Pyhäsalmen neutriinoilmaisin ja tutkimuskeskus vaikuttaisivat työllisyyteen, talouteen ja tutkimukseen
Suomella on ainutlaatuinen mahdollisuus saada alueelleen kansainvälinen huippututkimuksen infrastruktuuri, maanalainen hiukkastutkimuksen tutkimuskeskus. Pyhäsalmen kaivokseen kaavaillulla tutkimuskeskuksella olisi vaikutuksia niin työllisyyteen, elinkeinoelämään, koulutukseen, tieteeseen kuin matkailuunkin. Tämä käy ilmi Ramboll Management Consultingin Oulun yliopistolle tekemästä selvityksestä, jossa on tutkittu suurten tutkimusinfrastruktuurien vaikuttavuutta sekä tutkimuskeskuksen tarjoamia mahdollisuuksia ja odotettuja vaikutuksia Suomelle.
Tutkimuskeskuksen rakentamista valmistellut LAGUNA on yhteiseurooppalainen tieteen suurhanke, jonka tavoitteena on rakentaa jättimäinen neutriinoilmaisin ja sen edellyttämät laboratoriot syvälle maan alle. Hankkeessa on mukana tutkimuslaitoksia 14 maasta. Maanpäällinen pilottilaitteisto on syyskuussa 2013 päätetty rakentaa CERNiin. LAGUNA-laitteistolla on tarkoitus tutkia sekä avaruudesta tulevia että hiukkaskiihdyttimestä (CERNistä ja mahdollisesti Protvinosta, Venäjältä) peräisin olevia neutriino-hiukkasia ja näiden reaktioita. Kyse on merkittävästä kansainvälisestä investoinnista, jonka kustannukset jakaantuisivat osanottajamaiden (tällä hetkellä 14) kesken 10-15 vuoden rakentamisajalle. Pyhäsalmen kaivos on tehdyissä selvityksissä todettu sekä sijainniltaan että olosuhteiltaan ensisijaiseksi sijoituspaikkavaihtoehdoksi. Ilmaisimen rakentamisesta ei ole vielä kuitenkaan tehty päätöstä.
Koska Suomella ei ole aiempaa kokemusta tämän kokoluokan hankkeista tai niiden erilaisista vaikutuksista, Rambollin selvityksellä on kartoitettu, mitä vaikutuksia vastaavankaltaisilla mittavilla tutkimuskeskuksilla yleensä on. Kesä-syyskuussa 2013 toteutetussa tutkimuksessa on tarkasteltu monikansallisten tutkimusinfrastruktuurihankkeiden toteutusta, sillä LAGUNA on kokoluokaltaan ja sisällöiltään leimallisen monikansallinen hanke. Hanke vaatii toteutuakseen vahvan kansainvälisen konsortion ja laajaa valtioiden välistä yhteistyötä. Selvitystä varten on tehty suuri määrä haastatteluja Suomessa ja kansainvälisesti.
–Tutkimusinfrastruktuurien vaikutuksista on tehty varsin vähän kansainvälistä tutkimusta, ja hankkeiden ainutlaatuisuuden vuoksi ennakkoarvion tekeminen on hyvin haastavaa. Vastaavan kokoluokan hankkeista voidaan kuitenkin tehdä havaintoja vaikuttavuuden mekanismeista ja edellytyksistä. Totesimme parhaaksi keinoksi etsiä kansainvälisiä vertailukohtia ja rakentaa niistä saatavan tiedon pohjalle vaikuttavuutta kuvaavia hypoteeseja, kertoo projektipäällikkö Kaisa Lähteenmäki-Smith Rambollista.
Selvitys julkistetaan ja vaikutuksista kerrotaan tarkemmin 1.10. klo 8:30 aamukahvitilaisuudessa Ramboll Management Consultingin tiloissa Helsingissä (Mikonkatu 15A, 3. Krs). Tervetuloa!
Ota yhteyttä
Projektipäällikkö Kaisa Lähteenmäki-Smith, Ramboll Management Consulting, puh. 050-5521396, kaisa.lahteenmaki-smith@ramboll.com
Ramboll Finland Oy
Ramboll Finland on osa kansainvälistä Ramboll Groupia. Suomessa toimimme maanlaajuisesti noin 1400 asiantuntijan voimin ja tarjoamme infrastruktuurin, ympäristön ja rakennusten suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon sekä johdon konsultointiin liittyviä asiantuntijapalveluita.
Avainsanat:
