Valtaosa (92 %) eurooppalaisista yrityksistä ei ole valmiita digitaalisille sisämarkkinoille
Ricoh Europen näkemyksen mukaan tietoisuutta digitaalisista sisämarkkinoista ja niihin valmistautumista on syytä lisätä, sillä suurin osa eurooppalaisista yrityksistä aikoo laajentaa toimintaansa koko mantereelle vuoteen 2020 mennessä.
Ricoh Europe, Lontoo, 4.11.2015 – Eurooppalaisista yrityksistä valtaosa eli 92 prosenttia ilmoittaa, etteivät ne ole vielä valmiita EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden käyttöönottoon. Tieto käy ilmi Ricoh Europen tilaamasta uudesta tutkimuksesta. Digitaalisten sisämarkkinoiden on määrä olla koko vuosikymmenen mullistavin EU-hanke, mutta tällä hetkellä miljoonat yritykset ovat vaarassa jäädä paitsi arvioidusta 415 miljardin euron talouskasvusta1.
Vain puolet yrityksistä (51 prosenttia) on kuullut EU:n digitaalisista sisämarkkinoista, joiden on määrä toteutua vuoden 2016 lopulla ja joiden myötä eurooppalaiset verkkokaupat yhtenäistetään niin, että samat sisällöt, tuotteet ja palvelut ovat saatavana samaan hintaan kaikkialla EU:ssa. Hankkeesta ollaan heikoimmin tietoisia Pohjoismaissa (28 %), Belgiassa/Luxemburgissa (29 %) ja Portugalissa (30 %). Tieto pohjautuu kyselytutkimukseen, johon vastasi 1 360 yritysjohtajaa eri EU-maista.
| Sijoitus | EU:n digitaalisista sisämarkkinoista tietoiset yritykset | Sijoitus | Yritykset, jotka eivät ole valmiita EU:n digitaalisille sisämarkkinoille | ||
| 1. | Italia | 70 % | 1. | Puola | 97 % |
| – | Ranska | 70 % | 2. | Ranska | 95 % |
| 2. | Espanja | 65 % | – | Saksa | 95 % |
| 3. | Saksa | 61 % | 3. | Belgia/Luxemburg | 94 % |
| 4. | Iso-Britannia | 57 % | 4. | Iso-Britannia | 92 % |
| 5. | Puola | 47 % | – | Espanja | 92 % |
| – | Itävalta | 47 % | – | Portugali | 92 % |
| 6. | Unkari | 46 % | 5. | Unkari | 91 % |
| 7. | Alankomaat | 43 % | 6. | Italia | 91 % |
| 8. | Portugali | 30 % | 7. | Pohjoismaat | 90 % |
| 9. | Belgia/Luxemburg | 29 % | 8. | Itävalta | 88 % |
| 10. | Pohjoismaat | 28 % | 9. | Alankomaat | 86 % |
Digitaalisista sisämarkkinoista tietoisten ja niihin valmistautuneiden yritysten pieni osuus on erityisen huolestuttavaa siksi, että tällä hetkellä vain seitsemän prosenttia EU:n pienistä ja keskisuurista yrityksistä käy kauppaa ulkomaille. Tätä lukemaa on kasvatettava, jos Euroopan talous halutaan nousuun2. Suurin osa (65 prosenttia) eurooppalaisyrityksistä aikoo laajentaa toimintaansa muihin Euroopan maihin seuraavan viiden vuoden sisällä, mutta nämä kunnianhimoiset kasvusuunnitelmat eivät todennäköisesti toteudu, jos digitaalisia sisämarkkinoita ei haluta ottaa vastaan. Itävaltalaisilla, unkarilaisilla ja pohjoismaisilla yrityksillä on todennäköisimmin aikeita laajentaa toimintaansa ulkomaille vuoteen 2020 mennessä.
Suurin osa vastaajista katsoi, että digitaalisista sisämarkkinoista olisi monia etuja. Useimmiten mainittiin EU-alueelta tulevien asiakkaiden määrän kasvu (56 prosenttia vastaajista), mahdollisuus päästä uusille eurooppalaisille markkinoille (52 prosenttia) sekä oman yrityksen sisäisen tehokkuuden kasvu (44 prosenttia).
Tutkituista yrityksistä 24 prosentissa ajatellaan kuitenkin, ettei digitaalisista sisämarkkinoista ole mitään hyötyä, ja monissa ollaan huolestuneita digitaalisten sisämarkkinoiden vaikutuksesta omaan liiketoimintaan. Yrityksistä 40 prosenttia ilmoittaa, ettei niissä olla valmiita digitaalisten sisämarkkinoiden tuomaan lisääntyvään kilpailuun, 37 prosentissa pelätään kustannusvaikutuksia ja 34 prosentissa ajatellaan, ettei omalla yrityksellä ole riittävästi resursseja hyödyntää digitaalisia sisämarkkinoita. Kolmasosassa uskotaan lisäksi, että kyse on vain itsetarkoituksellisesta sääntelyn lisäämisestä.
| Useimmiten mainitut hyödyt liiketoiminnalle | Useimmiten mainitut uhkat liiketoiminnalle | ||
| Lisää asiakkaita EU-maista | 56 % | Kilpailun kiristyminen | 42 % |
| Vähemmän esteitä liiketoiminnan laajentamiselle uusille markkinoille | 52 % | Tietotekniikkaan kohdistuvien vaatimusten kasvaminen | 41 % |
| Lisää liikevaihtoa | 52 % | Arvonlisäveroon liittyvät esteet | 36 % |
| Parempi kannattavuus | 50 % | Rajat ylittävään tietoturvaan liittyvät kysymykset | 34 % |
| Pienemmät toimintakulut | 48 % | Uusille markkina-alueille laajentamiseen liittyvät investoinnit | 34 % |
| Mahdollisuus tuoda uudet tuotteet/palvelut nopeammin markkinoille | 47 % | Paine laskea tuotteiden ja/tai palveluiden hintoja | 32 % |
| Sisäisten prosessien ja järjestelmien tehostuminen | 44 % | Rajat ylittävää verkkokauppaa koskevien selkeiden sääntöjen puute | 29 % |
”Yritysjohtajat eivät vielä ole ymmärtäneet, miten valtava vaikutus tulossa olevilla digitaalisilla sisämarkkinoilla on yrityksille”, sanoo Ricoh Europen toimitusjohtaja David Mills. ”On todella huolestuttavaa, että monet yritysjohtajat eivät koe mitään paineita valmistautua entistä digitaalisempaan eurooppalaiseen talouteen.”
Eräs selitys yritysten laimealle suhtautumiselle digitaalisiin sisämarkkinoihin saattaa olla niiden huoli oman maansa digitilanteesta. Vain yhdeksän prosenttia eurooppalaisista yritysjohtajista katsoo, että heidän kotimaansa on digitaalitekniikassa, ‑osaamisessa ja ‑infrastruktuurissa erittäin vahvoilla. Pohjoismaissa oman maansa pärjäämiseen uskoo lähes kaksi kolmasosaa yrityksistä, mutta Puolassa ja Espanjassa lukema on enää yksi viidennes ja Ranskassa ja Italiassa vain 15 prosenttia. Euroopan komission digitaalitalouden ja ‑yhteiskunnan indeksin3 perusteella EU:n 28 jäsenvaltiosta digitaalisesti kehittyneimpiä ovat Tanska, Ruotsi ja Suomi, kun taas keskiarvon alapuolelle jäävät esimerkiksi Puola, Italia ja Espanja.
”Kauaskatseisten eurooppalaisten yritysten kannattaa ryhtyä tehostamaan, digitoimaan ja yhtenäistämään prosessejaan nyt, kun niillä on hyvä mahdollisuus saada selvää kilpailuetua”, toteaa David Mills. ”Tämä on välttämätöntä, jos tarkoituksena on, että Eurooppaankin syntyy omia digitalouden jättiläisiä, jotka pystyvät kilpailemaan yhdysvaltalaisten ja kasvavassa määrin kiinalaisten yritysten perinteisesti hallitsemilla markkinoilla.”
Lisätietoja osoitteessa http://thoughtleadership.ricoh-europe.com/fi.
1 http://ec.europa.eu/priorities/digital-single-market/
2 http://europa.eu/rapid/press-release_IP-15-4919_fi.htm
3 http://europa.eu/rapid/press-release_IP-15-4475_fi.htm
Avainsanat: