RT mukana kehittämässä rakennusten energiatehokkuuden laskentamenetelmää

Vuoden 2012 jälkeen on Suomessakin määrä siirtyä kokonaisenergiatarkasteluun rakennusten energiatehokkuuden arvioinnissa. Sitä ennen on löydettävä laskentamenetelmä arvioinnin perustaksi. ”Rakennusteollisuus RT:n mielestä järkevintä on kehittää uusi yksiselitteinen laskentamenetelmä”, kertoo RT:n Rakentamisen määräykset -osaston johtaja Antti Koponen.

Uusi menetelmä tulee todennäköisesti perustumaan primäärienergia tai CO2-päästötarkasteluihin. Päätös tehdään aikanaan poliittisella tasolla. Yksi merkittävä muutos on, että lämmönlähteen merkitys energiatehokkuutta arvioitaessa tulee maassamme merkittävästi muuttumaan. Yksiselitteinen laskentamenetelmä paras Suomessakin on nyt löydettävä parhaat keinot EU:n jäsenvaltioille asettamien ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Ne löydetään vain todellisuutta hyvin kuvaavien mittareiden avulla, eli tarvitaan riittävän tarkka rakennusten kokonaisenergiakulutuksen laskentamenetelmä. ”Rakennusteollisuus RT:n mielestä järkevintä on kehittää uusi yksiselitteinen laskentamenetelmä eurooppalaisen niin sanotun EPBD-standardipaketin pohjalta. Näin ollaan eurooppalaisessa harmonisoinnissa mukana hyödyntämällä siinä syntynyttä parasta tietämystä. Itse asiassa tätä rakennusten energiatehokkuusdirektiivi edellyttääkin. Esiselvitys uuden laskentamenetelmän määrittämiseksi rakennusten kokonaisenergiakulutukselle on juuri valmistunut. Tavoitteena on saada aikaan nykyistä rakentamismääräyskokoelman RakMK D5:n laskentaa huomattavasti tarkempi yksiselitteinen laskentamenetelmä, joka tulisi käyttöön vuoden 2012 energiamääräysten yhteydessä”, Antti Koponen kertoo. Vuonna 2012 uudet energiamääräykset Energiankulutus kasvaa EU:ssa jatkuvasti, vaikka sen jäsenmaat aikanaan jo Kioton sopimuksessa sitoutuivat vähentämään kasvihuonepäästöjä. EU:ssa rakennusten osuus energiankulutuksesta on noin 40 prosenttia, joten rakennusala on avainasemassa kasvihuonepäästöjen vähentämisessä. Eniten energiaa rakennuksessa kuluttavat lämmitys, jäähdytys, lämmin vesi ja kotitaloussähkö. Energiakulutuksen vähentämiseksi otettiin vuonna 2002 käyttöön rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. Tämä vaikuttaa sekä uudis- että korjausrakentamiseen ja on jo näkynyt muun muassa rakennusten energiatehokkuustodistusten käyttöönottona. Parhaillaan direktiivi on uusittavana. Vuoden 2012 jälkeen siirrytään Suomessa rakennusten kokonaisenergiatarkasteluun (vaatimus kWh/pinta-ala), joka ilmeisesti perustuu primäärienergia tai CO2-päästötarkasteluihin. Siten lämmönlähteellä (esim. sähkö, öljy, kaukolämpö, uusiutuva energia) tulee olemaan merkitystä energiatehokkuutta arvioitaessa. Monissa EU:n jäsenmaissa kokonaisenergiatarkastelu on jo käytössä. Siinä rakennuksen energiatehokkuutta tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena eikä pelkästään rakennusosakohtaisesti kuten nykyisissä energiamääräyksissämme. ”Keskeiseksi ohjauskeinoksi tulee primäärienergia- tai CO2-päästökertoimien valinta, joka ei tule olemaan helppoa. Lopulta kertoimista on tehtävä sellainen poliittinen päätös, jolla järkevimmällä tavalla ohjataan eri lämmönlähteiden käyttöä rakennuksissa. Samoin on sovittava se, asetetaanko vaatimus ostoenergialle, rakennuksen kokonaisenergian kulutukselle tai molemmille. Myös jakajana käytettävä pinta-ala on päätettävä”, Antti Koponen sanoo. LISÄTIETOJA Rakennusteollisuus RT:n Rakentamisen määräykset -osaston johtaja Antti Koponen, puh. 050 414 0082 Rakennusteollisuus RT ry on rakennusalan elinkeinopoliittisten ja työmarkkina-asioiden edunvalvoja. RT-liittoyhteisöön kuuluvat Keskusliitto ja viisi toimialaa: Talonrakennus, Tuoteteollisuus, Infra, Pinta ja Tekninen urakointi. Tämä tiedote on myös Rakennusteollisuus RT ry:n verkkosivuilla osoitteessa: http://www.rakennusteollisuus.fi