Etelässä infrayrittäjät näkevät merkkejä käänteestä parempaan

Infra ry:n kevään 2010 suhdannetiedustelu on valmistunut. Näkymien alueelliset erot ovat suuret.

Vuosi 2009 oli infra-alalla vahvasti miinusmerkkinen. Yritysten myynnin määrä supistui noin 10 %. Alkuvuoden kehitys oli vielä kohtuullisen hyvä, mutta muuttui nopeasti vuoden aikana ja loppuvuosi oli jo heikko. Merkittävästi tähän vaikutti talonrakentamiseen ja erityisesti liike- ja toimistorakentamiseen liittyvän maa- ja pohjarakentamisen romahtaminen ja urakkahintojen huomattava aleneminen. Myös perinteisen infratuotannon määrä supistui huolimatta liikenneväylien elvytyshankkeista. Kiviaineksen tuotanto- ja myyntiluvut putosivat vuotta aikaisemmasta 25 %. Talvikausi 2009/10 oli EK:n, lähinnä isoille urakointiliikkeille suuntaaman kyselyn mukaan edeltäjäänsä huonompi. Kapasiteetin käyttöaste putosi alkutalvesta selvästi ollen 66 %. Tuotannon supistuminen jatkui vielä talven aikana. Puolet yrityksistä ilmoitti tilauskannan normaaliksi ja toinen puoli ajankohtaan nähden normaalia pienemmäksi. Suhdannetilannetta kuvaava saldoluku* oli miinus 53. Kuluneen talven suhdannetilannetta Infra ry:n paikallisyrityksistä piti heikkona tai erittäin heikkona 40 % ja tyydyttävänä samoin 40 %. Hyvänä tilanteen näki viidennes yrityksistä. Saldoluku painui vuotta aikaisemmasta ollen miinus 23. Viime vuoden lopulla kolme yritystä neljästä odotti talven työmäärien supistuvan. Kulunut talvi oli odotusten suuntainen, sillä 60 % yrityksistä ilmoitti työmäärän supistuneen. Erot eri alueiden kesken olivat merkittävät ja muutokset osin suuret. Suhdannetilanne säilyi Uudellamaalla ja Lounais-Suomessa lähes samanlaisena kuin vuotta aikaisemmin, selvästi huonompaan suuntaan mentiin Hämeessä, Keski-Suomessa, Itä-Suomessa sekä pohjoisessa. Myönteisenä erottui Kaakkois-Suomi ja Pohjanmaa. Kapasiteetin keskimääräinen käyttöaste aleni edelleen ja oli maaliskuussa keskimäärin 60 %. Samalla erot kasvoivat. Vastanneissa oli muutamia, lähinnä pieniä yrityksiä, joilla koko kalusto oli työtä vailla, mutta myös muutama yritys, joilla käyttöaste oli pysynyt erittäin hyvänä. Pohjoisessa ja Keski-Suomessa maaliskuun käyttöaste painui alle 50 %:n. Suurin muutos huonompaan suuntaan tapahtui Hämeessä sekä Keski- ja Itä-Suomessa. Positiivista kehitys oli Lounais-Suomessa ja Pohjanmaalla ja erityisesti Uudellamaalla. Vuosi sitten odotukset kesäkaudesta olivat pohjalukemissa: kaksi kolmesta yrityksestä arvioi rakentamisen supistuvan vuotta aikaisemmasta. Nyt odotukset ovat muuttumassa myönteisempään suuntaan, vaikka keskimääräinen lukema onkin vielä miinuksella, sillä saldoluku on miinus 11. Erityisen selvä muutos on Uudellamaalla ja pohjoisessa, joissa uskotaan kasvuun. Miinusvoittoiset odotukset ovat vielä Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, kaakossa ja idässä. Kunnossapidossa tilanne on hyvin samansuuntainen kuin rakentamisessa. Myös konepalvelutehtävien kehitys näyttää Uudellamaalla olevan selvästi myönteisempi kuin muualla Suomessa. Yritysten toimintaa haittaavista tai uhkaavista tekijöistä ylivoimaisesti merkittävin tekijä on alhaiset urakka- ja konepalveluhinnat. Yleinen suhdannetilanne on kakkosena ja tarjouspyyntöjen vähyys kolmantena huolimatta siitä, että keväällä infra-alan tarjouspyynnöt kasautuvat. Ammattitaitoisesta henkilöstöstä ei nyt ole sanottavasti vajausta. Tässä suhteessa Pohjanmaa näyttää tekevän poikkeuksen. Yksittäisillä yrityksillä eri puolilla Suomea on pätevästä työnjohdosta niukkuutta. Infra ry:n syksyn suhdannetiedusteluun (2/09) vastasi kultakin alueelta 10-15 merkittävää yritystä, jotka edustavat kattavasti Infra ry:n jäsenkuntaa. Tiedusteluun osallistui yhteensä lähes sata yritystä. *) Saldoluku on erotus = (kasvanut/parempi) – (supistunut/huonompi). Ennallaan vastanneiden osuus/määrä ei vaikuta saldolukuun. Infra ry kuuluu Rakennusteollisuus RT ry:hyn. RT-liittoyhteisöön kuuluvat Keskusliitto ja viisi toimialaa: Talonrakennus, Tuoteteollisuus, Infra, Pinta ja Tekninen urakointi. Lisätietoja ja suhdannetiedustelun graafinen aineisto: Kehityspäällikkö Tapani Karonen, Infra ry tapani.karonen@infrary.fi, 040 55 12 127