Postimerkkejä juhlavuosista ja ystävyydestä

Tammikuun 14. päivänä ilmestyy kymmenen eriaiheista postimerkkiä. Lahti saa merkkiparin 100-vuotis- ja Oulu 400-vuotisjuhlansa kunniaksi. Samana päivänä saavat postimerkin myös sata vuotta täyttävä Rotary International ja kolmesataa vuotta täyttävä suomenkielinen almanakka. Lisäksi tuolloin ilmestyy Ystävyydellä -vihko, jossa on neljä leluaiheista postimerkkiä. Kaikki uudet postimerkit ovat postitusarvoltaan 0,65 euroa. Lahden ja Oulun postimerkkejä lukuun ottamatta tammikuussa ilmestyvien merkkien ensipäivänleimaus on Postimerkkimyymälässä, Helsingin Pääpostitalossa, Mannerheiminaukio 1 A. Lahdessa järjestetään 14.–16.1.2005 Lapoex 2005 – kansallinen postimerkkinäyttely. Lahden juhlapostimerkkien ensipäivänleimaus on näyttelyn avajaispäivänä näyttelyssä, Lahden messukeskuksessa. Oulun postimerkkien ensipäivänleimaus on 14.1.2005 Oulun pääpostissa, Hallituskatu 36. Eläinlelut ystävyyden symboleina Graafinen suunnittelija, kuvittaja Tita Rossi on suunnitellut ja kuvittanut ensi vuoden Ystävyydellä – postimerkkivihkon. – Päädyin tekemään kuviini pääasiassa eläinleluhahmoja, koska ne sopivat mielestäni hyvin kuvaamaan ystävyyttä, taiteilija kertoo. Vihkossa on neljä tarrapohjaista 1. luokan ikimerkkiä ja kaksi kirjeensuljinta. Merkeissä kuvattuina ystävyksinä ovat leijona ja tiikeri, koira ja norsu sekä nalle ja jänis. Myös ainoaan puuleluja kuvaavaan postimerkkiin Tita Rossi kertoo halunneensa luoda ystävyyden tunnelmaa. Merkkiin hän on kuvannut auton, junan ja lentokoneen. Kuvitusoriginaalit Tita Rossi on tehnyt akvarelli- ja piirrostekniikalla, minkä jälkeen hän on viimeistellyt ne tietokoneella kuvankäsittelyohjelmalla. Ystävyydellä -vihko maksaa 2,60 euroa. Lahden juhlapostimerkeissä Sibeliustalon pääsali ja radiomastot Lahti 100 vuotta – postimerkkiparin on suunnitellut Päivi Vainionpää. Toisessa merkissä on kuvattuna Sibeliustalon pääsali. Merkissä käytetyn valokuvan on ottanut Voitto Niemelä. Toisen merkin aiheena ovat Lahden radiomastot. Merkki pohjautuu Lahden kaupunginmuseon valokuvaan. Kuvaajaa ei tiedetä. Merkit ovat kostutettavia, ns. liimapohjaisia merkkejä. Radiomäellä sijaitsevat 150 metriset teräsristikkomastot ovat Lahden kuuluisat maamerkit. Ne muistuttavat Suomen ensimmäisestä suuryleisradioasemasta. Asema välitti Yleisradion ohjelmaa vuosina 1928–1993. Nykyisin radioasema toimii radio- ja tv-museona. Mastot valittiin postimerkkiin kertomaan Lahden historiasta. Sibeliustalo puolestaan kertoo nykyajasta, Lahden uusimmasta nähtävyydestä ja vetonaulasta. Vuonna 2000 Vesijärven rannalle valmistunut konsertti- ja kongressikeskus on modernin puurakentamisen helmi ja Suomen suurin puurakennus sataan vuoteen. Sen ovat suunnitelleet arkkitehdit Hannu Tikka ja Kimmo Lintula. Pääsalissa on 1 250 paikkaa ja se on akustiikaltaan maailman huippuluokkaa. Talo on Lahden kaupunginorkesterin, Sinfonia Lahden koti. Orkesteri kuuluu Euroopan merkittävimpiin orkestereihin. Oulun postimerkit kuvaavat tulevaisuuteen suuntautunutta kaupunkia Oulun 400 vuotta – juhlapostimerkkipari on oululaisen arkkitehdin, Raimo Ahosen käsialaa. Merkit ovat liimapohjaisia. Postimerkit kuvaavat kehittyvää, tulevaisuuteen suuntautunutta kaupunkia. Toisen merkin etualalla on leikkivä lapsi ja toisen pyöräilevä nainen. Oulu levittäytyy molempien merkkien taustalle useasta kuvasta rakennettuna kuvakoosteena, josta voi löytää viitteitä myös kaupungin historiasta. Merkeissä käytetyt valokuvat ovat Raimo Ahosen ottamia. Oulun seutu on viime vuosina kasvanut voimakkaasti: uusia työpaikkoja on syntynyt ja aluetalous vaurastunut. Suotuisa kehitys on pohjautunut ennen kaikkea elektroniikka- ja tietotekniikka – tuotteiden vientiin. Aikoinaan tärkeä terva- ja lohikaupunki on tänä päivänä huipputeknologian osaamiskeskus. Menestys on johtanut myös Oulun väestön nopeaan kasvuun. Oululaisia on tällä hetkellä lähes 130 000 ja koko seudun väkiluku on noin 200 000. Oulu on maamme kuudenneksi suurin kaupunki. Rotary-postimerkissä maailmanlaajuinen verkosto Rotarytoiminta 100 vuotta -juhlapostimerkin suunnittelija Pekka Piippo kertoo rakentaneensa postimerkin kuvaratkaisun ajatuksenaan: ”Kun panet asioita liikkeelle Suomessa, saat aikaiseksi tapahtumia toisella puolella maailmaa”. Merkkikuvassa maailmankartan muodostava rataskoneisto siirtää rotareitten tekemää hyvää eteenpäin. Hammasrattaiden muotojen lähtökohtana on Rotary-järjestön tunnus. Merkkien väreinä ovat liikkeen viralliset värit, sininen ja kulta. Merkit ovat liimapohjaisia. Rotary International, kansainvälinen aatteellinen järjestö, on saanut alkunsa neljän chicagolaisen miehen: asianajajan, hiilikauppiaan, kaivosinsinöörin ja vaatturin perustamasta klubista. Klubin ideana oli, että eri alojen ihmiset organisoituisivat, tutustuisivat toisiinsa ja tulisivat toistensa henkilökohtaisiksi ystäviksi. Rotary nimi tuli siitä, että klubi kokoontui vuoronperään jokaisen jäsenen työpaikalla. Rotary-liike toimii tällä hetkellä 166 maassa ja noin 40 autonomisella alueella. Jäseniä sillä on noin 1 250 000. Suomessa on noin 12 000 jäsentä 300 klubissa. Suomeen Rotary-liike tuli vuonna 1926. Rotarit harjoittavat maailmanlaajuisesti merkittävää hyväntekeväisyystoimintaa ja käyvät mm. kampanjaa polion hävittämiseksi. Tällä hetkellä on rokotettu pitkälle yli 2 miljardia lasta. Kasvava kuu Almanakka – postimerkin kuva-aiheena Suomenkielisen almanakan kunniaksi ilmestyvän postimerkin on suunnitellut Kaisu Klemetti. Merkki pohjautuu valokuvaan, jonka on ottanut turkulainen Pekka Parviainen. Merkki on itsekiinnittyvä tarrapostimerkki. Merkissä on kuvattuna kasvava kuu, jonka pimeä osa hohtaa maapallosta heijastunutta valoa. Kuun vieressä näkyy Seulasten tähtisikermä. Postimerkkiarkin taustakuvituksena Kaisu Klemetti on käyttänyt vuoden 1705 almanakan aukeamaa. Ensimmäisen suomenkielisen almanakan julkaisijana oli Turun Akatemia ja tekijänä matematiikan professori Laurentius Tammelin. Almanakka on pitkäaikaisin suomalainen julkaisu, joka on suunnilleen samanlaisena ilmestynyt läpi vuosisatojen. Tällä hetkellä allakka on nimeltään Yliopiston almanakka, ja kansien väri on edelleen perinteinen keltainen. Keltainen allakka oli entisaikoina kodin tärkeä lähdeteos ja muistikirja. Sen painos oli parhaina aikoina yli 800 000 kappaletta. Lisätietoja: Postimerkkikeskus, johtaja Markku Penttinen, p. 020 451 5519, 0400 421 999.