Suomalaisen kalan syöminen auttaa Itämerta

Sinileväkesästä on taas tulossa ikävä – vihreitä innovaatioita tarvitaan nyt

Sinileväkesästä uhkaa jälleen tulla vaikea. Etenkin Itämeren pääaltaassa ja Suomenlahdella mittavien sinileväkukintojen riski on tänä vuonna suurempi kuin viime kesänä. Saaristomerellä leväriski on huomattava. Ennuste on Suomen ympäristökeskuksen. Pääsyy liki vuosittaiseen leväkriisiin ovat mantereelta vuosikymmenien ajan Itämereen lasketut saasteet ja ravinteet. Itämeren suojelussa olisi tarpeen muistaa, että suojelu on kaksisuuntaista; ravinnevirran pienentämistä ja ravinteiden poistamista. Jälkimmäisestä puhutaan liian vähän. Yksi keino ravinteiden poistamiseen merestä on kalan syöminen. Itämerestä nostetun kalan mukana merestä poistuu ongelmallisimpia ravinteita fosforia ja typpeä. Samaan tulokseen päästään myös kotimaassa kasvatetulla kalalla, joka on ruokittu niin sanotulla Itämerirehulla. Se johtuu siitä, että Itämerirehu valmistetaan puhtaasta Itämeren silakasta ja kilohailista. Sen mukana mereen ei siis päädy ulkopuolisia ravinteita. Itämerirehu on esimerkki vihreistä innovaatioista, jollaisia Itämeri nyt tarvitsee.

Sinileväkesästä uhkaa tulla Suomessa vaikea. Näyttää siltä, että etenkin Itämeren pääaltaassa ja Suomenlahdella mittavien sinileväkukintojen riski on tänä vuonna suurempi kuin viime kesänä. Saaristomerellä leväriski on huomattava. Ennuste on Suomen ympäristökeskuksen.

– Levätilanteen vuosittainen vaihtelu johtuu sääolojen vaihtelusta, mutta pääsyy Itämeren sairaalle levätilanteelle on meriluonnon huono tila. Itämeri kärsii ravinteiden liiallisesta määrästä. Meri on kuormittunut mantereelta tulleista ravinteista jo vuosikymmenien ajan. Meidän tulisi ottaa kaikki keinot käyttöömme Itämeren tervehdyttämiseksi, Raisioaquan johtaja Tomi Kantola sanoo.

Suojelu on kaksisuuntaista

Itämeren suojelussa puhutaan paljon mereen päätyvän saaste- ja ravinnemäärän hillitsemisestä. Vähemmän puhutaan siitä, mitä olisi tehtävissä meressä jo olevien ravinteiden sieltä poistamiseksi.

– Itämeren tervehdyttämisessä on kaksi yhteneväisen tärkeää suuntaa; ravinnevirran vähentäminen ja ravinteiden poistaminen. Ravinteiden poistaminen vain on paljon vähemmän esillä. Mutta on olemassa arkinen ja simppeli keino poistaa ravinteita merestä. Se on kalan syöminen. Jokaisen Itämerestä nostettavan kalan mukana merestä poistuu typpeä ja fosforia, Kantola kertoo.

Sinilevän tarvitsemat ravinteet ovat käytännössä fosfori ja typpi, jotka ovat alkuaineita ja välttämättömiä kaikelle elävälle. Ne eivät sinänsä ole vaaraksi esimerkiksi ihmisille tai kaloille. Mutta liiallisina ne ovat haitallisia luonnon tasapainolle. Siksi niiden merkitys on meriluonnon pahoinvoinnissa keskeinen.

40 prosenttia yrityksistä on kadonnut

Itämeren kalojen syöminen on jokaiselle maistuva tapa auttaa Itämerta. Haasteena on se, että suomalaiset syövät yli 80-prosenttisesti ulkomaista kalaa. Minkä taustalla on kotimaisen kalankasvatuksen kutistaminen tiukalla lupasääntelyllä.

Kalankasvatuksen ammattilaisten määrä on romahtanut Suomessa viime vuosikymmenten aikana. 15 vuotta sitten ruokakalaa tuotti noin 120 yritystä. Niistä 40 prosenttia on sittemmin lopettanut toimintansa. Se on johtanut siihen, että vaikka suomalaiset ovat jo vuosia syöneet yhä enemmän kalaa, alle 20 prosenttia määrästä on kotimaista.

– Ihmiset pystyvät syömään Itämerta terveemmäksi. Kulutuskalan mukana Itämerestä poistuu fosforia ja typpeä enemmän kuin kalankasvatuksesta niitä sinne päätyy. Esimerkiksi vuosina 2016–2020 nettopoistuma oli yhteensä 72 000 kiloa fosforia. Kun laskennallisesti gramma fosforia tuottaa kilon sinilevää, kalankasvatus säästi neljässä vuodessa merta 72 miljoonalta kilolta sinilevää, Kantola kommentoi.

Koko suomalaisen kalankasvatuksen typpikuorma Itämeren on pienentynyt 4 viime vuoden aikana peräti 75 prosenttia. Kalankasvatus on siis ruoantuotantoa, joka edistää luonnon hyvinvointia.

Tilanne on absurdi

Suomalaisen kalankasvatuksen Itämerta auttava vaikutus perustuu niin sanottuun Itämerirehuun. Se on kalanrehua, joka valmistetaan pääosin Itämeren raaka-aineista. Näin Itämeren antimia kierrätetään tuomatta sinne ravinteita sen ulkopuolelta.

Itämerirehun pääraaka-aineet saadaan Itämeren silakasta ja kilohailista. Jos kalanrehuissa käytetään ulkoisia valtamerien kalalajeja, niiden mukana tuodaan Itämereen lisää ravinteita. Itämerirehu on suomalainen Raisio-konsernin innovaatio.

Ylipäätään kalankasvatuksen osuus Itämeren kokonaisravinnekuormasta on prosentin luokkaa.

– Suomi hyödyntää vesiviljelyn mahdollisuuksia heikosti. Ylettömästä sääntelystä seuranneen yrittäjäkadon takia Suomeen tuodaan joka päivä kalaa keskimäärin miljoonalla eurolla enemmän kuin sitä täältä viedään. Vaikka meillä on oma meri, meidät tunnetaan tuhansien järvien maana ja kalankasvatukseen sekä kalastukseen riittää ammattitaitoa. Tilanne on absurdi, Kantola toteaa.

Leväinen Itämeri huutaa vihreitä innovaatioita

Sinilevien haitallisuus ihmiselle syntyy voimakkaista hermo- ja maksamyrkyistä. Lieviä oireita ovat kutina, päänsärky, huonovointisuus ja silmien kirvely. Vakavammat oireet voivat vaatia sairaalahoitoa. Etenkin lasten tulee välttää sinilevälle altistumista. Sinileväisen veden juominen voi olla pieninäkin määrinä hyvin haitallista. Haitallisinta sinileväinen vesi on saunassa löylyvetenä, sillä myrkylliset aineet sumuttuvat hengitykseen löylyn mukana.

– Itämeren tilan parantamiseksi vaaditaan jatkuvia yhteisiä ponnisteluja. Viimeistään nyt kaikkien toimialojen tulee kehittää vihreitä innovaatioita, joilla suojellaan ja autetaan Itämerta. Kun Itämeri, ja ympäristö yleensäkin, ovat kaikkien mielissä kirkkaana, saadaan merikin kirkkaaksi, Kantola päättää.

Arkistokuva: Sinilevää kuvattuna viime kesänä eli kesällä 2020.

Lisätietoja:
Raisioaqua Oy, johtaja Tomi Kantola, puh. 050 653 04, tomi.kantola@raisio.com

Raisioaqua on osa Raisio-konsernia. Raisioaqua on ympäristöystävällisten rehujen edelläkävijä, joka tarjoaa asiakkailleen kestävän kehityksen mukaiset rehut ja pohjoisen olosuhteisiin sovelletut toimivat ruokintaratkaisut. Innovatiiviset, kalojen hyvinvointia edistävät ja kalan rasvahappojen optimointiin suunnitellut rehumme tekevät Raisioaquasta luotettavan kumppanin. Raisioaquan ruokintakonseptia noudattavat sopimusasiakkaat voivat hyödyntää markkinoinnissaan kirjolohelle ja siialle rekisteröimäämme Benella-tuotemerkkiä. www.benellakala.fi