Jokaisesta maalista lahjoitus tyttöjen harrastamiselle – Salibandyliiga julkisti teot, joilla naissalibandyä kehitetään
SSBL Salibandy Oy ja Salibandyliitto panostavat yhdessä seurojen kanssa tyttö- ja naissalibandyn kehittämiseen. Jokaisesta naisten liigan runkosarjassa tehdystä maalista ohjataan 10 euroa tyttö- ja naissalibandyn kehittämisrahastoon. Jos viime kauden maalitahti jatkuu, kerättävä summa paisuu lähelle 10 000:tä euroa.
SSBL Salibandy Oy:n tänään järjestämässä naisten ja miesten salibandyliigojen yhteisessä kauden avausinfossa Helsingin Sokos Hotel Presidentissä toimitusjohtaja Kimmo Nurminen paljasti konkreettisia toimia, joilla tyttö- ja naissalibandyä on jo tuettu ja joilla sitä kehitetään jatkossa edelleen.
Jokaisesta tehdystä maalista menee kymmenen euron arvoinen lahjoitus tyttösalibandyn hyväksi.
Tukien tarkka kohde päätetään liigakauden aikana, ja se voi liittyä esimerkiksi vähävaraisten harrastajien tukemiseen tai toimintaedellytysten parantamiseen.
”Viime kaudella naisten liigan runkosarjassa tehtiin 904 maalia. Toivottavasti näemme tälläkin kaudella paljon maaleja, vaikka maalivahdit ovat tästä tietysti toista mieltä”, Nurminen lohkaisi.
”10 euroa per maali kuulostaa todella hienolta jutulta. Nyt maalilla on enemmänkin merkitystä kuin vain yksittäisen ottelun voittaminen tai oman nimen saaminen lehteen. Päätös tuo lisämotivaatiota treeneihin, ja nyt naisetkin pystyvät keskittymään itse pelaamiseen paremmin, kun toiminta muuttuu entistä ammattimaisemmaksi”, sanoo naisten liigaa Porvoon Salibandyseurassa pelaava Inka Lampinen.
Myös naissalibandyn tv-näkyvyys on alkavalla akaudella laajempaa kuin koskaan aiemmin. Ruutu-lähetysten määrää on kasvatettu 10 pelistä 25 peliin, minkä lisäksi YLE lisää naisten osuutta salibandynäkyvyydessä merkittävästi.
“Tahtotilamme on, että näyttäisimme vieläkin enemmän salibandyn liigapelejä. Olisi hienoa, jos jonain päivänä Ruutu näyttäisi kaikki naisten ja miesten liigan pelit”, tunnelmoi Markus Wennäkoski Nelonen Median Ruutu-palvelusta.
Salibandyllä on kovat tavoitteet
Uudistukset perustuvat salibandyliigan ja -liiton vuoteen 2028 tähtäävään strategiaan, jonka mukaisesti salibandystä kehittyy seuraavan kymmenen vuoden aikana Suomen harrastetuin joukkuepallopeli ja Suomesta maailman paras salibandymaa.
“Naisten Salibandyliigalle on esitetty omaa kehitystyöryhmää, jossa olisi seurojen edustajia ja valmennuksellista osaamista liitosta. Yhdenvertaisuussunnitelmamme on jo nyt parempi kuin millään muulla suomalaisella lajiliitolla. Lisäksi naisten salibandyliigan sarjajärjestelmä muuttuu alkavan kauden jälkeen, ja uudistus tukee entistä kehittävämpiä ja merkityksellisempiä ottelukokemuksia huippusalibandyn kannalta”, Nurminen luettelee kehitystyön ilmenemismuotoja.
Miesten liigassa riittää tähtiloistoa
Miesten puolella tavoite maailman parhaasta salibandystä on jo monin paikoin toteutunut.
“Suomi on miehissä hallitseva maailmanmestari, ja vuoden 2016 kultajoukkueesta valtaosa pelaa kotimaan sarjassamme”, Nurminen huomauttaa ja ryhtyy nostalgiseksi muistellessaan täksi kaudeksi paluun Suomeen tehneen Mika Kohosen uran alkuaikoja.
“Muistan, kuinka Mika vuonna 1995 allekirjoitti ensimmäisen liigasopimuksensa Jyväskylän monitoimitalon pukuhuoneessa, sillä minä olin Happeen varapuheenjohtajan ominaisuudessa tarjoamassa hänelle sitä sopimusta. Mika oli sitä ennen tehnyt valtavan ison päätöksen panostaa salibandyyn jääkiekon sijaan. Hänestä olisi ilman muuta tullut ammattilaisjääkiekkoilija, jos olisi valinnut niin. Hän valitsi salibandyn, ja loppu on historiaa, Nurminen sanoo viidesti maailman parhaaksi pelaajaksi valitusta Kohosesta.
Mika Kohonen: ”Päästään katsomaan kuka on kuka”
Jyväskylän Happeeseen Ruotsista täksi kaudeksi palannut Kohonen, 41, kiitteli päätöstä jatkaa tyttö- ja naissalibandyn kehittämistä ja puhui panostuksista, joihin huipulle pyrkivän pelaajan täytyy sitoutua.
”On tärkeää mahdollistaa lajiharrastus yhtä lailla sekä tytöille että pojille. Huipulle pääseminen lähtee ihan puhtaasti jokaisen urheilijan omasta päätöksestä, mutta joukkuelajeissa myös seuroilla on iso vastuu. Esimerkiksi yhteistyön seurojen ja maajoukkueen välillä täytyy olla sujuvaa”, Kohonen muistuttaa.
Jyväskylän Vaajakoskelle kotiutunut Kohonen ei malta odottaa miesten liigan käynnistymistä tänä sunnuntaina.
”Treeneissä on kunnon tekemisen meininki. Tästä eteenpäin jokainen viikko on yhtä juhlaa, ja päästään katsomaan kuka on kuka.”
Lisätiedot
Kimmo Nurminen
SSBL Salibandy Oy:n toimitusjohtaja
puh. 045 276 0168
Mediamateriaalit
Ville Heinonen
Republic of Communications
puh. 050 413 7118
Salibandy on Suomen nopeimmin kasvava ja kehittyvä joukkueurheilulaji. Haluamme luoda liikettä, joka synnyttää elämyksiä, hyvinvointia ja menestystä. Salibandyllä ja sählyllä on Suomessa yhteensä noin 400 000 harrastajaa. Rekisteröityneitä pelaajia ja harrastajia on jo yli 65 000.
Avainsanat: