Kiviainesta tarvitaan kaikessa rakentamisessa

Report this content

Kiviaines on rakentamisen perusmateriaali. Kiviaineksia käytetään Suomessa jokaista asukasta kohti noin 20 tonnia vuodessa talon- ja infrarakentamiseen sekä kunnossapitoon. Kiviaineksella tarkoitetaan rakentamisessa käytettävää hiekkaa, soraa ja kalliomurskeita. Kiviainesta käytetään joko jalostettuna (murskattuna ja seulottuna) tai sellaisenaan.

Kiviainesta tarvitaan Suomessa rakentamiseen ja olemassa olevien rakenteiden ylläpitoon vuosittain noin 110 miljoonaa tonnia, josta yli puolet on jalostettuja kiviaineksia. Suomi on kiviainesten suhteen omavarainen. Kiviainesala työllistää yhteensä noin 3 000 henkeä ja kuljetuksineen toimialan liikevaihto on yli 600 miljoonaa euroa vuodessa. Kiviaineksen hinnasta käyttökohteessa nykyisellään noin puolet muodostuu kuljetuskustannuksesta, sanoo Infra ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö.

Suurin osa kiviaineksista käytetään teiden, katujen ja rautateiden rakentamiseen. Rakenteiden ja rakennusten perustaminen routarajan alapuolelle lisää kiviainesten kulutusta. Betonin valmistukseen kuluu noin 10 % ja asfalttiin noin 10 % kaikesta jalostetusta kiviaineksesta. Betonista noin 70 %  on kiviainesta.

Kiviaineksia 22 tonnia henkilöä kohden vuosittain

Esimerkiksi yhteen kerrostaloasuntoon kiviaineksia kuluu noin 100 tonnia ja yhteen kilometriin moottoritietä noin 50 000 – 55 000 tonnia. Kaikkiaan kiviaineksia käytetään 22 tonnia henkilöä kohti vuosittain. Kiviainestuotanto on kotimaista, sanoo Syrjö.

Kiviainestuotteiksi jalostetaan paikoin lähes kaikki muun rakentamisen yhteydessä irrotettu kalliomateriaali (ylijäämälouhe). Merkittävintä ylijäämälouheen hyödyntäminen on pääkaupunkiseudulla, jossa tuotetusta kalliokiviaineksesta yli puolet valmistetaan prosessoimalla ylijäämälouheita. Kiviaineksia voidaan myös uusiokäyttää, painottaa Infran toimitusjohtaja Paavo Syrjö.

Ympäristökeskus seuraa ottomääriä

Suomen ympäristökeskus seuraa vuosittain maa-ainesten ottomääriä ja ottamislupatilannetta. Vuoden 2008 lopussa voimassa olevista 6 900 ottamisluvasta noin 4 900 oli soralle ja hiekalle, 1 500 kalliolle ja 500 muille maa-aineksille, sanoo Infra ry:n kiviainesalan toimialapäällikkö Pia Rämö.

Näiden lupien mahdollistama soran ja hiekan kokonaisottomäärä - ottomäärä/luvan voimassaoloaika - oli 610 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja kallion kokonaisottomäärä oli yli 390 miljoonaa kuutiometriä. Lupien mahdollistamat ottomäärät vaihtelevat merkittävästi.

Suurin osa maa-ainesten ottamisluvista on myönnetty melko pienelle ottomäärälle ja näiden merkitys koko maa-ainesten ottomäärien kannalta on vähäinen. Sen sijaan yli puolet kaikesta tuotetusta kalliokiviaineksesta saadaan yli 50 000 kuutiometrin ottamisalueilta, joita on vain runsaat 10 % kalliomurskeen ottoalueista, sanoo Rämö.

Maa-ainesten ottamislupien mahdollistamat soranottomäärät ovat vähentyneet yli 20 % vuosina 1998 – 2008. Kallionottomäärät ovat vastaavana ajanjaksona lisääntyneet 60 %. Kallioaineksen lisääntyneeseen käyttöön on vaikuttanut ennen muuta se, että hyödynnettävissä olevista soravaroista on monin paikoin pulaa.

Kallioaineksen käyttöä ovat lisänneet myös pohjaveden suojelun soranotolle asettamat rajoitukset sekä tehostuneet ja entistä taloudellisemmat kalliokiviaineksen louhinta- ja murskaustekniikat. Kalliokiviaineksen käytön oletetaan lähivuosina vielä merkittävästi lisääntyvän luonnonsoraa korvaavana materiaalina, painottaa Pia Rämö.

Kiviainekset ovat rakennustuotteita, joiden laatu osoitetaan CE-merkinnällä.  

 Lisätietoja:

- Kiviainesalan toimialapäällikkö Pia Rämö, Infra ry, puh. 040 543 6410, pia.ramo@infrary.fi

- Toimittaja Raimo Kandolin, Suomen Rakennusmedia Oy, puh. 0400 652 860, raimo.kandolin@rakennusmedia,fi   

(Tarvittaessa on saatavilla kaksi jpg-kuvaa, joita voi pyytää Raimo Kandoliniltä.)

 

Infra ry on maa- ja vesirakennus- sekä asfalttialan yrittäjien ja yritysten etujärjestö, joka hoitaa sekä elinkeino- että työmarkkina-asioita. Jäsenet toteuttavat 80 prosenttia Suomen maa- ja vesirakennusalan uudistuotannosta. Infra ry on osa Rakennusteollisuus RT-liittoyhteisöä, jonka toimialat ovat Talonrakennus, Tuoteteollisuus, Infra, Pinta ja Tekninen urakointi.