Liikenneviraston säästöliekkisuunnittelu kummastuttaa. Infra-ala haluaa siivittää Suomen kasvuun

Liikennevirasto julkaisi helmikuun lopussa skenaarion liikenneolosuhteista vuonna 2035. Virasto päätti sitoa suunnitelmassaan tiehankkeiden rahoitustason nykyistä alemmaksi.

– Vaikka lähivuosina tarvitaankin toimenpiteitä julkisen talouden tasapainottamiseksi, olisi näin pitkällä aikajänteellä syytä esittää myös vaihtoehtoisia skenaarioita, pohtii Infra ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö.

Infrajohtaja kärjistää, että varautuminen säästöliekillä elämiseen 25 vuodeksi on vähän sama kuin lämmittelisi pakkasessa lirauttamalla housuun.

– Tieverkossa on kiinni 15 miljardin kansallisomaisuus. Joka ikinen suomalainen omistaa siis 2 800 eurolla maantietä. Verkon kunnossapitoon on jo kauan käytetty vain puolet siitä rahasta, joka tarvittaisiin kompensoimaan sen vuosittainen kuluminen. Omistamansa tienpätkän lisäksi jokaisella suomalaisella on siksi myös 280 euron velka, jonka kasvu kiihtyy säästöliekkiajattelulla.

Infra ry:n arvion mukaan jopa viidennes Suomen päällystetyistä teistä voidaan luokitella huonokuntoisiksi vuonna 2035, jos velka saa kasvaa. Tällä hetkellä maanteiden kunnossapitovelan arvioidaan olevan 1,5 miljardia ja rataverkon velan 1,0 miljardia.

– Sorateiden määrä luultavasti lisääntyisi. Ehkä Liikenneviraston suunnitelmissa varaudutaan myös yksityisteiden määrän kasvuun?

Tieverkostosta huolehtiminen on osa infra-alaa, joka on tunnettu vahvasta työllistävästä vaikutuksestaan. Miljoonalla eurolla taataan työ jopa 17:lle alan ammattilaiselle vuodeksi. Turvallista ja toimivaa liikenneverkkoa tarvitsee niin yksityisautoilija kuin julkisilla liikkuva. Kuljetuksista riippuvaiselle teollisuudelle ja kaupalle se on elinehto ja kilpailuvaltti.

– Infra-ala on mielellään mukana kasvua luomassa. Hyvä esimerkki kurjaan infraan kompastuvasta kasvualasta on kaivosala. Pohjoisen kaivokset olisi järkevää saada käyttöön nyt, kun mineraalien maailmanmarkkinahinta on korkea, mutta pullonkaulaksi muodostuvat usein olemattomat liikenneyhteydet. Liikenneinvestoinnit pitäisi saada irti kankeasta kehysbudjetoinnista, jotta tällaisiin teollisuuden rakennemuutoksiin pystyttäisiin reagoimaan riittävällä ketteryydellä.

LISÄTIETOJA:
Toimitusjohtaja Paavo Syrjö, Infra ry
Puh. 040 560 1803, sähköposti paavo.syrjo@infrary.fi

Keskustelu aiheesta jatkuu Infra 11 -tilaisuudessa tiistaina 8.3. kello 15.00 alkaen. Maksuttomaan tilaisuuteen voi ilmoittautua etukäteen osoitteessa http://tapahtumat.wanhasatama.com/infra.

Infra ry on maa- ja vesirakennusalan sekä asfalttialan yritysten etujärjestö. Infra-alaan kuuluvat väylärakentaminen, verkostorakentaminen, maa-, vesi- ja kalliorakentaminen sekä erilaisten infrarakenteiden ylläpito ja kunnossapito. Ala työllistää 45 000 ihmistä. Suomen infrarakenteiden arvo on arviolta 60 mrd € – noin 10 % maamme kansallisvarallisuudesta.