Rakennusteollisuus RT:n viesti budjettiriiheen: Tie- ja rataverkoston korjausvelka uhkaa kasvaa, ARA-tuotantoa lisättävä

Valtion talousarvioesityksessään esittämiin rakennusalan suhdannetoimenpiteisiin on Rakennusteollisuus RT:n mielestä jäänyt suuria aukkoja. Etenkin maamme liikenneverkon rappeutuminen tulisi pysäyttää, mutta nyt väylärakentamiseen ollaan osoittamassa vähemmän määrärahoja kuin edellisenä vuonna. Korjausrakentamiseenkaan ei talousarviossa ole esitetty riittävästi houkuttimia, vaikka energiatehokkuus vaatisi olemassa olevan rakennuskannan kunnon selkeää kohentamista. Lisäksi vapaarahoitteisen asuntotuotannon vähentyessä tulisi päättää toimenpiteistä, joilla varmistetaan edellytykset vähintään 6 000 uuden asunnon aloittamiselle ARA-tuotannossa.
”Rakennusteollisuus pitää erittäin tärkeänä, että tulevassa budjettiriihessä korjataan talousarviossa olevat selkeät virheet”, vaatii Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti.

Väylämäärärahojen jälkeenjääneisyys
johtaa vääjäämättä nopeusrajoitusten alentamiseen

”Teiden ja ratojen kunnossapitoon käytetään vuosittain vain puolet siitä rahasta, joka tarvittaisiin kompensoimaan verkostojen vuosittainen kuluminen. Tämä tilanne on jatkunut vuosikausia. Liikenneverkostomme korjausvelan kasvu tulee nyt pysäyttää. Tätä eivät ensi vuoden budjettiehdotuksessa esitetyt varat kuitenkaan mahdollista, sillä liikenneverkkoon ollaan osoittamassa vähemmän määrärahoja kuin viime vuonna", sanoo Infra ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö.
Tilannetta pahentaa entisestään rakennusmateriaalien voimakas hinnannousu. Koska liikenneturvallisuudesta ei voida tinkiä, tarkoittanee perustien- ja perusradanpitoon osoitettujen määrärahojen tiputtaminen yhä pienempiä nopeusrajoituksia huonokuntoisimmilla tie- ja rataverkon osilla, Syrjö epäilee.
Seuraavan kymmenen vuoden aikana tieverkon kunnossapitoon on saatava lisärahoitusta 150 miljoonaa ja rataverkon kunnossapitoon 80 miljoonaa euroa vuodessa. VM:n vuoden 2009 budjettiesityksessä perustienpitoon ollaan kuitenkin osoittamassa 14 miljoonaa euroa ja perusradanpitoon 25 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Infran rakentamiseen, ylläpitoon ja hoitoon käytetään maassamme nykyisin yhteensä noin 5,0 miljardia euroa vuodessa. Lisäksi infra-alan urakoitsijat tekevät talonrakennuksen pohja- ja aluetöitä, joihin käytetään noin 1,7 miljardia vuodessa.
Vaikka kuluvalle vuodelle on ennustettu infra-alalle pientä määrän kasvua, uhkaa kiihtynyt kustannusnousu leikata sen kokonaan. Kuluvan vuoden aikana alalta vapautuu enemmän kapasiteettia kuin käynnistyvissä hankkeissa tarvitaan. Ala on myös investoinut uuteen kapasiteettiin viime vuosina huomattavasti. Ensi vuonna on siten kasvavassa määrin tilaa uusille hankkeille. Lykättyjen hankkeiden aikaistaminenkin on hyvin perusteltua.

Korjausrakentamisen rooli energiatehokkuuden parantamisessa
otettava huomioon tulevissa määräyksissä

Uudet, tulossa olevat säädökset parantavat uusien rakennusten energiatehokkuutta merkittävästi. Rakennuskantamme uusiutuu kuitenkin vain 1-2 prosenttia vuosittain, ja siksi olemassa olevalla rakennuskannalla on energiatehokkuuden parantamisessa ratkaiseva merkitys.
Erityisesti asuinrakennuksiin on kiinnitettävä huomiota, sillä näiden osuus rakennusten käyttämästä energiasta on noin 2/3.
Suuren remontin yhteydessä on järkevää kohentaa sekä energiatehokkuutta että asumisen tai muun toiminnan laatutasoa. Jos energiatehokkuuden parantamista ei nopeasti laajenneta koskemaan korjausrakentamista, menetetään luonteva mahdollisuus parantaa 1960- ja -70-lukujen suuren rakennuskannan energiatehokkuutta niissä joka tapauksessa tehtävien suurten remonttien yhteydessä. Nyt tarvitaan kunnon porkkanaa energiatehokkuuden parantamiseksi korjausrakentamisessa. Äskettäin esille noussut kotitalousvähennyksen laajentaminen energiaremontin tarvikkeisiin on erittäin tervetullut asia, nyt pitää varmistaa, että vähennysoikeus varmasti myös toteutuu.

ARA-tuotantoa nyt mahdollista lisätä

Ensi vuoden talousarvioesityksessä varaudutaan siihen, että vapaarahoitteisen tuotannon väheneminen korvautuu valtion tukemalla tuotannolla, mikä on myönteinen asia nykyisessä suhdannetilanteessa. Tilanne mahdollistaisi kuitenkin talousarviossa ehdotettua laajemmankin ARA-tuotannon käynnistämisen, jolla voitaisiin helpottaa erityisryhmien ja vuokra-asuntojen puutetta.
Määrärahoja on käytettävissä tänä vuonna 4 500 valtion tukeman asunnon rakentamiseen ja vuodelle 2009 varaudutaan 6 000 ARA-asunnon rakentamiseen. Kun talousarvioesityksessä arvioidaan 28 000 asunnon rakentamisen käynnistyvän molempina vuosina 2008 ja 2009, mahdollistaa se jopa yli 6 000 ARA-asunnon käynnistämisen.
Kuntien on lisäksi huolehdittava ARA-kelpoisen tonttimaan saatavuudesta. Uusien aluekohteiden saamiseksi tulisi myös hyödyntää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä ja elinkaarimallihankkeita. Uusien kohteiden aloitukset voivat kaatua infrastruktuurin puutteeseen. Silti avustus kunnallistekniikan rakentamiseen supistuu ensi vuoden talousarvioesityksessä 7 miljoonaan euroon, kun sen käytön arvioidaan olevan tänä vuonna 10 miljoonaa euroa.

Lisätietoja antavat
Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti, puh. 040 506 5021
Infra ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö, puh. 040 560 1803 ja
Rakennusteollisuus RT ry:n johtaja Risto Pesonen, puh. 050 517 3229.


Rakennusteollisuus RT ry on rakennusalan elinkeinopoliittisten ja työmarkkina-asioiden edunvalvoja.
RT-liittoyhteisöön kuuluvat Keskusliitto ja viisi toimialaa: Talonrakennus, Tuoteteollisuus, Infra, Pinta ja Tekninen urakointi.
Tämä tiedote on luettavissa myös osoitteessa www.rakennusteollisuus.fi