Myös talon rakenteilla on parasta ennen -päiväys

Report this content

Oma talo on iso taloudellinen satsaus, johon pääasiallisesti sidotaan koko omaisuus, sillä jopa 70 % kotitalouksien varallisuudesta on asunnoissa. Oma talo on myös koti, jossa perheen jäsenet viihtyvät ja kasvavat ja, jotta olosuhteet terveelliselle elämiselle olisi taattu, tulee kansallisomaisuudestamme pitää hyvää huolta.

Kuten autot, myös talot vaativat jatkuvaa huoltoa ja huolenpitoa sekä suunnitelmallista ja pitkäjänteistä korjaamista. Usein unohdamme tosiasian, että myös talon rakenteille ja teknisille osille on annettu viitteelliset parasta ennen -päiväykset.

Mikään talo ei ole ikuinen vaan se aloittaa ikääntymisen kuten ihminen syntyessään. Kun taloa hoidetaan oikein, se säilyy hyväkuntoisena, terveellisenä ja viihtyisänä asua, ja säilyttää arvonsa suhteessa asuntojen myyntiajankohdan hintatasoon.

Ja sitähän kaikki toivovat, että omasta kodista saisi myyntihetkellä voittoa. Myös he, jotka eivät talonsa kunnon eteen ole mitään tehneetkään.

Suurin osa omakotiasujista ovat saaneet muun kuin rakennusalan koulutuksen, eivätkä rossipohjat ja puukoolatut lattiat kuulu jokapäiväiseen sanavarastoon. Saati, että eri rakenteiden ja teknisten osien ja laitteiden käyttöikäsuositukset ja huoltovälit olisivat kirkkaasti tiedossa.

Tutustu aina talon korjaushistoriaan

Johtava asiantuntija Matti Kaijomaa, Raksystems Insinööritoimisto Oy:stä muistuttaa, että ammattilaisella säännöllisin väliajoin teetettävän katselmuksen avulla kiinteistön arvosta, teknisestä kunnosta ja energiatehokkuudesta saadaan kokonaiskuva ja kunnossapitotoimet voidaan ajoittaa oikein.

– Ammattilaisen luoman suunnitelman pohjalta on kuluttajan helpompi jatkaa, kun tulevien vuosien suunnitelmat on järkevästi ajoitettu ja ajoissa tiedossa. Monilta ikäviltä yllätyksiltä voidaan näin välttyä. Suunnitelmallisella huollolla voidaan säästää tutkimusten mukaan jopa 30 % kustannuksia, Kaijomaa sanoo.

Aurinko ja vesi kuluttavat puuverhoillun talon julkisivua ja maali lohkeilee jo hyvinkin ennen kymmenen vuoden kohdalle suositellun huoltovälin virstanpylvästä. Vesikattoa tulee käydä tarkistamassa ja huoltamassa säännöllisesti, ettei sisällä koeta ikäviä yllätyksiä.

Materiaalista riippuen vesikaton uusiminen on edessä 20 - 50 käyttövuoden jälkeen; bitumikatteelta edellytetään 20 vuoden ikää, kumibitumikermikatteelta 30 vuoden ikää, varttikatteelta 25 - 30 vuoden ikää, galvanoidulta peltikatteelta 30 vuoden ja tiilikatteelta vähintään 50 vuoden ikää.

– Monesti näitä lukuja lukiessa unohtuu se tosiasia, että pääasiallisesti oma koti on ostohetkellä jo käytetty talo eikä vasta rakennettu, joten edellisten omistajien olisi pitänyt muistaa huoltaa rakennusta ja mahdollisesti jopa rakenteiden korjaamista tai uusimista olisi pitänyt suorittaa. On siis suositeltavaa ottaa käytettyä taloa ostaessa huomioon talon huolto- ja korjaushistoria. Sillä on suuri merkitys siihen, koska rakenteiden uusimiseen tulee varautua. Vaikkei rakenteet käyttöikänsä päässä olisivatkaan vielä uusimistarpeessa, on hyvä muistaa, että siihen tulee jo varautua, kertoo Kaijomaa.

66 % vesikatoissa korjaus- tai huoltotarve

Kaijomaa huomauttaa vielä, että jopa 66 %:ssa vesikatoissa on jonkinasteinen korjaus- tai huoltotarve. Tämä tarkoittaa jopa reilua 750 000 pientaloa Suomessa. Kaiken kaikkiaan 75 % rakennuksen rakenteista tai järjestelmistä tulee uusia rakennuksen eliniän aikana.

Internetistä löytyy nykypäivänä paljon tietoa talon huoltamisesta ja remontoimisesta, mutta maalaisjärkeä kannattaa silmien ja hajuaistin lisäksi käyttää. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaisinta korvata uudella.

– Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen kestävyydestä ja on yleistävä. (KH 90-00403) On siis muistettava, että tekniset käyttöiät ovat suuntaa antavia ja, että korjaus- tai uusimistarve esimerkiksi huoltamattomuuden vuoksi voi tulla vastaan jo huomattavasti aikaisemmin tai päinvastoin huoltavalla toiminnalla rakenteen käyttöä voidaan hyvin pitkittää jopa vuosia, Raksystemsin Kaijomaa muistuttaa.

Lisätietoja aiheesta:

Matti Kaijomaa
Johtava asiantuntija, RI, AKK, HTT, ET-pätevyys
Raksystems Insinööritoimisto Oy
p. 030 670 5510

matti.kaijomaa@raksystems.fi

www.raksystems.fi

Kansallisomaisuuden edunvalvontaa jo vuodesta 1989

Raksystems on vuonna 1989 perustettu rakennus- ja kiinteistöalan asiantuntijayritys. Olemme Suomen suurin kuntotarkastusyhtiö. Olemme tehneet yli 50 000 kuntotarkastusta ja -tutkimusta sekä suunnitelleet ja valvoneet satoja peruskorjaushankkeita. Tarjoamme asiakkaillemme palvelukokonaisuuksia, joiden avulla varmistamme kiinteistöomaisuuden arvon säilymisen ja terveellisen elinympäristön. Toimimme aktiivisesti alan kehitystehtävissä kiinteistöjen ja kansallisomaisuutemme edunvalvojina.

Yritysfaktat

Insinööritoimisto Raksystems Oy perustettiin vuonna 1989.

Raksystems Insinööritoimisto Oy perustettiin vuonna 2014.

Toimitusjohtaja Marko Malmivaara, DI.

18 toimipistettä – valtakunnallinen asiantuntijaverkosto.

Työntekijöitä noin 100.

Liikevaihto vuonna 2014 n. 10,2 M€.

Ympäristöpolitiikkamme

Vastuullisuus on yksi Raksystems Insinööritoimiston Oy:n perusarvoista. Raksystemsissä olemme sitoutuneet arvojemme mukaisesti ottamaan vastuuta yhteisestä ympäristöstämme.

Lue lisää palveluistamme www.raksystems.fi

Avainsanat:

Tilaa

Liitteet & linkit