RAUTE OYJ - TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.-31.12.2010

RAUTE OYJ TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 15.2.2011 KLO 9.00  

RAUTE OYJ - TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.-31.12.2010 

- Konsernin liikevaihto 62,9 Me (36,6 Me) kasvoi 72 % vertailuvuodesta.
- Liiketulos oli +1,3 Me (-9,7 Me) ja tulos ennen veroja oli +1,1 Me (-9,9 Me). Tulosta paransi kiinteistökaupasta syntynyt voitto 4,4 Me.
- Osakekohtainen tulos oli laimentamattomana 0,29 euroa (-2,03 e).
- Uusien tilausten määrä oli 72 Me (35 Me). Tilauskanta oli 33 Me (22 Me).
- Viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 13,4 Me ja liiketulos –2,3 Me.
- Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2010 jaetaan osinkoa 0,30 euroa osaketta kohti.
- Vuoden 2011 liikevaihto kasvaa edellisestä vuodesta. Liiketuloksen ennakoidaan olevan voitollinen.-

TOIMITUSJOHTAJA TAPANI KIISKI:
VAHVISTUNEELLA TILAUSKANNALLA VUOTEEN 2011

Vuonna 2010 maailmantalous toipui selvästi edellisen vuoden voimakkaasta lamasta. Myös Rauten ja asiakkaidemme osalta tämä toipuminen alkoi. Onnistuimme saamaan muutamia merkittäviä kauppoja niin kokonsa kuin referenssiarvonsakin puolesta. Jouduimme kuitenkin edelleen jatkamaan sopeutustoimenpiteitä alhaisen kysynnän ja liikevaihdon takia. Vuoden alussa suoritimme loppuun Pohjois-Amerikan toimintojemme merkittävän rakenteellisen muutoksen. Vuoden lopulla jouduimme toteuttamaan vastaavan järjestelyn Suomessa. Nyt pystymme toimimaan kannattavasti myös alhaisemmalla toiminnan tasolla.

Liikevaihtomme kasvoi selvästi edellisestä vuodesta, mutta jäimme vielä selvästi jälkeen lamaa edeltäneestä tasosta. Maailmantalouden toipuminen ei riittänyt nostamaan asiakasteollisuutemme tuotantoa lamaa edeltäneelle tasolle monilla Rautelle tärkeillä markkinoilla. Asiakkaidemme käyttöasteet olivat edelleen alhaisella tasolla. Investointeja kapasiteetin lisäämiseksi toteutettiin siten varsin vähän. Eniten liikevaihtomme kasvuun vaikuttivat Aasian-Tyynenmeren alueen kaupat sekä jo vuoden 2009 lopussa saamamme suuri kauppa Venäjälle.

Alhaisista käyttöasteista johtuen myös varaosa- ja kunnossapitopalveluiden kysyntä säilyi lamaa edeltänyttä aikaa alhaisemmalla tasolla piristyen kuitenkin loppuvuonna. Vaikka rahoitusmarkkinat olivat kuluneen vuoden aikana vakaammat kuin vuonna 2009, rahoituksen saatavuus ja ehdot kuitenkin rajoittivat edelleen asiakkaidemme tuotantokapasiteetin tehostamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävien hankkeiden toteuttamista. Vuoden loppua kohti tällaisten pienehköjen ja keskikokoisten hankkeiden kysyntä kuitenkin vahvistui. Uskon tämän kehityksen jatkuvan alkaneenakin vuonna asiakkaidemme markkinoiden ja kapasiteetin käyttöasteiden parantuessa.

Onnistuimme parantamaan kannattavuuttamme edelliseen, katastrofaaliseen, vuoteen verrattuna, vaikka emme vielä saavuttaneetkaan tyydyttävää tasoa. Liikevaihdon kasvu ja vuosien 2009 ja 2010 aikana toteuttamamme sopeutumistoimenpiteet olivat tärkeimmät tekijät tulosparannukseemme. Lisäksi Pohjois-Amerikan uudelleenjärjestelymme yhteydessä pystyimme vapauttamaan varoja kiinteistöstämme ja saamaan sen myynnistä merkittävän myyntivoiton.

Vaikeankin markkinatilanteen olosuhteissa emme ole menettäneet uskoamme vanerin, viilun ja LVL:n kysynnän palautumiseen ja sitä myötä asiakkaidemme menestykseen. Olemme siis jatkaneet panostuksia tuotekehitykseen ja henkilöstöömme. Olemme kohdistaneet tuotekehitystämme entistä enemmän toisaalta perinteisiä markkinoitamme palveleviin, olemassa olevan tuotantokapasiteetin tehostamiseen kohdistuviin modernisointi- ja palveluratkaisuihin sekä toisaalta kehittyville markkinoille tähdättyihin tuotteisiin. Henkilöstön osalta painopisteemme siirtyy myös näihin samoihin suuntiin: perinteisten asiakkaidemme toiminnan tehostaminen ja kehittyvien markkinoiden osaaminen ovat enenevässä määrin haasteitamme.

Uskon markkinoiden edelleen paranevan, vaikkakin hitaasti, vuonna 2011. Uusia kapasiteettia kasvattavia hankkeita lähtee liikkeelle useammalla markkina-alueella. Erityisesti uskon Venäjän, Itä-Euroopan ja Etelä-Amerikan ottavan alkaneena vuonna paikkansa Aasian rinnalla kasvualueina Rauten asiakaskunnassa. Venäjän osalta markkinoiden elpymistä osoittavat tammikuussa saadut yli 12 miljoonan euron arvoiset tilaukset. Uskon myös Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoiden vahvistuvan erityisesti pienehköjen hankkeiden käynnistymisen avulla.

Rauten strategiset panostukset muun muassa istutuspuiden prosessointiin, energian säästöön ja päästöjen vähentämiseen asiakkaidemme prosesseissa tulevat auttamaan meitä menestymään paranevilla markkinoilla. Kohtuullisen tilauskannan ja näkymien vallitessa lähdemme aikaisempaa luottavaisempana tavoittelemaan niin liikevaihdon kasvua kuin tuloksenkin parantamista alkaneena vuonna. Tämän teemme kuitenkin nöyrinä tiedostaen markkinoilla jatkuvan epävarmuuden.

Esitän parhaat kiitokseni asiakkaillemme hyvästä yhteistyöstä vaikeina aikoina, henkilöstöllemme erinomaisesta venymisestä jatkuvien muutosten keskellä ja osakkeenomistajillemme viime vuonna osoittamastanne luottamuksesta.

RAUTE OYJ - TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.-31.12.2010

LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ

Asiakasteollisuuksien markkinatilanne
 

Investointihyödykkeissä käytettävien puutuotteiden valmistajina Rauten asiakasteollisuudet, viilu-, vaneri- ja LVL-teollisuus (Laminated Veneer Lumber, viilupalkki), ovat voimakkaasti riippuvaisia rakentamisen, asumiseen liittyvän kulutuksen, kansainvälisen kaupan ja kuljetusalan suhdanteista.

Maailmantalous nousi vuoden 2010 aikana jo ylös taantumasta, vaikkakin pysyvä elpyminen talouskriisistä on ollut hidasta ja epävarmalla pohjalla. Investointihyödykkeissä käytettävien puutuotteiden kysyntä kärsi edelleen rakentamisen, asumiseen liittyvän kulutuksen, kansainvälisen kaupan ja kuljetusalan heikoista suhdanteista ja epävarmoista näkymistä. Viilun, vanerin ja LVL:n kysyntä pysyi edelleen suhteellisen alhaisella tasolla kaikilla Rautelle tärkeillä markkina-alueilla. Kysyntä kuitenkin piristyi edelliseen vuoteen verrattuna. Parhaiten menestyvät tehtaat onnistuivat parantamaan kapasiteetin käyttöasteitaan, mutta osa tehtaista sopeutti edelleen tuotantoaan alentuneeseen kysyntään erityisesti vuoden alkupuoliskolla tekemällä lyhennettyä työviikkoa ja toteuttamalla eripituisia seisokkeja. Heikoimmin kannattavia ja vähiten tehokkaita tehtaita oli edelleen pysäytettynä.

Puutuoteteknologian ja teknologiapalveluiden kysyntä

Yleisen taloustilanteen paraneminen vaikuttaa vasta viiveellä Rauten tuotteiden kysyntään ja liikevaihtoon. Puutuotteiden alhaisesta kysynnästä ja epävarmoista markkinanäkymistä sekä olemassa olevan kapasiteetin alhaisesta käyttöasteesta johtuen vaneriteollisuuden investointiaktiviteetti pysyi alhaisella tasolla kaikilla markkina-alueilla. Monien suunnitteilla ja neuvotteluvaiheessa olevien hankkeiden investointipäätökset siirtyivät edelleen. Rakentamisen aktiivisuudesta riippuvan LVL-teollisuuden investoinnit olivat edelleen alhaisella tasolla kaikilla markkina-alueilla Aasiaa lukuun ottamatta. Myös rahoitusmarkkinoiden haasteet Rautelle tärkeillä kehittyvillä markkinoilla ja pitkäaikaisen rahoituksen ehdot rajoittivat Rauten asiakkaiden investointeja edelleen.

Teknologiapalveluiden kysyntä piristyi loppuvuotta kohti. mutta oli edelleen normaalia alhaisemmalla tasolla alentuneesta tuotantokapasiteetin käyttöasteesta johtuen.

UUDET TILAUKSET JA TILAUSKANTA

Rauten liiketoiminta muodostuu projektitoimituksista ja teknologiapalveluista puutuoteteollisuudelle. Projektitoimituksiin kuuluvat kokonaiset tehtaat, tuotantolinjat sekä yksittäiset koneet ja laitteet. Teknologiapalveluihin kuuluvat kunnossapito, varaosapalvelut, moder­nisoinnit, konsultointi, koulutus ja kunnostetut koneet.

Vuoden 2010 aikana saatujen uusien tilausten kokonaismäärä 72 miljoonaa euroa (35 Me) oli markkinatilanteeseen nähden hyvällä tasolla. Uusista tilauksista 53 prosenttia oli Aasian-Tyynenmeren alueelle, 25 prosenttia Eurooppaan, 12 prosenttia Pohjois-Amerikkaan, 7 prosenttia Venäjälle ja 3 prosenttia muille markkina-alueille. Teknologiapalveluiden osuus uusista tilauksista vuonna 2010 oli 19 miljoonaa euroa (16 Me).

Uusia tilauksia tehdaslaajuisista toimituksista saatiin vuoden 2010 aikana kolme. Ne olivat uusi tilaus vaneritehtaan lähes kaikista tuotantolinjoista Aasian-Tyynenmeren alueelle, LVL-linja Malesiaan ja LVL-tehtaan tehtaan kaikki tuotantolinjat Kiinaan. Muita merkittäviä tilauksia olivat viilunkuivaaja Yhdysvaltoihin, sorvauslinja Venäjälle, viilunkuivauslinja Latviaan sekä sorvauslinja Romaniaan.

Tilauskanta vuoden lopussa oli 33 miljoonaa euroa (22 Me).

Vuoden viimeisellä neljänneksellä uusien tilausten määrä oli 26 miljoonaa euroa (19 Me) ja tilauskanta kasvoi 13 miljoonalla eurolla.

KILPAILUASEMA

Rauten kilpailuasema on säilynyt hyvänä. Rauten kilpailukyky on kysynnän elpyessä vahva. Asiakkaat arvostavat toimitus- ja palvelukyvyn varmistamiseen tähtäävissä strategisissa investoinneissaan toimittajan kokonaisosaamista ja vahvaa teknologian kehitystä. Asiakkaiden toimittajavalinnoissa Rauten teknologian tarjoamilla kilpailueduilla on suuri merkitys. Myös Rauten vahva rahoitusasema lisää uskottavuutta ja parantaa kilpailuasemaa pitkäaikaisten investointihankkeiden toteuttajana.

LIIKEVAIHTO

Konsernin liikevaihto 62,9 miljoonaa euroa (36,6 Me) kasvoi 72 prosenttia vuodesta 2009. Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat asiakasteollisuuksien parantuneet markkinanäkymät. Viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto 13,4 miljoonaa euroa (7,7 Me) oli vuoden toiseksi alhaisin.

Liikevaihto muodostui kokonaisuudessaan puutuoteteknologialiiketoimintaan kuuluvista projektitoimituksista ja teknologiapalveluista.

Projektitoimitusten liikevaihto 44 miljoonaa euroa (22 Me) kasvoi 100 prosenttia edellisestä vuodesta ja sen osuus koko liikevaihdosta oli 70 prosenttiin (60 %). Vaneriteollisuuden osuus projektitoimitusten liikevaihdosta oli 95 prosenttia (98 %) ja LVL-teollisuuden osuus 5 prosenttia (0 %).

Teknologiapalveluiden liikevaihto 19 miljoonaa euroa (15 Me) kasvoi 29 prosenttia edellisestä vuodesta ja sen osuus liikevaihdosta oli 30 prosenttia (40 %). Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat vaneri- ja LVL-teollisuuden parantuneet käyttöasteet.

Koko vuoden 2010 liikevaihdosta Venäjän osuus oli 30 prosenttia (31 %), Aasian-Tyynenmeren alueen osuus 29 prosenttia (7 %), Euroopan osuus 22 prosenttia (45 %), Pohjois-Amerikan osuus 15 prosenttia (7 %) ja Etelä-Amerikan osuus 4 prosenttia (11 %).

TULOS JA KANNATTAVUUS

Vuoden 2010 konsernin liiketulos oli 1,3 miljoonaan euroa voitollinen (-9,7 Me) ja 2 prosenttia liikevaihdosta (-26 %). Kannattavuus parani edellisestä vuodesta merkittävästi johtuen liikevaihdon kasvusta ja suoritetuista toimintojen uudelleenjärjestelyistä. Lisäksi tulosta paransi kiinteistökaupasta saatu myyntivoitto 4,4 miljoonaa euroa.

Operatiivisen toiminnan liiketulos oli tilikaudella 3,1 miljoonaa euroa tappiollinen. Tilikauden liiketulokseen sisältyy Jyväskylän tuotantotoimintojen siirrosta Nastolan päätehtaalle, Kanadan toimipisteen muutosta uusiin toimitiloihin sekä Suomen yksiköiden sopeutustoimenpiteistä syntyneitä kertaluonteisia kuluja yhteensä 1,2 miljoonaa euroa.

Konsernin rahoitustuotot ja -kulut olivat –0,2 miljoonaa euroa (-0,2 Me). Konsernin tulos ennen veroja oli 1,1 miljoonaa euroa voitollinen (9,9 Me tappiollinen) ja tilikauden tulos oli 1,2 miljoonaa euroa voitollinen (8,1 Me tappiollinen). Konsernin laaja tulos oli 1,1 miljoonaa euroa voitollinen (-8,4 Me).

Osakekohtainen tulos oli laimentamattomana 0,29 euroa osaketta kohti (-2,03 e) ja laimennusvaikutuksella oikaistuna 0,29 euroa (-2,03 e) osaketta kohti. Sijoitetun pääoman tuotto oli 5 prosenttia (-22 %) ja oman pääoman tuotto oli 5 prosenttia (-28 %).

Vuoden 2010 viimeisen vuosineljänneksen liiketulos jäi 2,3 miljoonaa euroa tappiolliseksi (3,3 Me tappiollinen) alhaisen tilauskannan takia. Lisäksi tulokseen sisältyy Suomen yksiköissä tehtyihin sopeutustoimenpiteisiin liittyvät kertaluonteinen kulu 0,5 miljoonaa euroa. Tulos osaketta kohti oli laimentamattomana –0,47 euroa (-0,72 e) ja laimennusvaikutuksella oikaistuna –0,47 euroa (-0,72 e).

 
RAHAVIRTA JA TASE

Konsernin rahoitusasema pysyi hyvänä koko vuoden. Tilikauden lopussa konsernin rahavarat ylittivät korolliset velat 9,7 miljoonalla eurolla (9,4 Me). Gearing oli tilikauden päättyessä -40 prosenttia (-41 %) ja omavaraisuusaste 51 prosenttia (46 %).

Konsernin rahavarat, sisältäen käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, olivat tilikauden lopussa 24,1 miljoonaa euroa (27,9 Me). Rahavarojen muutos tilikauden aikana oli 3,8 miljoonaa euroa negatiivinen (+6,8 Me). Liiketoiminnan rahavirta oli 6,1 miljoonaa euroa negatiivinen (+5,6 Me) johtuen nettokäyttöpääoman kasvusta . Investointien rahavirta oli 4,4 miljoonaa euroa positiivinen (-0,9 Me) sisältäen kiinteistökaupoista saatua kauppahintaa 6,0 miljoonaa euroa. Rahoituksen rahavirta oli 2,3 miljoonaa euroa negatiivinen (+2,1 Me) sisältäen TyEL-lainojen lyhennykset 4,0 miljoonaa euroa (2,0 Me).

Konsernin taseen loppusumma oli vuoden lopussa 53,0 miljoonaa euroa (57,4 Me) . Taseen erien ja niistä laskettavien tunnuslukujen muu vaihtelu johtuu projektiliiketoiminnalle luonteenomaisesta asiakkaiden maksuerien ja projektitoimitusten kustannuskertymien eriaikaisuudesta.

Korollinen vieras pääoma oli tilikauden lopussa 14,4 miljoonaa euroa (18,5 Me), josta TyEL-lainojen osuus oli 14,0 miljoonaa euroa (18,0 Me). TyEL-lainat ovat kiinteäkorkoisia.

Emoyhtiö Raute Oyj:llä on 10 miljoonan euron yritystodistusohjelma, jonka puitteissa se voi laskea liikkeelle alle vuoden pituisia yritystodistuksia. Lisäksi yhtiöllä on yhteensä 10 miljoonan euron käyttämättömät kahdenkeskiset luottojärjestelysopimukset kahden eri pohjoismaisen pankin kanssa.

LÄHIPIIRILAINAT JA MUUT VASTUUT

Emoyhtiö Raute Oyj:llä oli tilinpäätöksessä 31.12.2010 lainasaamisia tytäryhtiöltään Raute Service LLC:ltä 355 tuhatta euroa. Raute Oyj:llä oli 100 tuhannen euron velka Rauten sairauskassalle. Muut vastuut on esitetty tämän tiedotteen numero-osassa.

KATSAUSKAUDEN TAPAHTUMAT

Viimeisellä vuosineljänneksellä Raute irtisanoi yhteensä 18 toimihenkilöä ja ylempää toimihenkilöä Nastolan ja Kajaanin toimipisteissä. Tavoitteena on sopeutuminen alhaisena jatkuvaan kysyntään ja tilauskannan vaihteluihin sekä kannattavuuden parantaminen. Osa henkilöstön vähennystarpeeseen liittyvistä kustannussäästötavoitteista sovittiin toteutettavaksi sisäisillä tehtävämuutoksilla. Lisäksi neuvotteluissa sovittiin, että Suomen yksiköiden toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden sopeutuksia jatketaan taloudellisen ja kuormitustilanteen mukaisesti määräaikaisina lomautuksina. Nastolan tuotannon työntekijöiden lomautuksia jatketaan aikaisemmin tehtyjen sopeuttamisratkaisujen mukaisesti. Raute Oyj:lle syntyi tehdyistä päätöksistä vuoden 2010 viimeiselle vuosineljännekselle 0,5 miljoonan euron suuruinen kulu.

Joulukuussa Raute sai yhteensä noin 15 miljoonan euron arvoisen tilauksen Kiinaan. LVL-tehtaan koneet ja laitteet toimitetaan kesän 2011 aikana. Tehtaan käyttöönotto tapahtuu vuoden 2012 alussa. Kaupan saamiseen vaikutti Rauten teknologiaosaamisen ja referenssien lisäksi myös Rauten Shanghain tehtaan toimituskyky sekä paikallinen palvelu- ja jälkihoitokyky Kiinassa.

TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT SEKÄ INVESTOINNIT

Rauten tavoitteena on olla alansa johtava teknologiatoimittaja ja panostaa voimakkaasti erityisesti vanerin ja LVL:n valmistusteknologian sekä näitä tukevan automaation ja instrumentoinnin, erityisesti konenäön, sovellutusten jatkuvaan tutkimukseen ja kehittämiseen. Vuonna 2010 konsernin tutkimus- ja kehittämismenot olivat yhteensä 1,8 miljoonaa euroa (2,5 Me) ja 2,9 prosenttia liikevaihdosta (6,7 %). Tuotekehitys painottui konenäköä ja robottiteknologiaa hyödyntävän vanerilevyn kittauslinjan kehittämiseen, koneiden ja laitteiden energiatehokkuuden parantamiseen sekä modernisointiratkaisuihin.

Konsernin investointien kokonaismäärä tilikaudella oli 2,2 miljoonaa euroa (1,1 Me). Investoinnit liittyvät pääosin Kanadan yksikön uudelleenjärjestelyihin ja tuotannon kehittämiseen. Investoinnit sisältävät aktivoituja kehittämismenoja 41 tuhatta euroa (125 tuhatta euroa).

TOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Kevään aikana Jyväskylän yksikön tuotantotoiminta siirrettiin Nastolaan. Muut levynkäsittelyteknologiaan liittyvät toiminnot, kuten suunnittelu ja paikallinen kunnossapitopalvelu, ovat edelleen Jyväskylässä. Tavoitteena on toimintojen tehostaminen ja kannattavuuden parantaminen vaikean markkinatilanteen pitkittyessä.

Rauten Kanadassa toimiva yksikkö siirtyi nykyistä toimintamallia paremmin vastaaviin vuokrattuihin toimitiloihin Vancouverin alueella. Muuton yhteydessä toteutettiin tuotannollisia investointeja, joilla parannetaan tuottavuutta ja lyhennetään toimitusaikoja.

Konsernin Suomen yksiköissä on otettu käyttöön toiminnanohjausjärjestelmän (ERP) uusi versio, jolla tehostetaan ensisijaisesti projektisuunnittelua.

Raute Oyj:n laatujärjestelmä on uudelleenauditoitu ja saanut uusimman standardin mukaisen ISO 2001:2008 laatusertifikaatin syyskuussa.

HENKILÖSTÖ

Konsernin henkilöstön määrä vuoden 2010 lopussa oli 495 (524). Henkilöstöstä Suomen yhtiöiden osuus oli 74 prosenttia (77 %), Pohjois-Amerikan yhtiöiden osuus 14 prosenttia (14 %), Kiinan osuus 9 prosenttia (6 %) ja muiden myynti- ja huoltoyhtiöiden osuus 3 prosenttia (3 %).

Henkilöstön määrää sopeutettiin tilikaudella 15 prosenttia (23 %) ja konsernin koko henkilöstöä koskivat erimittaiset lomautukset ja muut sopeutusjärjestelyt. Henkilöstön määrä kokoaikaisiksi työntekijöiksi muunnettuna (ns. tehollinen henkilöstö) oli tilikaudella keskimäärin 438 (419). Konsernin palkat ja palkkiot olivat yhteensä 19,5 miljoonaa euroa (18,6 Me).

Konserni on jatkanut osaamisen kehittämistä ja henkilöstön sitouttamista heikosta kannattavuudesta huolimatta. Henkilöstön koulutukseen investoitiin yhteensä 1 prosenttia palkkasummasta (2 %).

PALKITSEMINEN

Konsernissa ovat käytössä koko henkilöstön kattavat palkitsemisjärjestelmät.

Yhtiökokous päätti 31.3.2010 enintään 240.000 optio-oikeuden liikkeelle laskemisesta. Hallitus on yhtiökokouksen valtuutuksen mukaisesti 5.5.2010 antanut konsernin avainhenkilöille yhteensä 80.000 kappaletta tunnuksella 2010 A merkittyä optiota. 2010 A-optioiden merkintäaika on 1.3.2013 - 31.3.2016 ja toteutushinta 7,64 euroa osinkokorjattuna. Optiojärjestelmän ehdot on julkaistu yhtiön Internet-sivuilla.

YHTEISKUNTA JA YMPÄRISTÖ

Ympäristö on yksi Rauten toimintaa ohjaavista arvoista. Raute pyrkii systemaattisesti kehittämään tuotteidensa ja palveluidensa ympäristömyötäisyyttä sekä vähentämään oman toimintansa ympäristövaikutuksia. Konserni noudattaa hyvän yrityskansalaisuuden periaatetta ottaen huomioon luonnon ja sen suojelemisen sekä ympäröivän yhteiskunnan toimintatavat kunnioittaen paikallisia kulttuureja.

Rauten toiminnan merkittävin vaikutus ympäristölle on välillinen ja syntyy Rauten teknologian käytöstä puutuoteteollisuuden tuotantoprosesseissa. Rauten kehittämän teknologian avulla puutuoteteollisuus voi vähentää oman toimintansa aiheuttamaa ympäristörasitusta merkittävästi muun muassa tehokkaamman puuraaka-aineen, lisäaineiden ja energian käytön kautta.

Konsernin omassa toiminnassa ei nähdä merkittäviä ympäristöriskejä, joilla saattaisi olla välitöntä vaikutusta konsernin liiketoimintaan tai taloudelliseen asemaan. Nastolan päätuotantoyksiköissä ympäristöasioita hallinnoidaan sertifioidun ympäristöjärjestelmän mukaan. Myös yhteistyökumppani- ja alihankkijaverkoston toiminta ja eettiset periaatteet tarkastetaan järjestelmällisesti.

Rauten omassa tuotannossa pyritään jatkuvasti vähentämään energiankulutusta ja jätemääriä sekä kehittämään työympäristöä.

LIIKETOIMINNAN KAUSIVAIHTELUT

Konsernin liikevaihto ja käyttöpääoma vaihtelevat vuosineljänneksittäin johtuen erilaisista projektitoimituksista ja niiden ajoittumisesta. Liiketoimintaan ei liity säännönmukaista kausivaihtelua.

RISKIT JA RISKIENHALLINTA

Konsernin tunnistetut pääriskialueet liittyvät liiketoiminnan luonteeseen ja liiketoimintaympäristöön, rahoitukseen sekä vahinkoihin. Merkittävimmiksi liiketoimintariskeiksi on tunnistettu talouden suhdannekierrosta johtuva kysynnän vaihtelu sekä toimitus- ja teknologiariskit. Taloudellisen toimeliaisuuden piristyminen kasvattaa lähiajan riskiä alihankintakapasiteetin riittävyydestä ja hintatasosta Suomessa ja lähialueilla.

Konsernissa ei ole vireillä sellaisia oikeuden­käyntejä tai muita keskeneräisiä riita-asioita eikä konsernin toimintaan liity muitakaan hallituksen tiedossa olevia juridisia riskejä, jotka vaikuttaisivat olennaisesti yrityksen toiminnan jatkuvuuteen.

Liiketoimintariskit

Suhdanteiden vaikutus liiketoimintaan

Rauten liiketoiminnalle on luonteenomaista investointikysynnän herkkyys maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden suhdanteiden vaihteluille sekä projektityyppisen liiketoiminnan syklisyys. Kysynnän vaihtelun vaikutusta konsernin tulokseen pyritään vähentämään kasvattamalla teknologiapalvelujen osuutta, lisäämällä liiketoimintaa markkina-alueilla, joilla nykyinen markkinaosuus on pieni, ja kehittämällä tuotteita kokonaan uusille asiakasryhmille sekä kehittämällä alihankintaverkostoa.

Toimitukset ja teknologia

Rauten liiketoiminnasta pääosa muodostuu projektityyppisistä toimituksista, joihin sisältyy riskejä kunkin asiakkaan lopputuotteeseen, tuotantomenetelmiin tai raaka-aineisiin liittyvistä räätälöidyistä ratkaisuista. Tarjous- ja neuvotteluvaiheessa joudutaan ottamaan riskejä luvattavien suoritusarvojen osalta sekä tekemään arvioita toteutuksen kustannuksista. Kehitystyön tuloksena syntyvien uusien ratkaisujen toimivuus ja kapasiteetti voidaan todentaa täysimittaisesti vasta tuotanto-olosuhteissa asiakastoimituksen yhteydessä.

Sopimus-, tuotevastuu-, toteutus-, kustannus- sekä kapasiteettiriskejä hallitaan ISO-sertifioidun laatujärjestelmän mukaisilla projektihallinnan menettelyillä. Teknologiariskiä rajataan toimitussopimuksen ehdoissa sekä rajoittamalla samanaikaisten ensitoimitusten määrää.

Kehittyvät markkinat

Rauten tavoitteena on kasvattaa paikallista liiketoimintaansa mm. Kiinassa ja Venäjällä, joissa toimimiseen liittyy mahdollisuuksien lisäksi myös kehittyville markkinoille tyypillisiä riskejä. Tietoturvaan liittyviä riskejä hallitaan määritellyllä tietoturvapolitiikalla.

Henkilöstö

Osaamisen säilyttäminen ja kehittäminen sekä henkilöstöresurssien riittävyyden hyvä hallinta ovat erityisen tärkeitä syklisessä liiketoiminnassa. Jatkuvuutta varmistetaan seuraamalla ikärakenteen kehitystä, systemaattisella henkilöstöjohtamisella ja panostamalla työhyvinvointiin.

Rahoitusriskit

Konsernin kansainvälisen liiketoiminnan merkittävimmät rahoitusriskit ovat sopimusvastapuoliin liittyvä luottotappioriski ja valuuttakurssiriski. Lisäksi konserni altistuu maksuvalmiusriskille sekä korko- ja hintariskeille.

Asiakkaiden maksukykyyn liittyvää luottotappioriskiä hallitaan kattamalla maksamaton kauppahinta pankkitakuulla, remburssilla tai muulla vakuudella. Konsernin likvidit varat ovat pääosin pohjoismaisissa pankeissa.

Konsernin päävaluutta on euro. Merkittävimmät valuuttakurssiriskit aiheutuvat Kanadan dollarista (CAD) ja Yhdysvaltain dollarista (USD). Muita seurattavia valuuttoja ovat Venäjän rupla (RUB) ja Kiinan yuan (CNY). Valuuttariskien suojauksessa käytetään pääasiassa valuuttatermiinisopimuksia. Tarjousaikaisilta valuuttakurssiriskeiltä suojaudutaan käyttämällä valuuttaklausuuleja. Esisopimuksiin liittyviä valuuttariskejä suojataan tapauskohtaisesti valuuttaoptiosopimuksilla.

Konserni on varautunut projektiliiketoimintaan sitoutuvan käyttöpääoman vaihteluihin ja mahdollisiin rahan saatavuuden häiriötilanteisiin ottamalla pitkäaikaista TyEL-lainaa. Yhtiön ottamat lainat ovat kiinteäkorkoisia. Konsernin korkoriski kohdistuu pääosin likvidien varojen tuottotasoon.

Vahinkoriskit

Rauten merkittävimpiä yksittäisiä omaisuus- ja keskeytysvahinkoriskejä ovat tulipalo, vakava kone- tai tietojärjestelmärikkoontuminen Nastolan päätuotantoyksikössä, jonne koko konsernin avainteknologian tuotanto- sekä suunnittelu-, talous- ja toiminnanohjausjärjestelmät on keskitetty.

Muita vahinkoriskejä ovat mm. työturvallisuusriskit, joita hallitaan aktiivisella, riskejä ehkäisevällä toiminnalla, kuten henkilöstön jatkuvalla kouluttamisella ja tutkimalla myös kaikki läheltä piti –tapaukset. Työturvallisuus ja ergonomia ovat jatkuvan kehittämisen kohteita.

Rauten tuotannollinen toiminta ei aiheuta merkittäviä ympäristöriskejä. Nastolan pääyksiköillä on ISO-sertifioitu ympäristöjärjestelmä, jonka periaatteita pyritään noudattamaan myös muissa toimipisteissä.

Konserni pyrkii suojautumaan vahinkoriskeiltä arvioimalla toimitilojaan ja prosessejaan riskienhallinnan kannalta ja pitämällä yllä varasuunnitelmia.

Globaalit ja paikalliset vakuutusohjelmat tarkistetaan säännöllisesti osana riskien kokonaishallintaa. Vakuutuksilla pyritään kattamaan riittävällä suojaustasolla kaikki ne riskit, jotka on taloudellisesti tai muista syistä järkevää hoitaa vakuuttamalla.

Riskienhallinnan järjestäminen

Rauten riskienhallintapolitiikan hyväksyy hallitus. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä niiden tehokkuuden valvonnasta vastaa hallitus.

Konsernin yleiset riskienhallintaperiaatteet ja toimintapolitiikat sekä organisaation toimivaltuuksien rajat määrittelee johtoryhmä. Toimitusjohtaja ja talousjohtaja raportoivat hallitukselle säännöllisesti merkittävistä riskeistä.

Toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan periaatteiden toteutumisen valvonnasta koko konsernin ja kunkin konserniyhtiön toimitusjohtaja yhtiönsä osalta. Konsernin johtoryhmän jäsenet vastaavat kukin omasta vastuualueestaan yli yhtiörajojen.

Rautessa ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota. Controller-toiminto toteuttaa hallituksen hyväksymää sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelmaa, kehittää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyjä yhdessä operatiivisen johdon kanssa sekä valvoo riskienhallintaperiaatteiden, toimintapolitiikkojen ja toimivaltuuksien noudattamista.

KONSERNIRAKENNE

Konsernin juridisessa rakenteessa ei tapahtunut muutoksia vuoden 2010 aikana.

OSAKKEENOMISTAJAT

Osakkeenomistajien määrä oli vuoden alussa 1.820 ja vuoden lopussa 1.787. K-sarjan osakkeita omistaa 50 yksityishenkilöä (46). Johdon omistusosuus oli 7,1 prosenttia (4,9 %) yhtiön osakkeista ja 13,3 prosenttia (9,1 %) äänimäärästä. Hallintarekisteröityjen osakkeiden osuus oli 2,1 prosenttia (2,3 %).

Yhtiö antoi 22.4.2010 liputusilmoituksen Göran Sundholmin omistusosuuden noususta 15,02 prosenttiin yhtiön koko osakemäärästä.

TILINTARKASTAJAT

Raute Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 31.3.2010 valittiin tilintarkastajaksi KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT-tilintarkastaja Janne Rajalahti.

HALLINNOINTI

Raute Oyj noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 2010, jonka Arvopaperimarkkinayhdistyksen hallitus hyväksyi kesäkuussa 2010. Raute poikkeaa suosituksesta 22 nimitysvaliokunnan jäsenten valinnassa siten, että nimitysvaliokuntaan valitaan yksi hallituksen ulkopuolinen jäsen, joka on merkittävää äänivaltaa edustavien osakkeenomistajatahojen keskuudestaan nimeämä henkilö. Hallitus pitää poikkeamista perusteltuna ottaen huomioon yhtiön omistusrakenne ja mahdollisuus huomioida merkittävien osakkeenomistajien odotuksia jo hallituksen jäsenten valinnan valmisteluvaiheessa. Raute Oyj:n hallinnoinnin pääpiirteet ja yhtiön palkka- ja palkkioselvitys on julkaistu yhtiön Internet-sivuilla.

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ (CORPORATE GOVERNANCE STATEMENT)

Raute Oyj:n hallitus on käsitellyt Suomen arvopaperimarkkinalain 2 luvun 6 pykälän ja Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 15.6.2010 antaman Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin 2010 suosituksen 54 mukaisen selvityksen Raute Oyj:n hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2010. Selvitys on laadittu toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena ja se julkaistaan yhdessä vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen kanssa yhtiön Internet-sivuilla.

HALLITUS JA TOIMITUSJOHTAJA

Varsinainen yhtiökokous valitsee hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja 3-5 hallituksen jäsentä.

Raute Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 31.3.2010 hallituksen puheenjohtajaksi valittiin DI Erkki Pehu-Lehtonen, varapuheenjohtajaksi tutkija Sinikka Mustakallio ja hallituksen jäseniksi DI Risto Hautamäki, DI Ilpo Helander, KTM Mika Mustakallio ja KTM Pekka Suominen.

Hallitus valitsee toimitusjohtajan ja vahvistaa hänen toimisuhteensa ehdot palkkaetuineen.

Raute Oyj:n toimitusjohtajana jatkoi tekniikan lisensiaatti Tapani Kiiski. Hänet on nimitetty Raute Oyj:n toimitusjohtajaksi 16.3.2004. Toimisopimuksessa sovittu irtisanomisaika on kuusi kuukautta ja erokorvauksena maksetaan kuuden kuukauden palkkaa vastaava summa.

Yhtiöjärjestyksessä ei ole annettu hallitukselle tai toimitusjohtajalle tavanomaisesta poikkeavia toimivaltuuksia.

Yhtiöjärjestyksen muuttamista ja osakepääoman korottamista koskevat päätökset tehdään voimassa olevan osakeyhtiölain säännösten mukaisesti.

JOHTORYHMÄ

Konsernin johtoryhmässä jatkoivat puheenjohtajana Tapani Kiiski ja jäseninä talousjohtaja Arja Hakala, operaatio- ja teknologiajohtaja Petri Strengell, teknologiapalveluliiketoiminnasta vastaava johtaja Timo Kangas sekä Rauten Pohjois-Amerikan yhtiöiden toiminnoista vastaava johtaja ja Pohjois-Amerikan yhtiöiden toimitusjohtaja Bruce Alexander.

OSAKKEET

Raute Oyj:n osakkeiden kokonaismäärä vuoden 2010 lopussa oli 4.004.758 kappaletta, joista K-sarjan osakkeita (kantaosake, 20 ääntä/osake) oli 991.161 kappaletta ja A-sarjan osakkeita (1 ääni/osake) oli 3.013.597 kappaletta. Osakkeiden nimellisarvo on kaksi euroa. K-sarjan ja A-sarjan osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoihin ja yhtiön varoihin.

K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksen 3. pykälässä esitetyin ehdoin. Jos kantaosake siirtyy K-sarjan ulkopuoliselle uudelle omistajalle, on siirronsaajan viipymättä ilmoitettava siitä hallitukselle kirjallisesti ja muilla K-sarjaan kuuluvien osakkeiden omistajilla on oikeus lunastaa osake yhtiöjärjestyksen 4. pykälässä mainituin ehdoin.

Raute Oyj:n A-sarjan osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Kaupankäyntitunnus on RUTAV. Vuoden 2010 aikana osakevaihto oli 646 052 kappaletta (454 798 kpl) ja yhteensä 5 248 tuhatta euroa (3 316 tuhatta euroa). Vaihdettu määrä vastasi 21 prosenttia (15 %) pörssinoteerattujen A-sarjan osakkeiden määrästä. A-sarjan osakkeen keskikurssi oli 8,21 euroa (7,29 e). Vuoden korkein noteeraus oli 10,10 euroa ja alin 7,24 euroa.

Yhtiön koko markkina-arvo vuoden 2010 lopussa 38,8 miljoonaa euroa (29,9 Me), jossa K-sarjan osakkeet on arvostettu A-sarjan osakkeen 31.12.2010 päätöskurssin 9,70 euroa (7,47 e) mukaisesti.

Raute Oyj:llä on NASDAQ OMX Helsinki Oy:n Liquidity Providing (LP) -toiminnan edellytykset täyttävä markkinatakaussopimus Nordea Pankki Suomi Oyj:n kanssa.

Muut osakkeisiin liittyvät tiedot on esitetty tämän tiedotteen numero-osassa.

OSINGONJAKO VUODELTA 2009

Raute Oyj:n varsinainen yhtiökokous 31.3.2010 päätti hallituksen esityksen mukaisesti, että tilikaudelta 2009 ei jaettu osinkoa ja että tilikauden tappio siirrettiin kertyneisiin voittovaroihin.

OMIEN OSAKKEIDEN OSTO- JA LUOVUTUSVALTUUTUS

Varsinainen yhtiökokous valtuutti 31.3.2010 hallituksen päättämään yhtiön omien A-sarjan osakkeiden hankkimisesta voitonjakoon käytettävissä olevilla varoilla sekä päättämään yhtiön omia A-sarjan osakkeita koskevasta suunnatusta osakeannista 400.000 kappaleen enimmäismäärään saakka. Valtuutusta ei ole käytetty vuoden 2010 aikana.

Tilikauden päättyessä yhtiöllä ei ole hallussaan tai panttina omia osakkeitaan.

TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Raute Oyj sai tammikuussa yhteensä yli 12 miljoonan euron arvoiset tilaukset OOO ”Ilim Bratsk DOK”:ilta Venäjältä. Tilauksiin sisältyy mm. kaksi Rauten uusimmalla teknologialla toteutettavaa sorvauslinjaa ja kaksi kuivauslinjaa, jotka toimitetaan Bratskin kaupunkiin Siperiaan vuoden 2011 loppuun mennessä.

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2011

Raute Oyj:n vuoden 2011 varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 13.4.2011 Lahdessa Sibeliustalolla alkaen kello 18.00. Osakkeenomistajan, joka haluaa tuoda esityslistalle Raute Oyj:n yhtiökokouksessa käsiteltäväksi asian, on ilmoitettava siitä kirjallisesti yhtiölle viimeistään 8.3.2011.
 

VUOSIKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN 2010 JULKISTAMINEN

Raute Oyj:n vuosikertomus ja konsernitilinpäätös 2010 julkaistaan viikolla 11.

HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOSTA JA TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ

Tilinpäätöksen 2010 mukaan jakokelpoiset varat ovat 7 726 tuhatta euroa.

Hallitus esittää 13.4.2011 pidettävälle Raute Oyj:n varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2010 maksetaan osinkoa A- ja K-sarjan osakkeille 0,30 euroa osaketta kohti ja loppuosa jakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan. Ehdotettu osingonmaksun täsmäytyspäivä on 18.4.2011 ja osingonmaksupäivä on 27.4.2011.

Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna maksukykyä.

MUUT HALLITUKSEN ESITYKSET YHTIÖKOKOUKSELLE 2011

Yhtiökokouksessa yhtiöjärjestyksen mukaan käsiteltävät asiat

Raute Oyj:n nimitysvaliokunta ehdottaa 13.4.2011 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistetaan kuusi ja että hallituksen valitaan edelleen Erkki Pehu-Lehtonen (puheenjohtaja), Sinikka Mustakallio (varapuheenjohtaja) ja jäseniksi Risto Hautamäki, Ilpo Helander, Mika Mustakallio ja Pekka Suominen. Nimitysvaliokunta ehdottaa lisäksi että hallituksen jäsenten palkkiot ovat aikaisemman mukaisesti hallituksen puheenjohtajalle 40.000 euroa ja hallituksen muille jäsenille 20.000 euroa toimikaudelta.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiön tilintarkastajiksi valitaan KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajana KHT-tilintarkastajana Janne Rajalahti. Hallitus ehdottaa, että tilintarkastajan palkkio maksetaan kohtuullisen laskun mukaan.

Omien osakkeiden hankinta- ja luovutusvaltuutukset

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiökokous päättää jatkaa hallituksen voimassa olevaa valtuutusta päättää omien A-sarjan osakkeiden hankkimisesta ja suunnatusta osakeannista 400.000 kappaleen enimmäismäärään saakka seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen 2012 asti.

NÄKYMÄT VUODELLE 2011

Maailman talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehitykseen ja pysyvään elpymiseen talouskriisistä liittyvä epävarmuus jatkuu edelleen huolimatta kehittyvien markkinoiden kasvunäkymistä. Rauten asiakasteollisuuksien markkinatilanteen arvioidaan edelleen jatkuvan epävarmana. Varmuutta puutuotteiden kysynnän pysyvästä elpymisestä lamaa edeltäneelle tasolle ei vielä ole.

Puutuoteteollisuuden investointien ja palveluiden kysynnän ei odoteta pysyvästi elpyvän vielä lähitulevaisuudessa talouskriisiä edeltäneelle tasolle. Vaneriteollisuuden parannusinvestoinnit laadun ylläpitämiseksi ja markkinaosuuksien säilyttämiseksi todennäköisesti kuitenkin lisääntynevät. Pienet toimijat panostavat välttämättömään tuotantolaitteistojen ylläpitoon. Yksittäisiä tehdaslaajuisia investointihankkeita on suunnitteluvaiheessa useilla markkina-alueilla. Niiden toteutuminen ja ajoitus on kuitenkin epävarmaa.

Vahvan rahoitusaseman, markkina-aseman ja tehtyjen kehityspanostusten ansiosta Rauten kyky selvitä talouden taantumasta sekä vastata kasvavaan kysyntään markkinoiden elpyessä on hyvä. Toteutettujen sopeutustoimenpiteiden tuloksena kustannusrakenne on keventynyt ja liiketoiminta on aikaisempaa kannattavampaa myös vaikeassa markkinatilanteessa.

Rauten liiketoiminnalle on luonteenomaista investointikysynnän herkkyys maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden suhdanteiden vaihteluille. Vahvistuneen tilauskannan ja neuvotteluvaiheessa olevien hankkeiden johdosta vuoden 2011 liikevaihto kasvaa edellisestä vuodesta. Liiketuloksen ennakoidaan olevan voitollinen.

TILINPÄÄTÖSLYHENNELMÄ JA LIITETIEDOT

 TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT
 

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % =
Tulos ennen veroja + rahoituskulut
----------------------------------------------------------- x 100
Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (Tilikauden keskiarvo)
 

Oman pääoman tuotto (ROE), % =
Voitto/tappio
----------------------------------------------------------- x 100
Oma pääoma (Tilikauden keskiarvo)

 
Korolliset nettovelat = Korolliset velat ./. (rahavarat + käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat)


Omavaraisuusaste, % =
Oma pääoma
----------------------------------------------------------- x 100
Taseen loppusumma ./. saadut ennakot

Laimentamaton tulos/osake (EPS), euroa =
Tilikauden tulos
-----------------------------------------------------------
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden
aikana

Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake, euroa =
Laimennusvaikutuksella oikaistu tilikauden tulos
-----------------------------------------------------------
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakkeiden osakeantikorjattu
keskimääräinen lukumäärä

Oma pääoma/osake, euroa =
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
-----------------------------------------------------------
Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilikauden lopussa

Osinko/osake, euroa =
Tilikauden osingonjako
--------------------------------------------------------------------------
Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilikauden lopussa
 

Osinko/tulos, % =
Osinko/osake
----------------------------------------------------------- x 100
Tulos/osake

Efektiivinen osinkotuotto, % =
Osinko/osake ----------------------------------------------------------- x 100
Tilikauden päätöskurssi

Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) =
Tilikauden päätöskurssi
-----------------------------------------------------------
Tulos/osake

Osakkeiden vaihdon kehitys lukumääränä ja prosentteina (A-sarjan osakkeet) =
Osakkeiden vaihdon kehitys ilmoitetaan tilikauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumääränä sekä sen prosentuaalisena osuutena osakesarjan kaikkien osakkeiden laimentamattomasta keskimääräisestä lukumäärästä tilikauden aikana.

Osakekannan markkina-arvo =
Osakkeiden (A- + K-sarjan osakkeet) laimentamaton lukumäärä tilikauden lopussa x tilikauden viimeinen kaupantekokurssi


Gearing, % =
Korolliset nettorahoitusvelat
----------------------------------------------------------- x 100
Oma pääoma