Infra-ala - haasteita opetukselle ja haastavia työpaikkoja opiskelijoille

Lehdistötiedote 25.2.2009 vapaa julkaistavaksi

Infra-alan merkitys maamme elinkeinoelämän kilpailukyvyn keskeisenä tekijänä ja taloudellisen toimeliaisuuden katalyyttinä on viime aikoina laajasti tunnistettu ja tunnustettu. Kehitys on ollut havaittavissa myös alalle hakeutuvien opiskelijoiden kasvavina määrinä. Alan imagon kohennuttua Infra-alasta on tullut suosittu opiskeluala. Infra-alalla on nyt imua.
Tulevaisuus tuo kuitenkin mukanaan suuria haasteita. Nopeasti heikentynyt taloustilanne vaarantaa infra-alan valinneiden opiskelijoiden harjoittelupaikat. Lähivuosina suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle on uhka etenkin projektinjohto-osaamisen kannalta sekä tilaajaorganisaatioihin sitoutuneen hiljaisen tiedon säilymiselle. Alan koulutusta tarjoavien oppilaitosten resurssit on ajettu huolestuttavan alhaiselle tasolle.

Taloudellisen taantuman myötä alan opiskelijoiden harjoittelupaikat ovat nyt kiven alla. Ongelma on akuutti ja se pahenee mitä lähemmäksi kesää tullaan. Samalla, kun rakennusliikkeet lomauttavat ja irtisanovat vakituisia työntekijöitään, tuntuu harjoittelijoiden palkkaaminen määräajaksi nurinkuriselta. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että harjoittelijat tulisivat tekemään lomautettujen ja irtisanottujen työt. Harjoittelu ja työssäoppiminen on erottamaton ja ensiarvoisen tärkeä osa opiskelua. Vain harjoittelun kautta opiskelijoilla on mahdollisuus tutustua työmaan arkeen ennen valmistumistaan. Työnantaja- ja työntekijäjärjestöt ovat laajasti yksimielisiä harjoittelun tärkeydestä ja siitä, että jatkuvuuden turvaamiseksi uusien nuorten osaajien on saatava harjoittelun myötä perehtyä alaan myös taloudellisen taantuman aikana. MANK vetoaa infra-alan kaikkiin työnantajiin, jotta kaikille nuorille järjestyy harjoittelupaikka myös tulevana keväänä.
Infra-alan opetusresurssit ovat kaikilla opetustasoilla pahasti alimitoitetut. Toisen asteen ammattikoulutuksessa pätevyysvaatimukset täyttävien opettajien löytyminen on ollut viime vuosina vaikeaa. Positiivista sen sijaan on, että uutta tekniikkaa, muun muassa koneautomaation opetukseen on pystytty edes jonkin verran hankkimaan alan hi-tech -kehityksen turvaamiseksi. Ammattikorkeakouluissa opettajapula on jatkunut pitkään eikä näytä helpottuvan. Keskeinen ongelma on myös rahoitus; tekniikan opetuksen yksikköhinnat ovat huomattavasti alle esimerkiksi humanistien ja kulttuurialan. Vielä huolestuttavampi infran tilanne on tiedekorkeakouluissa. Opetusresurssit ovat supistuneet koko 2000-luvun; yksiköiden toimintaraha ei nykyisellään läheskään kata opetuksen ja aivan välttämättömimmänkään tutkimusinfrastruktuurin ylläpitoa. Nykytilanne on rakennetun infraomaisuuden ylläpidon ja maamme kilpailukyvyn kannalta äärimmäisen huolestuttava. Henkisten ja aineellisten opetusresurssien ajautuminen riskirajoille on tunnustettava ja ryhdyttävä määrätietoiseen ja pitkäjänteiseen panostukseen tilanteen korjaamiseksi.
Suhdannetilanteesta huolimatta infra-alan tulevaisuus taantuman tuolla puolen näyttää hyvältä. Taantumaa seuraa työvoimapula. Juuri tästä syystä infra-alalle nyt opiskelemaan hakeutuvilla on erinomaiset mahdollisuudet työllistyä valmistuttuaan. MANK ry kannustaakin nuoria edelleen hakeutumaan alalle, jolla tulevaisuuden mahdollisuudet ovat monipuoliset ja valoisat ja jonka työpaikat pysyvät Suomessa.


Lisätietoja antavat:
Maarakennusalan neuvottelukunta MANK ry:n puheenjohtaja
Aulis Nironen, p. 0204 22 2042, aulis.nironen@tiehallinto.fi

Maarakennusalan neuvottelukunta MANK ry:n hallituksen puheenjohtaja
Harri Yli-Villamo, p. 020 751 5040, harri.yli-villamo@rhk.fi