Myös yhteiskunnan on panostettava harmaan talouden torjuntaan

- järjestäytyneet yritykset vaativat rakennusalalle lisää oikeanlaista viranomaisvalvontaa

Harmaan talouden aiheuttamat vahingot yhteiskunnalle ja rakennusalalla rehellisesti toimiville yrityksille ovat mittavat. Yhteiskunta menettää vuosittain sen johdosta noin 500 miljoonaa euroa, ja laittomilla kilpailukeinoilla toimivat yritykset sekoittavat täysin rakennusalan markkinat. Rakennusteollisuus RT ry on jo parikymmentä vuotta ollut kehittämässä harmaalle taloudelle vastatoimia, joista viimeisimmät liittyvät tilaajavastuulain tukemiseen sähköisillä palveluilla (tilaajavastuu.fi). Huolensa harmaan talouden vahingollisuudesta esitti tänään Rakennusteollisuus RT ry:n valtakunnallisilla Kumppanuuspäivillä Joensuussa puhunut RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti. ”Valtiovallan tulee panostaa nykyistä enemmän harmaiden markkinoiden torjuntaan. Paras keino tähän on reaaliaikaisen valvonnan tehostaminen, jota siis harjoitetaan toiminnassa olevilla työmailla. Valvonnan tulee olla nimenomaan viranomaisten vastuulla, eikä se saa olla työntekijäjärjestöjen tehtävänä”, listasi Pipatti valtiovallalle harmaan talouden vastaisissa talkoissa kuuluvia tehtäviä. Rakennusteollisuus RT onkin esittänyt, että rikoksentorjuntaohjelmassa viranomaisille on myönnettävä lisää resursseja harmaan talouden torjuntaan. Myös yhteisiä toimenpiteitä, kuten työmaiden kulunvalvontaa, pitää tehostaa. Käännetty ALV kallis ja tehoton keino harmaiden torjuntaan Näiden helposti toteutettavien ja tehokkaiden torjuntakeinojen sijasta näyttää julkishallinnon mielessä nousevan ainoaksi harmaiden markkinoiden torjuntakeinoksi käännetyn arvonlisäveron käyttö. Se ei - kuten Rakennusteollisuus RT on useissa yhteyksissä todistanut - estä harmaan talouden jatkumista rakennusalalla. Käännetyn alv:in lisäksi jouduttaisiin joka tapauksessa ottamaan myös muita tehokkaampia konsteja käyttöön. Harmaan talouden moottorina on pimeän työn tekeminen. Pimeää työtä tehdään tuloveron ja työn sivukulujen välttämiseksi, eikä käännetty alv pure niihin. Ruotsissa, jossa käännetty alv on ollut käytössä yli kaksi vuotta, on sen aiheuttamien hallinnollisten lisäkustannusten arvioitu olevan noin 107 miljoonaa euroa ja investointikustannusten noin 132 miljoonaa euroa. ”Vaikka Suomessa voitaisiinkin ilmeisesti hoitaa asiat Ruotsia halvemmin, on ajattelematonta, jos ei ensin käytetä varmoja ja halpoja keinoja, vaan uskotaan käännetyn alv:n toimivuuteen”, Tarmo Pipatti kummeksui. ”Erittäin tärkeää on myös muistaa, että yhtäläisyysmerkkiä ei saa vetää pimeän työvoiman ja ulkomaalaisten välille. Tällä hetkellä harmaa talous näyttäisi rehottavan voimakkaimmin omakotitalotyömailla, ja siksi kotitalousvähennys tulisi laajentaa koskemaan myös omakotirakentamista”, Pipatti sanoi. Itä-Suomessa halutaan järkeä energiansäästööön Ministeri Mauri Pekkarisen poisjääntiä Rakennusteollisuus RT:n Kumppanuuspäivässä Joensuussa paikannut kansanedustaja Eero Reijonen oli jo kääntänyt katseen tulevaisuuteen korjausrakentamisen energiatehokkuuden myötä. ”Korjausrakentamisen on kiinnitettävä erityishuomiota. Tätä edellyttävät etenkin kasvavat vaatimukset rakennusten energiatehokkuudelle. Energiatehokkuusrakentaminen olisi lisäksi hyvin yhdistettävissä työvoimavaltaisena hallituksen elvytystoimiin. Edelleen lisää ikkunaa korjausrakentamiselle avaa se, että suuri määrä asuinrakennuksia on tulossa piakkoin peruskorjausikään”, Reijonen sanoi puheessaan. Rakennusteollisuus RT on jo aiemmin kannustanut myös kaupunkeja ja seurakuntia käynnistämään korjaustarpeessa olevia kohteitaan nyt, kun alalta löytyy resursseja ja tilanne on muutenkin rakennustyön tilaajalle edullinen. Joensuun Kumppanuuspäivillä puhunut Talonrakennusteollisuuden Itä-Suomen piiri ry:n puheenjohtaja, Rakennusliike Terho Kaskinen Oy:n toimitusjohtaja Terho Kaskinen painotti hänkin korjausrakentamisen ja sen yhteydessä toteutettavien energiansäästöön liittyvien perusparannustöiden merkitystä koko rakennusalan tulevaisuudelle. ”Jo nyt Itä-Suomen alueen koko rakentamisen volyymista tulee puolet korjausrakentamisen piiristä”, Kaskinen kertoi. Ensi vuodeksi hän ennustaa sille vielä viiden prosentin kasvua. Korjausrakentamisen yhteydessä tulee Kaskisen mukaan tänä päivänä aina ottaa mukaan energiansäästöasiat. ”Energiansäästön suurin yksittäinen potentiaali löytyy olemassa olevasta rakennuskannasta. Sen muuttamiseksi ja korjaamiseksi ympäristöystävällisemmäksi pitää kiinnittää nykyistä enemmän huomiota”. Kaskisen mukaan nyt on energiatalkoissa tärkeä lähteä kehittämään oikeita asioita, jotta tavoitteisiin päästään. ”Jäitä pitää laittaa välillä hattuun ja ottaa oppia menneistä virheistä, ettei ympäris-töhoppuilusta koidu enemmän haittaa kuin hyötyä”, Terho Kaskinen sanoi Kumppanuuspäivillä. Tällä hän viittaa esimerkiksi rakennusfysikaalisiin seikkoihin, kuten liian tiivisiin rakenteisiin ja kosteusongelmiin. Lopputuloksen saavuttamisessa keskeisessä roolissa ovat Kaskisen mukaan tilaajatahot. ”Tilaajien on nyt viimeistään kiinnitettävä huomiota suunnittelijoita valitessaan siihen, että myös suunnittelupuolella energiansäästötavoitteet on sisäistetty”. Vilkas korjausrakentaminen ei ole ainoa syy, miksi lama ei ole purrut rakentajiin Itä-Suomessa yhtä pahasti kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. ”Täällä asuntotuotannon ja liikerakentamisen osuus on ollut vähäinen ja näiden sukellus syksyllä 2007 ei vaikuttanut Itä-Suomen rakentamiseen yhtä paljon kuin valtakunnan kasvukeskuksissa”, Terho Kaskinen päätteli puheessaan Joensuussa tänään. Lisätietoja: toimitusjohtaja Tarmo Pipatti, puh. 040 506 5021 toimitusjohtaja Terho Kaskinen, puh. 044 747 5211 johtaja Risto Pesonen, puh. 050 517 3229 Rakennusteollisuus RT ry on rakennusalan elinkeinopoliittisten ja työmarkkina-asioiden edunvalvoja. RT-liittoyhteisöön kuuluvat Keskusliitto ja viisi toimialaa: Talonrakennus, Tuoteteollisuus, Infra, Pinta ja Tekninen urakointi. Tämä tiedote on myös Rakennusteollisuus RT ry:n verkkosivuilla osoitteessa: http://www.rakennusteollisuus.fi