Taantuma ei lisännyt ulkomaisen työvoiman käyttöä rakennustyömailla - nyt tarvitaan hintajoustoa

LEHDISTÖTIEDOTE 17.11.2009 julkaisuvapaa klo 14.30

Rakennusteollisuus RT ry:n tuore jäsenkysely kertoo, että ulkomaisen työvoiman osuus maamme järjestäytyneillä rakennustyömailla on laman aikana hieman vähentynyt. Talonrakennusteollisuuden jäsenyrityksille kohdistettu kysely ei siten tue julkisuudessa viime aikoina esiintyneitä käsityksiä ulkomaisen työvoiman määrän kovasta kasvusta. Aliurakoinnissa ulkomaisen työvoiman osuus on hieman pienentynyt viimevuotisesta: se on nyt koko maassa 14 prosenttia ja Uudellamaalla 22 prosenttia. RT:n jäsenyritysten omissa työntekijöissä ulkomaalaisten osuus on säilynyt koko maassa samana, 1,9 prosentissa. Uudellamaalla sen osuus on nyt 5 prosenttia. Kaiken kaikkiaan ulkomaista työvoimaa työskentelee järjestyneiden talonrakennusyritysten työmailla koko maassa 9,4 prosenttia ja Uudellamaalla 18 prosenttia. Vastaavat luvut viime vuonna olivat 10 ja 19 prosenttia. Kyselyyn vastasi yhteensä 226 Rakennusteollisuus RT:n talonrakennustoimialan jäsenyritystä, joilla oli yhteensä 1 716 työmaata. Työntekijöitä työskenteli työmailla yhteensä 18 518 henkeä. RT:n kysely ei koske järjestäytymättömän urakoinnin, omakotirakentamisen tai kotitalousremonttien yhteydessä tehtävän työn tekijöitä. ”Palkankorotusvara käytännössä nolla” ”Rakennetun ympäristön tulee tukea Suomen ja suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä. Tässä taloudellisessa tilanteessa ei meillä kerta kaikkiaan ole varaa rakentamisen kustannustason nostamiseen, vaan on etsittävä kaikki keinot kustannustehokkuuden parantamiseksi. Ensi kevään työehtosopimusneuvotteluihin onkin lähdettävä siitä tosiasiasta, että palkankorotusvara on käytännössä nolla. Nyt pitää tulla toimeen tämän vuoden ja viime vuoden korotuksilla, jotka näin jälkikäteen katsottuna olivat nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen suhteutettuina ylimitoitetut”, totesi Rakennusteollisuus RT ry:n puheenjohtaja, NCC Rakennus Oy:n toimitusjohtaja Timo U. Korhonen avatessaan RT:n syyskokousta Finlandia-talolla Helsingissä tänään. ”Erittäin tärkeää on myös muistaa, että yhtäläisyysmerkkiä ei saa vetää pimeän työvoiman ja ulkomaalaisten välille. Tällä hetkellä harmaa talous rehottaa voimakkaimmin omakotitalotyömailla, ja siksi kotitalousvähennys - joka on osoittautunut hyväksi keinoksi harmaan talouden torjunnassa - tulisi laajentaa koskemaan myös omakotirakentamista”, arvioi puheenjohtaja Korhonen tiistaina. Harmaan talouden haitat merkittäviä Harmaan talouden haitat ovat merkittäviä sekä yhteiskunnan että rehellisten yrittäjien näkökulmasta. Yhteiskunta menettää vuosittain sen johdosta noin 500 miljoonaa euroa, ja laittomilla kilpailukeinoilla toimivat yritykset sekoittavat täysin rakennusalan markkinat. ”Valtiovallan tulee panostaa nykyistä enemmän harmaiden markkinoiden torjuntaan. Paras keino tähän on reaaliaikaisen valvonnan tehostaminen, jota siis harjoitetaan toiminnassa olevilla työmailla. Valvonnan tulee olla nimenomaan viranomaisten vastuulla, eikä se saa olla työntekijäjärjestöjen tehtävänä”, muistutti Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti alan järjestäytyneiden yrittäjien yhdestä tärkeästä vaatimuksesta talousrikostentorjuntaohjelmassa. Myös rakennuttajien ja rakennusyritysten omiakin toimenpiteitä, kuten työmaiden kulunvalvontaa, pitää tehostaa. Näiden helposti toteutettavien ja tehokkaiden torjuntakeinojen sijasta näyttää julkishallinnon mielessä nousevan ainoaksi harmaiden markkinoiden torjuntakeinoksi käännetyn arvonlisäveron käyttö. Se ei - kuten RT on useissa yhteyksissä todistanut - estä harmaan talouden jatkumista rakennusalalla. Käännetyn alv:in lisäksi jouduttaisiin joka tapauksessa ottamaan myös muita tehokkaampia konsteja käyttöön. Kaikkein suurin katastrofi syntyy silloin, jos valvontaresursseja pienennetään, koska uskotaan käännetyn alv:n hoitavan harmaan talouden ongelman. Harmaan talouden moottorina on pimeän työn tekeminen. Pimeää työtä tehdään tuloveron ja työn sivukulujen välttämiseksi, eikä käännetty alv pure niihin. Suomessa on arvioitu käännetyn alv-menettelyn aiheuttavan pysyvänä vuosikustannuksena 30 miljoonan lisäpotin, jonka päälle siirtymävaiheessa syntyy yrityksille suuret kertaluontoiset kustannukset. Ruotsissa, jossa käännetty alv on ollut käytössä yli kaksi vuotta, on sen aiheuttamien hallinnollisten lisäkustannusten arvioitu olleen selvästi Suomen arviota korkeammat: pysyvästi noin 107 miljoonaa euroa vuosittain ja investointikustannuksina noin 132 miljoonaa euroa. ”Vaikka Suomessa voitaisiinkin ilmeisesti hoitaa asiat Ruotsia halvemmin, on ajattelematonta, jos ei ensin käytetä varmoja ja halpoja keinoja, vaan uskotaan käännetyn alv:n toimivuuteen”, Tarmo Pipatti kummeksui toistuvasti esille tuotavaa raskasta ja tehotonta byrokraattista keinoa. NCC Rakennus Oy:n toimitusjohtaja Timo U. Korhonen jatkaa Rakennusteollisuus RT ry:n puheenjohtajana, Lemminkäinen Oyj:n toimitusjohtaja Timo Kohtamäki varapuheenjohtajana Rakennusteollisuus RT ry:n syyskokouksessa 17.11.2009 valittiin liiton hallituksen puheenjohtajaksi vuodeksi 2010 nykyinen puheenjohtaja, NCC Rakennus Oy:n toimitusjohtaja Timo U. Korhonen. Myös nykyinen varapuheenjohtaja jatkaa tehtävässään, vuoden 2010 varapuheenjohtajaksi valittiin Lemminkäinen Oyj:n toimitusjohtaja Timo Kohtamäki. Rakennusteollisuus RT ry:n muu hallitus: Toimitusjohtaja Mika Airaksela, Rakennusliike Reponen Oy Toimitusjohtaja Terho Kaskinen, Rakennusliike Terho Kaskinen Oy Toimialajohtaja Tero Kiviniemi, YIT Rakennus Oy Toimitusjohtaja Tapio Pitkänen, Lujatalo Oy Toimitusjohtaja Magnus Holm, maxit Oy Ab Toimitusjohtaja Jarmo Murtonen, Parma Oy Johtaja Mika Kallio, Metsäliitto Osuuskunta Toimitusjohtaja Per Fjäder, Lie-Bo Oy Toimitusjohtaja Heikki Nurminen, Esko Nurmisen Maalaamo Oy Toimitusjohtaja Henri Juva, Mikenti-Yhtiöt Oy Lisätietoja antavat: RT:n puheenjohtaja Timo U. Korhonen, puh 050 673 80 RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti, puh 040 506 5021 Rakennusteollisuus RT ry on rakennusalan elinkeinopoliittisten ja työmarkkina-asioiden edunvalvoja. RT-liittoyhteisöön kuuluvat Keskusliitto ja viisi toimialaa: Talonrakennus, Tuoteteollisuus, Infra, Pinta ja Tekninen urakointi. Tämä tiedote on myös Rakennusteollisuus RT ry:n verkkosivuilla osoitteessa: http://www.rakennusteollisuus.fi