen Postivirkamiesliitto) vuonna 2006 sata vuotta täyttävä Postiliitto yhdistyivät kesä-toukokuun vaihteessa 2005 Posti- ja logistiikka-alan unioni PAUksi. PAU on Suomen Posti-konsernin suurin työntekijäjärjestö. Järjestöön kuuluu noin 30 000 jäsentä. Voimien yhdistämistä ja samalla Postiliiton satavuotistaivalta juhlistetaan postimerkillä, jossa kuvataan kahta eri aikakausilta olevaa postinjakajaa. Toinen jakajista on kuvattu 1900-luvun alussa ja toinen kesällä 2005. Lisäksi merkissä ovat kuvattuina tyylitelty mustekynän terä, puheenjohtajan nuija sekä PAUn tunnus. Postimerkin on suunnitellut Asser Jaaro. (Kuvat: Postimuseo ja Tapio Mustasaari). Talvimaisema yleispostimerkin aiheena, Sydän-postimerkki Ystävänpäivän tervehdyksiin Tammikuussa ilmestyy uusi tarrapohjainen 1. luokan ikipostimerkki. Merkin kuva-aiheena on talvinen korpimaisema lumen peittämine puineen. Postimerkin ovat suunnitelleet Ari Lakaniemi ja Susanna Rumpu. Merkissä käytetyt valokuvat ovat Jouni Klingan ja Priitta Pöyhtärin ottamia. Erityisesti Ystävänpäivän tervehdyksiä varten tammikuussa ilmestyy sydämenmuotoinen tarrapostimerkki. Postimerkin on suunnitellut Dog design suunnittelijoinaan Ilona Ilottu, Petri Salmela, Eeva Sivula. Suomalainen postimerkki 150 vuotta -ehiöpostikorttisarja saa jatkoa Suomalaisen postimerkin 150-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistava ehiöpostikorttisarja jatkuu 11. tammikuuta, jolloin ilmestyy sarjan kolmas kortti. Kortin aiheena on postinjakelu polkupyörällä (kuva: Postimuseo). Postimerkkiä vastaavan arvomerkinnän kohdalla kortissa on kuva leijonapostimerkistä vuodelta 1926. Merkin suunnitteli arkkitehti Eliel Saarinen (1873–1950). Ehiöpostikortti maksaa 85 senttiä ja se sisältää postimaksun kaikkiin maihin. Kortin on suunnitellut taiteilija Asser Jaaro. Suomalainen postimerkki 150 vuotta -ehiöpostikorttisarja sisältää kuusi numeroitua postikorttia. Jokaisen kortin painos on 15 000 kappaletta. Sarjan neljäs kortti ilmestyy maaliskuussa 2006. Ensipäivää vietetään Helsingin pääpostitalon uudistetussa postisalissa Tammikuun 11. päivänä ilmestyvien postimerkkien ensipäivää vietetään Helsingin pääpostitalon uudistetussa, kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa postisalissa (Mannerheiminaukio 1 A). Paikalla on erikoisleimaaja ja postimerkkitaiteilijoita. Lisätietoja: Postimerkkikeskus, johtaja Markku Penttinen, puh. 020 451 5519, markku.penttinen@posti.fi.
