ELY-keskukset: Tiestön kuntoonlaitto kirjattava hallitusohjelmaan
Eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen ohjelmaan tulee selvästi kirjata, että Suomen tiestö on korjattava nykyisiä logistisia tarpeita vastaavaksi.
– Lähes 1,5 miljardiin euroon venähtänyt teiden korjausvelka edellyttää tuntuvaa rahoituksen nostoa, ELY-keskusten liikenneasiantuntijat muistuttavat huolestuneina.
Hyvät tiet takaavat ihmisten ja tavaroiden turvallisen liikkumisen maanteillä. Pääväylien lisäksi myös alemman asteen tieverkko on laitettava kuntoon, muuten maaseudulla asuvien ihmisten liikkuminen vaikeutuu ja sosiaalinen eriarvoisuus kasvaa.
Liki puolet Suomen ELY-keskuksista, tasaisesti eri puolilta maata, vastasi Auto- ja Tieforumin teettämään kyselyyn, jossa kartoitettiin tiestön kuntoa ja pyrittiin löytämään keinoja sen parantamiseksi.
Vastauksissa kaivattiin tuntuvia uudistuksia aina valtiontalouden ohjausjärjestelmää myöten. Perusväylänpito ja suuret kehittämishankkeet on jo erotettu toisistaan, mutta kaikki vastanneet keskukset toivottaisivat tervetulleeksi myös uudistuksen, jossa valtion budjetissa eroteltaisiin toisistaan käyttömenot ja investoinnit.
– Suurin hyöty koituisi siitä, että pystyttäisiin selkeästi erottamaan, mitkä ovat vuosikuluja ja mitkä pitkävaikutteisia investointeja, eteläsuomalaisesta keskuksesta sanotaan.
Määrärahat indeksiin, budjetointiin joustoa
Keskukset ovat yksimielisiä myös siitä, että ylläpito- ja korvausinvestointien määrärahat tulisi sitoa indeksiin. Tämä vakauttaisi toimintaa ja helpottaisi pitkän tähtäimen suunnittelua.
Vaalikauden mittainen kehysbudjetointi ei keskusten mukaan ole riittävä. Kehys on nykyisellään asetettu liian alhaiselle tasolle, eikä joustovaraa ole ollut tarpeeksi. Koska lain mukaan vastuu tiestön turvallisesta kunnosta on viime kädessä valtiolla, tulisi siihen myös panostaa rahaa sen mukaisesti.
Vastaajien mielestä kansanedustajat eivät ajattele maan kokonaisetua väylien rakentamisessa ja vanhojen korvaamisessa. Mielenkiinto on kohdistunut enemmän isoihin kehittämishankkeisiin kuin perusväylänpitoon. Erään ELY-keskuksen liikenneasiantuntijan mukaan ongelma juontuu myös siitä, että kansanedustajilta ei edellytetä asioita kohtaan riittävää perehtyneisyyttä.
– Määrärahojen lisäämisvaateet on torjuttu kireällä taloustilanteella ja valtion velkaantumisella, Pohjois-Suomesta todetaan.
Kehitteillä olevaan valtio-omisteiseen Infra Oy:öön vastaajat suhtautuivat varovaisen toiveikkaasti. Infra Oy toimisi eräänlaisena välikätenä suurten uusien väylähankkeiden rahoittajana. Osa keskuksista piti ajatusta erittäin kannatettavana. Infra Oy mahdollistaisi suurten investointien rahoitustarpeen jaksotuksen pitkälle aikavälille hyödyntäen valtion edullista lainakorkotasoa.
ELY-keskukset vastasivat seuraaviin kysymyksiin:
1. Pitäisikö valtion budjetissa erottaa toisistaan käyttömenot ja investoinnit (= uusien väylien rakentaminen)? Jos pitäisi, mikä olisi siitä koituva hyöty?
2. Pitäisikö ylläpito- ja korvausinvestointien määrärahat sitoa indeksiin? Ja jos pitäisi, mikä olisi hyöty?
3. Onko Suomen tiestöön liittyvä päätöksenteko Suomessa liian politisoitunut siten, etteivät päättäjät, eli kansanedustajat, pysty suunnittelemaan uusien väylien rakentamista ja vanhojen korjaamista maan kokonaisetua ajatellen eli tavaravirtojen ja määrien sekä kansalaisten liikkumistarpeiden mukaan?
4. Mitä mieltä olette kehitteillä olevasta valtio-omisteisesta Infra Oy:stä, joka toimisi eräänlaisena välikätenä suurten uusien väylähankkeiden rahoittajana. Hyödyt ja haitat?
5. Onko vaalikauden kestävä kehysbudjetointi onnistunut, riittävän joustava, jne. järjestelmä tienrahoituksessa? Vai toivoisitteko vaihtoehtoja sen varalta, että tilanteet muuttuvat ja syntyy yllättäviä uusia tarpeita, kuten esim. kaivosyhtiöiden tiehankkeet?
6. Pitäisikö seuraavaan hallitusohjelmaan selvästi kirjata, että Suomen tiestö on laitettava 1990-luvun alun tasoiseen kuntoon?
7. Kenellä on viime kädessä vastuu tiestön kunnosta?
LISÄTIETOJA:
TkT Heikki Jämsä, Infra ry
heikki.jamsa@infrary.fi; 050 587 2911