Ulkomainen työvoima on tullut rakennusalalle jäädäkseen

Lama karsi suhteellisesti enemmän ulkomaisia kuin kotimaisia työntekijöitä rakennustyömailta. Rakennusteollisuus RT ry:n jäsenilleen viime vuoden lopulla tekemä kysely kertoo, että ulkomaisen työvoiman osuus maamme järjestäytyneillä rakennustyömailla on laman aikana hieman vähentynyt. Siitä huolimatta ulkomaiset työntekijät ja rakennusyritykset on lamankin aikana tuotu julkisuudessa usein negatiivisessa merkityksessä esiin. ”Suomi tarvitsee jatkossakin ulkomaista työvoimaa, sitä ei pidä nyt laman aikana lyhytnäköisesti unohtaa”, muistuttaa työmarkkinajohtaja Tapio Kari Rakennusteollisuus RT ry:stä. Rakennusalalta siirtyy jo tällä hetkellä eläkkeelle todella suuri määrä työntekijöitä, noin 5 000 joka vuosi. ”Kun rakentaminen taas vilkastuu, on meillä kova pula ammattiosaajista”, Kari uskoo. Työvoima sopeutettava Suomeen Ulkomaista työvoimaa vastaan on Karin mukaan muutenkaan turha pyristellä. ”Työvoiman vapaa liikkuvuus on EU-lainsäädännön takaama perusvapaus ja jokaisella EU-kansalaisella on oikeus työskennellä toisessa EU-maassa”, hän muistuttaa. Tärkeämpää olisikin nyt keskittyä siihen, miten ulkomaisen työvoiman kanssa toimitaan hallitusti suomalaisessa järjestelmässä. Ulkomainen työvoima tulisikin RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Karin mukaan nähdä voimavarana, ei uhkana. Hän ei myöskään usko, että julkisuudessa viime aikoina esitetty pelko valtion korjausrakentamisen tukirahojen valumisesta Viroon olisi todellinen. ”Valtion 10 prosentin korjausavustus on toiminut hyvin ja elvyttänyt alaa, turha spekulointi voi vain pilata hyvän järjestelmän. Elvytysrahat eivät todellakaan valu ulkomaisen työvoiman palkkoihin, vaan kotimaisen työvoiman työllistämiseen. Ulkomaalaisten osuus alan koko työvoimasta on vain kymmenen prosentin luokkaa”, Kari sanoo. Rakennussektori on erittäin työllistävä ala, jonka vaikutus heijastuu koko yhteiskuntaan: 40 prosenttia siihen sijoitetusta rahasta palautuu yhteiskunnalle erilaisten verojen ja maksujen muodossa. On myös varottava vetämästä yhtäläisyysmerkkiä pimeän työvoiman ja ulkomaisten työntekijöiden välille. Tällä hetkellä harmaa talous rehottaa voimakkaimmin omakotitalotyömailla, ja siksi kotitalousvähennys - joka on jo osoittautunut hyväksi keinoksi harmaan talouden torjunnassa - tulisi laajentaa koskemaan myös omakotirakentamista. Rakennusteollisuus RT on ottanut kantaa viidenteen rikoksentorjuntaohjelmaan, ja pitää siinä mainittuja keinoja rikollisen talouden kitkemiseksi rakennusalalta hyvinä käännettyä arvonlisäverojärjestelmää lukuun ottamatta. RT:n kysely ei tue yleistä käsitystä ulkomaisen työvoiman kasvusta Rakennusteollisuus RT ry:n vuoden lopulla Talonrakennusteollisuuden jäsenyrityksille kohdistettu kysely ei tue julkisuudessa esiintyneitä käsityksiä ulkomaisen työvoiman määrän kovasta kasvusta. Aliurakoinnissa ulkomaisen työvoiman osuus on hieman pienentynyt viimevuotisesta: se on nyt koko maassa 14 prosenttia ja Uudellamaalla 22 prosenttia. RT:n jäsenyritysten omissa työntekijöissä ulkomaalaisten osuus on säilynyt koko maassa samana, 1,9 prosentissa. Uudellamaalla sen osuus on nyt 5 prosenttia. Kaiken kaikkiaan ulkomaista työvoimaa työskentelee järjestyneiden talonrakennusyritysten työmailla koko maassa 9,4 prosenttia ja Uudellamaalla 18 prosenttia. Vastaavat luvut viime vuonna olivat 10 ja 19 prosenttia. Kyselyyn vastasi yhteensä 226 Rakennusteollisuus RT:n talonrakennustoimialan jäsenyritystä, joilla oli yhteensä 1 716 työmaata. Työntekijöitä työskenteli työmailla yhteensä 18 518 henkeä. RT:n kysely ei koske järjestäytymättömän urakoinnin, omakotirakentamisen tai kotitalousremonttien yhteydessä tehtävän työn tekijöitä. Lisätiedot: Johtaja Tapio Kari, Rakennusteollisuus RT ry, puh. 0500 300 990 Rakennusteollisuus RT ry on rakennusalan elinkeinopoliittisten ja työmarkkina-asioiden edunvalvoja. RT-liittoyhteisöön kuuluvat Keskusliitto ja viisi toimialaa: Talonrakennus, Tuoteteollisuus, Infra, Pinta ja Tekninen urakointi. Tämä tiedote on myös Rakennusteollisuus RT ry:n verkkosivuilla osoitteessa: http://www.rakennusteollisuus.fi