Uusia sijoittajia saatava mukaan vuokra-asuntomarkkinoille – yleishyödyllisyysrajoitukset uuteen tarkasteluun
Seitsemän rakennusalan merkittävää tahoa on toimittanut tänään valtiovarainministeri Jyrki Kataiselle kannanoton, jossa esitetään keinoja nykyisen asuntotarpeen tyydyttämiseksi edistämällä valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa.
” Vuokra-asuntojen kysyntä kasvaa entisestään ja kovan rahan asuntotuotannon hiljetessä resursseja olisi nyt ARA-tuotannon tekoon. Kuntarahoituksen pääoman lisäämisellä on saatu lievennettyä kun-tasektorin rahoitustarvetta, mutta lisäksi tarvitaan pikaisia muita toimia, jotta vuokra-asuntomarkkinoille saadaan merkittäviä sijoittajia ja paheneva vuokra-asuntopula korjattua”, vaatii Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti.
Yleishyödyllisyyslainsäädännön rajoituksia lievennettävä
Suurimpana esteenä valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon lisäämiselle ovat nykyiset yleishyödyllisyyslainsäädännön rajoitukset, jotka vähentävät sijoittajien ja yritysten kiinnostusta vuokra-asuntotuotantoon. Nykyinen lainsäädäntö sisältää kaksinkertaiset rajoitukset. ”Määräaikaiset, asuntokohdetta koskevat käyttö- ja luovutusrajoitukset, sekä niin sanotut ikuiset, omistajayhtiön toimintaa rajoittavat yleishyödyllisyysrajoitukset estävät uuden vuokra-asuntotuotannon käynnistämisen. Näiden rajoitusten osittaisella poistamisella voitaisiin saada vuokra-asuntomarkkinoille merkittävästi uusia sijoittajia”, todetaan seitsemän yhteisön yhteisessä kannanotossa.
Korkotukijärjestelmää uudistettava ja ehtoja parannettava
Myös korkotukijärjestelmää on uudistettava. Vuokra-asuntotuotannon käynnistämiseksi tarvitaan uusi kannustava järjestelmä, joka sisältää valtion takauksen ja omavastuukoron muodossa korkotuen, eikä se sisällä muita rajoituksia kuin korkotukiajan mittaisen, 10 - 20 vuotta kestävän vuokra-asuntokäyttövelvoitteen. Järjestelmä ei myöskään edellyttäisi vuokra-asuntokohteiden tuottajilta yleishyödyllisyysasemaa.
Lisäksi vuokra-asuntotuotannon lisääminen nykyisen korkotukijärjestelmän puitteissa edellyttää korkotukiehtojen parantamista kuten perusomavastuukoron alentamista tai käynnistämisavustuksen korottamista, korkotuen alenemisen loiventamista, korkotukiajan pidentämistä sekä mahdollisuutta käyttää käynnistysavustusta omien varojen kattamiseen.
Aravavuokratalojen peruskorjausta tulisi tässä suhdannetilanteessa edistää ottamalla käyttöön määräaikainen uustuotannon käynnistysavustuksen kaltainen tukijärjestelmä, joka voitaisiin kohdentaa erityisesti energiatalouden parantamiseen.
Rakentamis- ja kaavamääräysten kustannusvaikutukset minimoitava
Kohtuuhintainen asuntotuotanto edellyttää myös kohtuullisia rakentamiskustannuksia. Ympäristöministeriön käynnistämän normitalkoiden tulosten perusteella voidaan karsia tarpeettomasti rakennuskustannuksia aiheuttavat määräykset. Rakentamismääräysten lisäksi tulee kiinnittää erityistä huomiota kuntien paikallisiin kaava- ja rakennusmääräyksiin, joiden tulkintojen kautta aiheutetaan jatkuvasti tarpeettomia kustannuksia ja siten estetään kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteuttaminen. ”Kovan rahan tontteja ja kohteita tulee voida muuttaa vuokrakohteiksi”, sanoo Tarmo Pipatti
Pääkaupunkiseudun aiesopimus vesittymässä
Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä aiesopimuksessa viime vuoden alussa sovittiin seudullisena tavoitteena vuosina 2008–2017 nostaa asuntotuotanto vuosittain keskimäärin 12 000–13 000 asunnon rakentamiseen. Tästä tavoitteesta ollaan jäämässä jälkeen tuhansia asuntoja ja tilanne tulee entisestään pahenemaan vuoden 2009 aikana. Markkinaehtoisen omistusasuntotuotannon pysähtyessä lähes kokonaan muodostuu ainoaksi keinoksi tyydyttää asuntotarve yhteiskunnan tukeman vuokra-asuntotuotannon voimakkaalla lisäämisellä. Tämä ei kuitenkaan tule onnistumaan ilman uusia keinoja, joilla valtion tukeman asuntotuotannon toimintaedellytyksiä lisätään merkittävästi nykyisestään.
”On myös muistettava, että 40 prosenttia rakentamiseen sijoitetutusta rahasta palautuu takaisin valtiolle verojen ja erilaisten maksujen muodossa. Siten valtiovallan panostukset tulevat nopeasti takaisin tätäkin kautta. Rakentamisen vahva työllistävä vaikutus kannattaisi myös hyödyntää nykyisessä suhdannetilanteessa. Tuhannen asunnon rakentaminen työllistää yli 3 000 työntekijää vuodeksi”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti muistuttaa.
Kannanoton laatineet tahot ovat: Rakennusteollisuus RT ry, SATO Oyj, VVO-yhtymä Oyj, Avara Suomi Oy Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto, Espoonkruunu Oy, VAV Asunnot Oy
Lisätietoja: toimitusjohtaja Tarmo Pipatti, Rakennusteollisuus RT ry, puh. 050 506 5021
Tämä tiedote on myös Rakennusteollisuus RT ry:n verkkosivuilla osoitteessa: http://www.rakennusteollisuus.fi