VUODEN BETONIRAKENNE 2010 – PYHÄN LAURIN KAPPELI, VANTAA

Pyhän Laurin kappeli palkitaan vuoden 2010 betonirakenteena taitavasta suunnittelusta sekä ammattitaitoisesta toteutuksesta. Rakennuttajan, käyttäjien ja suunnittelijoiden yhteistyöllä sekä osaavalla betonin käytöllä on aikaansaatu toimiva ja arkkitehtoninen rakennus, joka istuu historialliseen maisemaan ja jossa korostuu käsityön leima. Pyhän Laurin kappelin tekijöiden tinkimätön asenne laadun aikaansaamiseksi näkyy harmonisessa lopputuloksessa.
Pelkistetyn ja muodoltaan selkeän rakennuksen materiaalit korostavat rakennuksen toimintoja.
Veistoksellisissa betonirakenteissa korostuvat betonin monoliittisuus ja konstruktiivisuus sekä pinnoissa betonin hienopiirteisyys.

Erityisesti kappelin hyvästijättötilassa, aulatiloissa ja portaikossa paikallavaletut valkobetoniseinät luovat tunnelmaa ja antavat tapahtumille rauhallisen, valoisan taustan. Rakennukseen integroitu taide korostaa arkkitehtuurin olemusta. Kuvanveistäjä Pertti Kukkosen Ristin tie -taideteokset saleissa kuvaavat elämän polun taitekohtaa. Pekka Jylhän lasitaideteos ”Sielu” sijaitsee vainajien näyttötilan portaikossa ja ”Suru” näyttötilassa.
Uutta betoni-innovaatiota edustavat Pertti Kukkosen suunnittelemat seinämuureihin upotetut ristinmuotoiset valokuitubetonista valmistetut teokset, joiden valo kajastaa hämärällä ohuen slammauksen läpi.

Kappelin rakenteille on asetettu 200 vuoden käyttöikävaatimus, mikä on asettanut teknisiä haasteita niin suunnittelulle kuin rakentamiselle. Suunnittelun apuna on käytetty myös elinkaarisimulaatiota. Kellarikerroksen rakenteet on tehty vesitiiviinä. Kantavat väliseinät ja kellarikerroksen rakenteet ovat puhtaaksi valettua valkobetonia. Valitut rakenteet varmistavat erinomaisen äänieristyksen ja tilaisuuksien yksityisyyden myös lentomelua vastaan. Lattiamateriaaleina on sisätiloissa luonnonkiven lisäksi mustaksi värjättyjä kovabetonilattioita.

Pyhän Laurin kappeli perustuu vuonna 2003 avoimen arkkitehtikilpailun voittaneeseen ehdotukseen Polku, tekijöinään Anu Puustinen ja Ville Hara Avanto Arkkitehdit Oy:stä. Puustinen ja Hara ovat vastanneet kappelin kokonaissuunnittelusta kalusteita ja tekstiilejä myöden.

VUODEN BETONIRAKENNE 2010 – KUNNIAMAININTA
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU, PAJA UUDISRAKENNUS

Kymenlaakson ammattikorkeakoulun uudisrakennus ”Paja” palkitaan Vuoden Betonirakenne 2010 -kilpailussa kunniamaininnalla vaativasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta ja toteutuksesta, jossa betonin käytöllä on merkittävä osa lopputulosta. Talon kantavissa rakenteissa betonia on käytetty kokonaisvaltaisesti. Laadukkaasti toteutettu kokonaisuus on arkkitehtonisesti raikas ja persoonallinen uudenlainen ammattioppilaitos ja se sopeutuu hyvin Kouvolan Kasarminmäen kulttuurihistoriallisesti vaativaan ympäristöön.

Betonin hyvät ominaisuudet tulevat esiin rakennuksen monoliittisissa ja teknisesti vaativissa rakenteissa. Lähes kokonaan maan alle upotetussa rakennuksessa runkorakenteille on asetettu 150 vuoden käyttöikävaatimus. Erityisesti rakennuksen vedenpitävyys on asettanut haasteita niin suunnittelulle, toteutukselle kuin ylläpidolle. Rakennesuunnittelu on tehty uusien euronormien mukaan.

Paja-rakennus on  osoitus betonin vahvuuksista. Tuomaristo toteaa perusteluissaan, että kahvilatilojen betoniset puhdasvalupinnat eivät täytä kaikilta osin laatuluokkavaatimuksia ja muottisuunnitteluun olisi ollut tarpeen kiinnittää enemmän huomiota.

Paja-rakennus perustuu Arkkitehdit NRT Oy:n arkkitehtikutsukilpailun  voittoon vuonna 2006.  Pääsuunnittelijana on toiminut arkkitehti Teemu Tuomi ja projektiarkkitehtina Tommi Suvanto.

Vuoden Betonirakenne -kilpailu järjestettiin 41. kerran ja siihen osallistui tänä vuonna 14 ehdotusta. Palkinto annetaan vuosittaisen kilpailun perusteella rakennuskohteelle, joka parhaiten edustaa suomalaista betonirakentamista. Kilpailun tarkoituksena on tehdä tunnetuksi ja edistää suomalaista betoniarkkitehtuuria, -tekniikkaa ja -rakentamista. Kilpailun järjesti Betoniteollisuus ry.

Vuoden Betonirakenne 2010 -kilpailun tuomariston puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja, dipl.ins. Jarmo Murtonen, Betonikeskus ry ja jäseninä Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n nimeämänä professori, arkkitehti Markku Komonen, rakennusarkkitehti Asko Eerola Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA:n edustajana, professori Jari Puttonen Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL:n nimeämänä, dipl.ins.  Tapio Aho Suomen Betoniyhdistys ry:n edustajana ja kutsuttuna lehdistön edustajana päätoimittaja Riitta Ollila Rakennustaito/Rakennustieto Oy:stä. Tuomariston sihteereinä toimivat arkkitehti SAFA, päätoimittaja Maritta Koivisto Betoni-lehdestä sekä dipl.ins. Olli Hämäläinen Betoniteollisuus ry:stä.

Lisätietoja:
Betoniteollisuus ry:
Maritta Koivisto, gsm 040-9003577 tai maritta.koivisto@betoni.com,
Olli Hämäläinen, gsm 050-1513 tai olli.hamalainen@betoni.com
http://www.betoni.com/fi/Tietoa+betonista/Vuoden+Betonirakenne
Kohteen lehdistökuvat löytyvät osoitteesta:
http://www.betoni.com/fi/Tietoa+betonista/Vuoden+Betonirakenne/Kuvapankki/2010/

TUOMARISTON PERUSTELUT (KOKONAISUUDESSAAN):

VUODEN BETONIRAKENNE 2010
– PYHÄN LAURIN KAPPELI, VANTAA

Pyhän Laurin kappeli palkitaan vuoden 2010 betonirakenteena taitavasta suunnittelusta sekä ammattitaitoisesta toteutuksesta. Rakennuttajan, käyttäjien ja suunnittelijoiden yhteistyöllä sekä osaavalla betonin käytöllä on aikaansaatu toimiva ja arkkitehtoninen rakennus, joka istuu historialliseen maisemaan ja jossa korostuu käsityön leima.
Pyhän Laurin kappelin tekijöiden tinkimätön asenne laadun aikaansaamiseksi näkyy harmonisessa lopputuloksessa.

Pelkistetyn ja muodoltaan selkeän rakennuksen materiaalit korostavat rakennuksen toimintoja.
Kappelin runkorakenteissa ja näkyvissä pinnoissa betonia on käytetty kokonaisvaltaisesti. Veistoksellisissa betonirakenteissa korostuvat betonin monoliittisuus ja konstruktiivisuus sekä pinnoissa betonin hienopiirteisyys. Puhtaat linjat hiljentävät ja ylevöittävät tunnelmaa.

Erityisesti kappelin hyvästijättötilassa, aulatiloissa ja portaikossa paikallavaletut valkobetoniseinät luovat tunnelmaa ja antavat tapahtumille rauhallisen, valoisan taustan. Valaistuksen vaihtuminen ilmentää tiloja herkästi. Sisätilat kalusteineen ovat yksityiskohtia myöden pelkistettyjä. Paikallavalupintojen vuoropuhelua korostavat kalusteiden tammipinnat ja luonnonkivilattiat. Rakennukseen integroitu taide korostaa arkkitehtuurin olemusta. Kuvanveistäjä Pertti Kukkosen Ristin tie -taideteokset saleissa kuvaavat elämän polun taitekohtaa. Pekka Jylhän lasitaideteos ”Sielu” sijaitsee vainajien näyttötilan portaikossa ja ”Suru” näyttötilassa.
Uutta betoni-innovaatiota edustavat Pertti Kukkosen suunnittelemat seinämuureihin upotetut ristinmuotoiset valokuitubetonista valmistetut teokset, joiden valo kajastaa hämärällä ohuen slammauksen läpi.

Rakennus kuvaa ihmisen matkaa ajasta iäisyyteen. Sisätiloista muodostu sakraalireitti, jota pitkin siirrytään ulkotilaan. Kappelin sisätilat on jaettu kahteen tasoon. Sakraalitilat, iso sali, pieni sali ja uurnanluovutustila, sijaitsevat auloineen maan tasossa. Aulasta omaiset pääsevät vainajien hyvästijättötilaan kellarikerrokseen. Henkilökunnan työtilat ovat salien välissä ja kellarikerroksessa.

Kappelin rakenteille on asetettu 200 vuoden käyttöikävaatimus, mikä on asettanut teknisiä haasteita niin suunnittelulle kuin rakentamiselle. Suunnittelun apuna on käytetty myös elinkaarisimulaatiota. Kellarikerroksen rakenteet on tehty vesitiiviinä. Rakennuksen maanpäällisissä osissa on kantavana rakenteena kahden kiven paksuinen massiivitiilimuuri. Kantavat väliseinät ja kellarikerroksen rakenteet ovat puhtaaksi valettua valkobetonia. Paikallavalettujen seinien muottityöt ovat olleet vaativia. Muottijärjestelmässä ei ole näkyviin jääviä läpipulttauksia, vaan muotit on tuettu ulkopuolelta ja tarvittavat läpiviennit tehty alapuolelta. Muottipintoihin on määritelty tarkasti kaikki yksityiskohdat. Jälkikäteen tehtyjä piikkauksia tai porauksia ei ole tarvittu. Valitut rakenteet varmistavat erinomaisen äänieristyksen ja tilaisuuksien yksityisyyden myös lentomelua vastaan. Lattiamateriaaleina on sisätiloissa luonnonkiven lisäksi mustaksi värjättyjä kovabetonilattioita.

Pyhän Laurin kappeli on osoitus hankkeesta, jossa eri osapuolien ammattitaitoisen yhteistyön tuloksena on aikaansaatu laadukas ja persoonallinen lopputulos. Taitavalla ja innovatiivisella suunnittelulla on yhdistetty betonin esteettiset mahdollisuudet ja tekninen kestävyys.

Pyhän Laurin kappeli perustuu vuonna 2003 avoimen arkkitehtikilpailun voittaneeseen ehdotukseen Polku, tekijöinään Anu Puustinen ja Ville Hara Avanto Arkkitehdit Oy:stä. Puustinen ja Hara ovat vastanneet kappelin kokonaissuunnittelusta kalusteita ja tekstiilejä myöden.

PYHÄN LAURIN KAPPELI
Kirkkotie 45, Vantaa

Arkkitehtisuunnittelu:   Avanto Arkkitehdit Oy
Anu Puustinen, arkkitehti SAFA
Ville Hara, arkkitehti SAFA
Sisustussuunnittelu:  Avanto Arkkitehdit Oy
Valmistumisvuosi:   2010
Bruttoala:   1879 m2
Tilavuus:    7800 m3
Rakennesuunnittelija:   Insinööritoimisto R.J. Heiskanen Oy
Rakennuttaja:   Vantaan seurakuntayhtymä
Pääurakoitsija:  Rakennuspartio Oy

SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA PALKITAAN:

Rakennuttaja:  Vantaan seurakuntayhtymä
Arkkitehtisuunnittelu:   Avanto Arkkitehdit Oy
Rakennesuunnittelu:  Insinööritoimisto R.J. Heiskanen Oy
Pääurakoitsija:  Rakennuspartio Oy

VUODEN BETONIRAKENNE 2010 – KUNNIAMAININTA
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU, PAJA UUDISRAKENNUS

Tuomariston perustelut (kokonaisuudessaan)

Kymenlaakson ammattikorkeakoulun uudisrakennus ”Paja” palkitaan Vuoden Betonirakenne 2010 -kilpailussa kunniamaininnalla vaativasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta ja toteutuksesta, jossa betonin käytöllä on merkittävä osa lopputulosta. Talon kantavissa rakenteissa betonia on käytetty kokonaisvaltaisesti. Laadukkaasti toteutettu kokonaisuus on arkkitehtonisesti raikas ja persoonallinen uudenlainen ammattioppilaitos ja se sopeutuu hyvin Kouvolan Kasarminmäen kulttuurihistoriallisesti vaativaan ympäristöön.

Betonin hyvät ominaisuudet tulevat esiin rakennuksen monoliittisissa ja teknisesti vaativissa rakenteissa. Paikallavalettu epäsymmetrinen, veistoksellinen kierreporras on näkyvä elementti kahvilatilojen ja pajatilojen välillä. Kahvilan ja neuvottelutilojen rosoiset betoniseinät luovat kontrastin tilojen muille pinnoille ja materiaaleille. Pajatilojen betoniset kattoikkunarakenteet ja valkobetonista valetut istuinryhmät istutusaltaineen antavat arkkitehtonisesti raikkaan ilmeen ulkotiloihin ja toiminnallisesti yhdistävät ulkotilan ja sisätilan toisiinsa. Pihakansi on päällystetty mustaksi pigmentoiduista pihalaatoista.  Rakennuksen päädyssä on betonista valetut ulkoportaat.

Suuret pajatilat sijoittuvat lähes kokonaan maan alle, josta ne avautuvat ikkunaseinän ja kattoikkunoiden kautta ulkotiloihin. Paraatitasolla, maantasokerroksessa sijaitsevat pääsisäänkäynti ja kahvio, joiden julkisivut ovat lasia.
 
Lähes kokonaan maan alle upotetussa rakennuksessa runkorakenteille on asetettu 150 vuoden käyttöikävaatimus. Erityisesti rakennuksen vedenpitävyys on asettanut haasteita niin suunnittelulle, toteutukselle kuin ylläpidolle. Rakennesuunnittelu on tehty uusien euronormien mukaan. Pajakerroksen kattorakenteena on 400 – 500 mm korkuinen, kahteen suuntaan jälkijännitetty pilarilaatta. Rakennuksen taustaseinä on noin 5 metriä korkea maanpaineseinä, joka on varustettu siivekkeillä ja tuettu yläreunastaan pajakerroksen kattolaattaan. Pajatilojen betonilattioissa on epoksikäsittely, hierto tai sirotepinta.

Paja-rakennus on  osoitus betonin vahvuuksista. Toteutunut kohde on osoitus hankkeesta, jossa eri osapuolien pitkäjänteisellä ja ammattitaitoisen yhteistyön tuloksena on aikaansaatu arkkitehtonisesi taidokas ja teknisesti kestävä ja laadukas lopputulos. Tuomaristo toteaa perusteluissaan, että kahvilatilojen betoniset puhdasvalupinnat eivät täytä kaikilta osin laatuluokkavaatimuksia ja muottisuunnitteluun olisi ollut tarpeen kiinnittää enemmän huomiota.

Paja-rakennus perustuu Arkkitehdit NRT Oy:n arkkitehtikutsukilpailun  voittoon vuonna 2006.  Pääsuunnittelijana on toiminut arkkitehti Teemu Tuomi ja projektiarkkitehtina Tommi Suvanto.

Pajan kokonaisala  4 045 b-m2  ja tilavuus 25 340 m3   .

Suunnittelusta ja toteutuksesta palkitaan:

Rakennuttaja:  Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Arkkitehtisuunnittelu:   Arkkitehdit NRT Oy
Rakennesuunnittelu:   Finnmap Consulting Oy
Pääurakoitsija:  NCC Rakennus Oy Kakkois-Suomi
  

VUODEN BETONIRAKENNE 2010 TUOMARISTO
Puheenjohtaja: 
dipl.ins. Jarmo Murtonen, Betoniteollisuus ry
Jäsenet:
dipl.ins. Tapio Aho, Suomen Betoniyhdistys ry
rakennusarkkitehti RIA Asko Eerola, Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA
päätoimittaja Riitta Ollila, Rakennustaito -lehti/ Rakennustieto Oy
professori, arkkitehti SAFA Markku Komonen, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA
professori Jari Puttonen, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL
Sihteerit:
arkkitehti SAFA Maritta Koivisto, Betoni-lehti / Betoniteollisuus ry
dipl.ins. Olli Hämäläinen, Betoniteollisuus ry

VUODEN BETONIRAKENNE 2010 EHDOKKAAT (14  kpl)
 
Kohde: Arkkitehti:

Paja, Kymenlaakson ammattikorkeakoulun uudisrakennus, Kouvola Arkkitehdit NRT Oy
Pyhän Laurin kappeli, Vantaa Avanto Arkkitehdit Oy
Kirkkojärven koulu, Espoo Verstas arkkitehdit Oy
Hollolan Salpakankaan Sovituksenkirkko, Hollola Arkkitehtitoimisto Havas Rosberg Oy
Puistokoulun laajennus ja Päivärinteen päiväkoti, Jyväskylä Arkkitehtitoimisto Sari Nieminen Oy
Iitin kirkon katon
peruskorjaus 
Voimatalon uudet betonijulkisivut, Helsinki Aarne Ervi / peruskorjaus:
Arkkitehtitoimisto SARC Oy
As Oy Posliinikatu 2, Helsinki

 Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen
Kuopion asuntomessujen kivitalot useita

Länsilinkki –silta, Ruoholahti, Helsinki 
Crusellin –silta, Ruoholahti-Jätkäsaari, Helsinki WSP Finland Oy
PARMAtornit, Summa
Tuulivoimalatornien jalustat 
Merenkulkijanranta: KESKEN
7 asuntoyhtiötä: As Oy Helsingin Ruffi, Klyyssi, Jaakari, jne. Lauttasaari Arkkitehdit NRT Oy
Hämeenlinnan teatteri, Hämeenlinna Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy

Ehdokkaat käsittelyjärjestyksessä.