Kunnat suhtautuvat myönteisesti yhteistyöhön yritysten kanssa kuntosalipalveluiden järjestämisessä
Kunnan ja yritysten välinen yhteistyö koetaan kunnissa myönteisenä järjestettäessä kuntosalipalveluita. Yhteistyö saa selkeästi enemmän kannatusta kuin kunnan yksin järjestämä palvelu. Kuntien liikunnan ammattilaiset eivät myöskään pääsääntöisesti koe yksityisiä saleja kilpailijoina. Haasteina salien ylläpitämisessä koetaan etenkin laitekannan pitäminen ajantasaisena. Vain noin puolella kunnista kuntosalitoimintaa ohjaa erityinen strategia ja tarkoitukseen on varattu oma, erillinen budjetti.
Nämä asiat todettiin markkinatutkimuksessa, johon vastasi 300 kuntien liikuntatoimen viranhaltijaa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kunnat nykyisellään kuntosalipalvelut järjestävät sekä miten ne järjestämisvastuunsa kokevat.
Haastattelut tehtiin puhelimessa maalis-huhtikuun aikana. Vastaajista 42 % on kunnista, joissa on 10 000-30 000 asukasta. Tätä suuremmista kunnista vastaajia on kolmannes. Loput edustavat pienempiä, alle 10 000 asukkaan kuntia. Mukana on siis kattavasti erikokoisten kuntien vastauksia. Tutkimuksen toteutti Qicraft Finland Oy:n toimeksiannosta Innolink Research Oy.
Yhteistyö saa kannatusta
Tavallisimmin vastaajat kannattavat kuntosalipalvelun järjestämistä yhteistyössä kunnan ja yritysten kesken. Tätä mieltä on peräti 67 % vastaajista. Kymmenen prosenttia luovuttaisi kuntosalipalvelut kokonaan yrittäjille, ja kunnan oman järjestämisvastuun kannalla on 23 %.
Kuva 1: Pitääkö kuntosalien olla kuntien omia vai voisiko palvelut järjestää kokonaisuudessaan yksityinen palveluntuottaja?
Vain 8 prosenttia kokee yksityiset kuntosalit kuntien kuntosalien kilpailijoina. Tavallisesti salien katsotaan palvelevan erilaisia kohderyhmiä. Erilaisten salien katsotaan tukevan toisiaan ja auttavan ihmisiä löytämään liikunnan ilon.
Yhteistyöstä ollaan kiinnostuneita, mutta kuitenkin vastaajat tuntevat huonosti alan yksityisiä palveluntarjoajia. Lähinnä tunnetaan omalla paikkakunnalla toimivia saleja.
-Kun kiinnostusta yhteistyöhön on paljon, yhteistyön tapoja ja malleja kannattaa pyrkiä lisäämään sekä parantamaan tuntemusta molemmin puolin, toteaa viestintä- ja tutkimuspäällikkö Etta Partanen Innolink Research Oy:stä.
Ylipäätään kunnallisten palveluiden ulkoistamista osittain kannattaa 74 % vastaajista. Vajaan neljänneksen mielestä kunnan tulee järjestää kaikki palvelunsa itse, ja 4 % hankkisi kaikki palvelut oman kuntaorganisaation ulkopuolelta. Esimerkiksi juuri kuntosalipalvelu nähdään erityispalveluna, jonka hankkimisessa yhteistyö yksityisen ja julkisen sektorin kanssa on mielekästä.
Kuntosaleja on paljon, tavallisimmin 3-5 kappaletta kunnassa. Salit ovat tyypillisesti yhdistelmäsaleja, joissa tarjotaan muitakin palveluita. Usein salit sijaitsevat esimerkiksi uima- tai urheiluhallin tai koulun yhteydessä. Uusia kuntosalihankkeita on käynnistymässä useita kymmeniä, ja monia saleja ollaan uudistamassa tilojen ja laitteiden osalta.
Kuva 2: Iittalan hallin kuntosali, Kalvolan kunta
Vaativammissa tavoitteissa parantamista
Lähtökohtaisesti kuntosalien pyörittäminen koetaan myönteisenä ja mukavana palveluna. Myös salien tulevaisuus nähdään pääosin valoisana ja salien katsotaan olevan peruspalvelu, joka osaltaan mahdollistaa kuntalaiselle omasta terveydestä huolehtimisen.
Lähes 90 % :sti kuntien liikunnasta vastaavat myös kokevat, että erityisryhmien tarpeisiin pystytään vastaamaan. Haasteita tuottavat lähinnä vanhat tilat, jotka eivät parhaalla mahdollisella tavalla sovellu kuntosalikäyttöön. Osa kokee haasteena myös jatkuvan tarpeen uudistaa laitteita sekä laitehankintojen kohdistamisen erityisryhmien käyttöön. Vain 4 % vastaajista kokee, että asiantuntemusta aiheesta tarvittaisiin enemmän.
Pääsääntöisesti kuntosalien nähdään palvelevan harrastus- ja kuntoilukäyttöä, ja oman palvelun katsotaankin onnistuvan hyvin näissä tehtävissä. Sen sijaan vaativammat tavoitteet, kuten kuntoutus ja työhyvinvoinnin edistäminen onnistuvat vastaajien mielestä jonkin verran huonommin.
-Näyttää siltä, että tässä tulevat vastaan kunnan toimijoiden sektorirajat. Esimerkiksi vastuu kuntoutuksesta kuuluu terveyspalveluiden tontille. Tässäkin asiassa toimijoiden välinen yhteistyö voisi tuottaa merkittäviä hyötyjä parantamalla kuntosalien käyttöä ja edistämällä kuntalaisten hyvinvointia, toteaa Minna Huhtakangas Qicraft Finland Oy:stä.
Suunnitelmallisuudessa haasteita
Vain noin puolet vastaajista ilmoittaa, että kuntosalipalveluiden järjestämistä ohjaa erillinen strategia ja tarkoitukseen on varattu oma budjetti. Suunnitelmallisuudessa näyttää siis olevan merkittävästikin parantamisen varaa.
Kuva: Arvioi kuntalaisen valmiutta maksaa enemmän parannetuista palveluista?
Runsas kolmannes (35 %) arvioi, että kuntalaiset olisivat valmiita maksamaan nykyistä enemmän laadukkaammista palveluista. Sen sijaan 52 % pitää nykytasoa sopivana. Markkinatutkimuksen tilasi Qicraft Finland Oy, joka suunnittelee ja rakentaa kuntosaliratkaisuja kunnille ja yrityksille. Qicraftin tuotemerkkejä ovat mm. Technogym ja Body Bike
Qicraft Finland Oy
Minna Huhtakangas
Markkinointipäällikkö
P. 020 7890 909
minna.huhtakangas@qicraft.fi
Avainsanat: