Jäävätkö lahjakkuudet vaille kannustusta automaation käyttöönoton ja johtamistaitojen puutteen myötä?

David Mills, CEO, Ricoh Europe

Ricoh Europe, Lontoo, 22.6.2015 – Kodeista löytyy nykyään jatkuvasti enemmän automaatiota, kuten älytelevisioita ja -termostaatteja. Ihmiset haluavat, että yhä useammat asiat tapahtuvat itsestään. Automaation todelliset vaikutukset ovat kuitenkin vasta vähitellen selkenemässä työpaikoilla, jossa sitä pidetään lähinnä tuottavuutta parantavana ja kustannuksia vähentävänä työkaluna. Mutta automaation lisääminen vaikuttaa myös siihen, millaisia taitoja yritys tarvitsee toimiakseen. 

Taidokkaan työvoiman pula on näkynyt viime vuosina eniten IT- ja tietoverkkoturvallisuuden aloilla. ISACA:n tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan 86 % yrityksistä ja IT-alan asiantuntijoista uskoo, että tietoverkkoturvallisuuden asiantuntijoista on kova pula. Pulan vuoksi yritykset ovat huomattavasti alttiimpia hyökkäyksille. Yrityksillä on vähän eväitä estää niitä tai vähentää niiden vaikutuksia, ja tämä voi aiheuttaa sekä paljon kustannuksia että vaarallisia tilanteita. Teknologian parissa kasvanut Z-sukupolvi on kuitenkin siirtymässä lähivuosina työelämään, ja tämä saattaa osaltaan helpottaa tilannetta.

Tilanteesta seuraa kuitenkin helposti uudenlainen pula, jota vastaan työnantajien on taisteltava. Tällä kiven alla ovat pehmeämmät johtajuustaidot, ja tämän pulan ratkaisu onkin vaikeampaa. Vahvojen ja tehokkaiden johtajien kouluttaminen on aina ollut haastavaa, ja jotkut ovat jopa sitä mieltä, ettei johtajuustaitoja voi opettaa ollenkaan.

Luovan työvoiman luominen

Luovuus ja sosiaalinen äly tulevat erottelemaan yrityksiä toisistaan lähitulevaisuudessa. Töissä vaaditaan yhä useammin luovia ongelmanratkaisutaitoja ja rakentavaa yhteistyötä muiden kanssa. Teknologiaosaamisesta sen sijaan tulee vain normaali osa työelämää.

Automaatio, teknologia ja koneet tulevat väistämättä hoitamaan tulevaisuudessa yhä enemmän manuaalisia tehtäviä. Samalla paljon luovuutta vaativien töiden kunnioitus kasvaa. Ian Stewart, asiantuntijapalveluita tarjoavan Deloitte-yrityksen Chief Economist sanoo Ricohin sponsoroimassa ja Economist Intelligence Unitin teettämässä Future of Work -tutkimuksessa: “On todennäköistä, että joustavuutta, luovuutta ja sosiaalista älyä vaativat työt tulevat säilymään ja nousemaan arvoasteikolla.”

Monet uskovat, että automaatio antaa työnantajille ja yrityksille mahdollisuuden hyödyntää luovuutta, kun aikaa vapautuu monimutkaisempienkin töiden tekemiseen. Tutkimuksen mukaan seitsemän kymmenestä vastaajasta uskoi väitteeseen “yrityksillä on vastuu automatisoida työtä mahdollisimman paljon, jotta työntekijät voivat keskittyä tärkeämpiin tehtäviin”. Sen sijaan vain yksi kymmenestä ajatteli, että yritysten tulisi vastustaa automaatiota.

Lähes 90 % vastaajista uskoi, että inhimilliset taidot, kuten luovuus ja viestintä, ovat tärkeitä yrityksen menestyksen kannalta. Lisäksi 39 % tästä ryhmästä piti näitä taitoja kaikkein tärkeimpinä tekijöinä. On selvää, että yritysten täytyy hyödyntää ja muovata työvoimaansa luovuuden ehdoilla. 

Johdon muuttuva rooli

On tärkeää, että tulevat johtajat osaavat ruokkia lahjakkuutta. Yli kolmannes kyselyn vastaajista sanoi, että johtajien ja esimiesten tulee oppia ruokkimaan lahjakkuutta paremmin, jotta he voivat turvata yritystensä menestyksen. Työpaikoille on myös luotava tunne yhteisöllisyydestä ja yhteisestä päämäärästä.

Yritysten johtajien täytyy miettiä sekä yrityksen strategiaa mutta myös ymmärrettävä, miten paljon luovan ympäristön kehittäminen vaikuttaa työvoiman tuottavuuteen. Uusissa yrityksissä on helppo suhtautua kannustavasti innovaatioihin, mutta vakiintuneemmat yritykset sopeutuvat yleensä muutoksiin hitaammin. Tämän vuoksi yritysten huippuosaajat saattavat vuotaa kilpailijoille, jolloin koko yrityksen kilpailuetu kärsii.

Tulevan taitopulan välttäminen

Teknologian kehitys on muuttanut työskentelytapoja ja työntekijöiden odotuksia työn ja vapaa-ajan suhteesta. Merkkejä muutoksesta ovat muun muassa kaikkialla oleva ergonominen teknologia – ihmisten ja teknologian välinen vuorovaikutus – ja dynaamisempi ja liikkuvampi työvoima. Mutta miten nämä muutokset vaikuttavat yritysjohtoon?

Yritysjohtajat kertoivat tutkimuksessa, että heidän tärkeimmät tavoitteensa ovat työntekijöiden tuottavuuden kasvattaminen ja kustannusten hallinta. Mutta kun heiltä kysyttiin, mitä he haluaisivat painottaa kolmen vuoden kuluessa, listan kärjessä oli työntekijöiden hyvinvoinnin ja osaamisen lisääminen.

Kysymys kuuluukin: Onko nykyisillä johtajilla ja esimiehillä eväitä tulevien lahjakkuuksien tukemiseen? Osaavatko he innostaa ja kouluttaa sekä työmarkkinoille pian astuvia Z-sukupolven edustajia että pidempään yrityksessä olleita? Yritysten tuleva menestys voi hyvinkin riippua näiden seikkojen herkästä tasapainosta. 

Avainsanat: