Digimaailman arpapeli: Antavatko sisämarkkinat kaikille merkittävää tasoitusta pelikentällä?
David Mills, CEO, Ricoh Europe
Ricoh Europe, 21.12.2015 – Vaikka muutos onkin ollut nopeaa kuluneiden 20 vuoden aikana, Eurooppa laahaa silti muun maailman perässä, kun ajatellaan digitaalisia innovaatioita työpaikoilla. Kuusi kymmenestä eurooppalaisesta yrityksestä pitää itsenään ‘digitaalisena’[1], mutta Euroopalla on edessään paljon työtä ennen kuin sitä pidetään digitaalisuuden todellisena edelläkävijänä. Tämän myötä Euroopan unioni onkin käynnistänyt EU:n digitaalisen agendan, joka on suunnitelma kohentaa merkittävästi mantereen digitaalitaloutta seuraavien viiden vuoden aikana. Yksi agendan keskeisistä ajatuksista on luoda digitaaliset sisämarkkinat ja yhdenmukaistaa säännöksiä niin, että sama sisältö, samat tuotteet ja samat palvelut ovat saatavilla samaan hintaan kaikkialla EU:ssa.
[2]Digitaalisten sisämarkkinoiden arvioidaan kohentavan Euroopan taloutta 415 miljardilla eurolla ja tuovan kaikenkokoisille yrityksille mahdollisuuden lähteä uusille markkinoille ja kiihdyttää kasvuaan ennennäkemättömällä vauhdilla. Monen yritysjohtajan mielessä herää kuitenkin kysymys: ”Kohdellaanko kaikkia maita ja niissä toimivia yrityksiä reilusti?”
Yritysjohtajien näkemykset maansa nykyisistä digitaalisista vahvuuksista vaihtelevat EU:ssa suuresti. Ricohin tutkimuksen mukaan lähes neljännes yritysjohtajista (24 %) kuvaa maansa asemaa digimarkkinoilla, taitotasoaan ja infrastruktuuriaan heikoksi. Digitaalisesti vahvoiksi sijoittuvat ainoastaan Pohjoismaat ja Hollanti, mikä tukee myös Euroopan komission Digital Economy and Society -indeksin [3] tuloksia. Pohjoismaissa 64 % ja Hollannissa 55 % kuvaa maataan digitaalisesti joko erittäin vahvaksi tai jokseenkin vahvaksi.
Digitaalisten sisämarkkinoiden käyttöönotto vuonna 2016 on jo vääjäämättömän lähellä ja eroavaisuudet EU:n jäsenvaltioiden välillä suuria. Onko siis oikeutettua olla huolissaan siitä, että digimarkkinoiden yhtenäistäminen Euroopassa johtaakin ehkä vain pieniin hyötyihin? Neljänneksessä tutkituista yrityksistä ei uskota digitaalisten sisämarkkinoiden tuovan minkäänlaista hyötyä. Yritysjohtajien huolenaiheisiin kuuluvat lisääntyneen kilpailun luoma uhka (42 %), nykyistä suuremmat IT-vaatimukset (41 %) ja ALV:n asettamat esteet (36 %)[4]. Huonosti valmistautuneille ja resurssipulasta kärsiville yrityksille nämä kaikki asettavat työläitä haasteita.
Mutta onko kyse vain valmiudesta? Digitaalisten sisämarkkinoiden tavoitteena on luoda toivoa huomisen yrityksille. Niillä ei pyritä luomaan railoa maiden välille eikä niiden tarkoituksena missään tapauksessa ole olla digimaailman arpapeliä, jossa organisaatiot pärjäävät sijaintinsa perusteella. Vaikka digitaalisten sisämarkkinoiden käyttöönottoon on aikaa alle 12 kuukautta, jopa 92 %:lla eurooppalaisista yrityksistä ei ole tähän valmiuksia. Luku on häkellyttävä.[5]. Itse asiassa ainoastaan Hollannissa, Itävallassa ja Pohjoismaissa ainakin yksi kymmenestä yrityksestä on täysin valmis digitaalisten sisämarkkinoiden käyttöönottoon. Kun asiaa tarkastellaan sektorikohtaisesti, ainoastaan tuotantosektorilla yli yksi yritys kymmenestä on valmis muutokseen, kun muilla sektoreilla valmius on vain 6‒8 %.
Luvut ovat erittäin huolestuttavia ja viittaavat siihen, että miljoonat eurooppalaiset yritykset menettävät tilaisuuden hyödyntää digitaalisia sisämarkkinoita alusta saakka. Elleivät nämä yritykset ryhdy nopeisiin toimiin, riskinä on jäädä muutoksessa ketterämpien kilpailijoiden jalkoihin. Erityisesti digitaalisesti heikoissa maissa toimivien yritysten on kiinnitettävä huomiota kolmeen tärkeään neuvoon, joiden avulla nyt uhkaksi koettu tilanne käännetään mahdollisuudeksi.
Ensinnäkin yritysten on arvioitava nykytilanteensa ja valmiutensa rakentaa yhteyksiä muuttuvassa toimintaympäristössä. Tämä edellyttää keskittymistä niin yrityksen tukitoimintoihin kuin asiakasrajapintaankin.
Toiseksi yritysten toiminta on auditoitava ja tämän jälkeen yritysten järjestelmät ja prosessit on standardoitava, jotta parannetaan tehokkuutta, saadaan aikaan kustannussäästöjä, kohennetaan tuottavuutta ja tehostetaan kilpailukykyä.
Viimeinen neuvo yrityksille on hankkia ulkopuolinen konsultti lisäämään asiantuntemusta ja katsomaan yritystä ulkopuolisen silmin. Tämä antaa yrityksille mahdollisuuden hyödyntää jo olemassa olevaa kokemusperäistä tietoa siitä, mitä kasvu kansainvälisillä markkinoilla vaatii. Esimerkiksi Ricoh on auttanut yrityksiä kansainvälistymään ja standardoimaan toimintaansa jo vuosikymmenten ajan.
Kun tarkastellaan joitain digitaalisten sisämarkkinoiden tuomia hyötyjä, kuten asiakasmäärien kasvua uusilla markkinoilla ja parempaa sisäistä tehokkuutta, näemme, että kyseessä on valtava mahdollisuus. Vaikka digitaalinen vahvuus vaihteleekin eurooppalaisten maiden välillä, yrityksissä on ymmärrettävä, että valta on heillä. Jos peräsimeen ei ymmärretä tarttua nyt, yrityksissä otetaan riski joutua altavastaajan rooliin jo digitaalisten sisämarkkinoiden alusta lähtien – tähän ahdinkoon ei millään yrityksellä ole varaa.
[1] http://ec.europa.eu/growth/sectors/digital-economy/importance/index_en.htm
[2] http://ec.europa.eu/priorities/digital-single-market/
[3] http://ec.europa.eu/digital-agenda/en/desi
[4] Ricoh Europe: Digitaaliset markkinat: toivoa vai paineita?
[5] Ricoh Europe: Digitaaliset markkinat: toivoa vai paineita?
Avainsanat: