Raha-automaattien pelaaminen nousukiidossa

Raha-automaattien pelaaminen on kasvattanut suosiotaan lähes kaikkialla Suomessa. Keskimäärin suomalaiset pelasivat raha-automaatteja viime vuoden aikana 122 eurolla asukasta kohti. Se on seitsemän euroa enemmän kuin vuonna 2010.

Pelaamisen siivittivät kasvuun viime ja toissa vuonna toteutetut uudistukset. Yksi merkittävimmistä muutoksista pelipisteissä oli raha-automaattien pelaamisen ikärajan nosto heinäkuun alusta kahdeksaantoista.

-          Ikärajan nostaminen osoittautui lopulta positiiviseksi uudistukseksi, vaikka etukäteen mietimme, laskisiko ikärajan nostaminen pelaamista, RAY:n liikepaikkojen johtaja Jari Kivelä kertoo.

Suomalaisiin vetoaavat tarinat

Pelaamista ovat lisänneet läpi lyöneet uudet raha-automaattipelit. Muun muassa vuonna 2010 julkaistu Kulta-Jaska on nopeasti noussut yhdeksi RAY:n suosituimmista peleistä perinteisten pokeri- ja hedelmäpelien rinnalle. Kivelä arvioi, että Kulta-Jaskan menestys on merkki siitä, että yksinkertaisen peli-idean sijaan suomalaiset ovat yhä enemmän kiinnostuneita nimenomaan teemallisten peleistä.

-          Teemapelit tulevat jatkossa olemaan iso juttu. Pelissä pitää olla jokin kiinnostava, esimerkiksi suomalaiskansallinen, teema.

Raha-automaattipelaamisen kasvua ovat olleet siivittämässä uusien pelien lisäksi uudet tavat pelata. Loppuvuodesta 2010 julkaistut RAY:n internetpelit ovat Kivelän mukaan lisänneet suomalaisten kiinnostusta myös perinteistä raha-automaattipelaamista kohtaan. Lisäksi pelaamisen kasvua ovat vauhdittaneet jo useisiin automaatteihin asennetut korttimaksupäätteet ja setelintunnistimet.

Pertunmaalla pelataan eniten

Pelaamiseen ei kuitenkaan käytetä samanlaisia summia eri puolilla Suomea. Ahkerimmin viime vuoden aikana pelattiin Pertunmaalla, missä automaatteja tahkottiin vuoden aikana 306 eurolla asukasta kohti. Lähelle Pertunmaan lukemia pääsi Töysä, missä raha-automaatteihin kului 305 euroa asukasta kohti. Ilmoitetut luvut on laskettu raha-automaattien tuottotiedoista, eli raha-automaateista nostetut voitot on vähennetty luvuista.

Pertunmaalaiset ja töysäläiset tuskin ovat aivan näin ahkeria pelaajia, vaan kärkipaikkakuntien sijoitukset selittyvät matkailijoiden suurella määrällä. Töysässä on suuri kauppakeskittymä, ja Pertunmaalla sijaitsee vilkas liikenneasema.

Yhteen pelikertaan suomalaiset käyttävät keskimäärin viisi euroa. Eniten pelaavat Kivelän mukaan alle nelikymppiset, 18-39-vuotiaat miehet.  

Suomalaiseen hyvinvointiin lähes 400 miljoonaa euroa

Raha-automaattipelaamisen kasvu tuottaa entistä enemmän varoja suomalaisille järjestöille. Koko RAY:n tuotto käytetään sosiaali- ja terveysjärjestöjen työhön sekä sotaveteraanien hyväksi. Vuonna 2012 RAY jakaa avustuksina 390 miljoonaa euroa.

Kokonaissummasta ohjataan Valtiokonttorille 99,3 miljoonaa euroa sotiemme veteraanien hoitoon ja kuntoutukseen. Loput avustukset, 277,6 miljoonaa euroa, jaetaan 755 sosiaali- ja terveysalan järjestöille 1 556 eri kohteeseen. Valtioneuvosto päättää vielä myöhemmin kevään aikana 13,4 miljoonan euron investointiavustuksista. Avustusten kokonaissumma on 25 miljoonaa enemmän kuin edellisvuonna.

Raha-automaattien pelaamiseen käytetyt eurot / asukas vuonna 2011. Kymmenen kärki.

Paikkakuntakohtaiset avustuksen saajat:
https://www.ray.fi/fi/jarjestot/avustustietokanta
Lisätietoja:
Viestintäpäällikkö Miikka Kimari, miikka.kimari@ray.fi, p. 050 522 2015
Kuvia aiheesta:
https://www.ray.fi/fi/ray/aineistopankki