Maarakentamisessa tarjolla miljoonasäästöt, hyödyntäminen on tahdosta kiinni
Ramboll Finland Oy
Lehdistötiedote 24.5.2018 klo 10.40
Rakentamiseen käytetään Suomessa kiviaineksia yli 100 miljoonaa tonnia vuodessa. Uusiomateriaalien paremmalla hyödyntämisellä voitaisiin saavuttaa miljoonasäästöjä, ympäristöhyötyjä ja uutta liiketoimintaa, mutta mahdollisuuteen tartutaan harvoin.
Suomessa käytetään rakentamiseen vuosittain yli 100 miljoonaa tonnia kiviaineksia. Näistä 70-80 miljoonaa tonnia on luonnon kiviaineksia, joita voitaisiin helposti korvata uusiomateriaaleilla. Uusiomateriaaleja saadaan ylijäämämaista, teollisuuden sivutuotteista ja jätteistä, lievästi pilaantuneista maista sekä maarakenteiden materiaaleista.
‒ Uusiomateriaalien käyttö on hämmästyttävän vähäistä, vaikka ne ovat erittäin tehokas keino säästää kustannuksia, vähentää kuljetusten aiheuttamia päästöjä, vähentää kaatopaikkajätteen määrää, säästää luonnonvaroja ja jopa luoda uutta liiketoimintaa, sanoo asiaa selvittäneen UUMA3-ohjelman koordinaattori Pentti Lahtinen Rambollista.
‒ Useilla uusiomateriaaleilla on myös parempi lämmöneristävyys, minkä ansiosta esimerkiksi rakenteet voidaan tehdä ohuempina.
Uusiomateriaalien hyödyntämisellä voidaan saavuttaa keskimäärin 30-50 prosentin säästöt. Esimerkiksi Helsingin kaupunki saavuttaa vuositasolla 5-10 miljoonan euron säästöt kaivusavien hyötykäytöllä sen sijaan että ne vietäisiin kaatopaikalle. Satamahankkeissa uusiokäyttö saattaa osoittautua jopa ainoaksi toimivaksi ratkaisuksi. Esimerkiksi Vuosaaren sataman puolen miljoonan kuution sedimenttimassalle oli lähes mahdotonta löytää sijoituspaikkaa, ja valtavan massan siirto olisi ollut hankalaa ja tehotonta. Uusiokäytöllä tähän löydettiin toimiva ratkaisu. Myös väyläsuunnittelussa on mahdollisuus merkittäviin säästöihin. Liikenneviraston selvitys aiheesta on juuri julkaistu.
Keinoja uusiomateriaalien käytön edistämiseen on pohdittu UUMA3-yhteistyöfoorumissa, jossa on mukana kymmeniä julkisen ja yksityisen sektorin toimijoita. Käyttöä voidaan lisätä muun muassa materiaaleja tuotteistamalla ja kaupallistamalla sekä kehittämällä rakentamistekniikkaa, suunnittelua ja hankintamenettelyjä.
‒ Uusiomateriaalien käyttö rakennushankkeissa pitäisi olla ensisijainen vaihtoehto, mutta käytäntö on usein vielä päinvastainen. Asiaa hankaloittavat muun muassa hitaat lupakäytännöt, mutta tähän odotetaan ainakin osittaista parannusta vuoden alusta voimaan tulleesta MARA-asetuksesta, jolla pyritään edistämään jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa, ja vielä valmistelussa olevasta MASA-asetuksesta, Lahtinen sanoo.
Ympäristönministeriön hallinnonalaan kuuluvalla MASA-asetuksella pyritään edistämään rakentamisen ylijäämäainesten tarkoituksenmukaista ja turvallista hyödyntämistä infra- ja maarakentamisessa.
UUMA3-ohjelman verkkosivut http://www.uusiomaarakentaminen.fi/
Väyläsuunnittelun uusiomateriaaliselvitykset, Liikenneviraston julkaisu https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/lts_2018-06_vaylasuunnittelun_uusiomateriaaliselvitykset_web.pdf
Ota yhteyttä
Pentti Lahtinen, kehitysjohtaja, Ramboll Finland Oy, puh. 0400 939 082, pentti.lahtinen@ramboll.fi
Ramboll on johtava kansainvälinen suunnittelu- ja konsultointialan yritys. Säätiöomisteisessa yhtiössämme työskentelee 13 000 eri alojen ammattilaista globaalisti. Suomessa toimimme maanlaajuisesti 2300 asiantuntijan voimin. Tarjoamme asiantuntijapalveluja infrastruktuurin, ympäristön ja rakennusten suunnitteluun, rakennuttamiseen, rakentamiseen ja ylläpitoon sekä johdon konsultointiin. Työmme tavoitteena on luoda aidosti koko yhteiskunnan toimintaa kehittäviä ratkaisuja. Tässä onnistumisen takaa osaava ja näkemyksellinen henkilöstömme. www.ramboll.fi
Avainsanat:
