Mineraalialan merkitys tulisi viimein huomata Suomessa

​Moderni yhteiskunta ei toimisi ilman kiviaineksia: teiden, katujen ja rautateiden rakentaminen ei onnistu ilman hiekkaa, soraa ja kalliomurskeita. Yksistään yhteen kerrostaloasuntoon kuluu noin 100 tonnia kiviaineista. ”Mineraalien saatavuus ja kestävä hyödyntäminen tulee nyt varmistaa uudella tavalla. Tuoreessa kansallisessa mineraalistrategiassa sen tärkeys koko kansantaloudelle on hyvin ymmärretty”, sanoo NCC Roads Oy:n  toimialajohtaja ja Infra ry:n kiviainesjaoston puheenjohtajana Pertti Peltomaa.

Peltomaan mukaan mineraalialan merkitystä on meillä Suomen monipuolisista mineraalivarannoista huolimatta jostain syystä väheksytty, ja usein asiaa on lähestytty suppeasta näkökulmasta.  ”Mineraalialaa voidaan tällä hetkellä hyvin perustein pitää maamme talouden tulevaisuuden yhtenä tukipilareista, niin tärkeästä asiasta tässä on kyse”, Peltomaa painottaa.

Peltomaa haluaa herättää päättäjät huomaaman mineraalialan tärkeyden. ”Tulevissa valtioneuvoston linjauksissa ja poliittisissa ohjelmissa alan toimintaedellytykset tulee turvata uudella tavalla”, Peltomaa vaatii.  ”Maankäytön suunnittelussa mineraalisten luonnonvarojen saatavuus ja kestävä hyödyntäminen on otettava keskeisiksi lähtökohdiksi. Kasvukeskusten kiviaineshuollon turvaamiseksi on selvitettävä mahdollisuudet tehostaa maakuntatasoista suunnittelua, sen pitäisi tapahtua läänitasolla”, Peltomaa jatkaa. Myös nykyiset lupaprosessit on tehty niin vaikeiksi, että kiviaineisten saanti on usein ollut uhattuna. 

Peltomaan mukaan kierrätystä ja uusiokäyttöä tulee alalla lisätä. ”Kiviainesten kierrätystä vaikeuttavat esteet voidaan poistetaan kehittämällä kierrätyksen ja uusiokäytön kannustimia, varanto- ja kulutustietojen hallintaa ja osoittamalla ylijäämämassoille tarvittavat ylikunnalliset välivarastointialueet”, hän sanoo.

Luonnonvarojen saatavuus keskeinen menestystekijä

Tässä kuussa julkaistu Suomen mineraalistrategia nostaa esiin maamme mineraalialan globaalit mahdollisuudet. Maamme kallioperässä on useiden metallien ja mineraalien merkittäviä varantoja ja Suomesta löytyy huipputeknologiaa sen hyödyntämiseen, strategia linjaa.

Luonnonvarojen saatavuus ja tuotanto ovat muodostuneet keskeisiksi menestystekijöiksi kaikkialla maailmassa, Suomessa sillä on erityistä painoarvoa alueellisen kehityksen tasapainottajana.
Ala työllistää hyvin ja sen toiminta jatkuu pitkälle tulevaisuuteen. Mineraalialaan kuuluvan kaivosteollisuuden piiristä on tästä jo nähtävillä hyviä esimerkkejä. Mineraalialalla on merkittävä välillinen vaikutus työllisyyteen, sen asiakkaita ovat rakentaminen, metallien jalostus sekä massan, paperin ja kemikaalien ja ei-metallisten tuotteiden valmistus.

Pertti Peltomaa kehuu ilmasto- ja energiapoliittisen ministeriryhmän toimeksiannosta julkaistua Suomen mineraalistrategiaa. Strategia sisältää toimenpide-ehdotukset mineraalialan kehittämiseksi. Näitä ovat mineraalialan vahvistaminen, raaka-aineiden saatavuuden varmistaminen, alan ympäristövaikutusten vähentäminen sekä tuottavuuden ja tutkimustoiminnan lisääminen.  ”Mineraalistrategia antaa viimein alan merkittävyydestä koko kansantaloudellemme oikeanlaisen kuvan. Toivottavasti raportti kuluu mahdollisimman monen poliittisen päättäjän käsissä”, Peltomaa esittää.

Suomen mineraaliala käsittää kaivosteollisuuden, joka tuottaa malmi- ja teollisuusmineraaleja, sekä kiviaineksia ja luonnonkiviä jalostavan muun kaivannaisteollisuuden. Mineraalialaan kuuluvat myös yritykset, jotka tuottavat toiminnassa tarvittavia koneita, laitteita, teknologiaa sekä palveluja, sekä alan tutkimus- ja koulutustoiminta.

Lisätietoja:
NCC Roads Oy:n toimialajohtaja Pertti Peltomaa, puh. 040 042 0488
Infra ry:n toimialapäällikkö Pia Rämö, puh. 040 543 6410 (25.10. eteenpäin)

Taustatietoa:
Tuore mineraalistrategia ja yleistä tietoa alasta: www.mineraalistrategia.fi
Tietoa muun muassa kiviainesalasta, louhinnasta Infra ry:n sivuilta: www.infrary.fi/kiviainesjaosto

Infra ry kuuluu Rakennusteollisuus RT ry:hyn. RT-liittoyhteisöön kuuluvat Keskusliitto ja viisi toimialaa: Talonrakennus, Tuoteteollisuus, Infra, Pinta ja Tekninen urakointi.