• news.cision.com/
  • Ruokavirasto/
  • Hirven TSE-tapaus Laukaassa osoittautui yksittäiseksi, tehoseurannassa ei löytynyt muita prionitautiin sairastuneita hirviä

Hirven TSE-tapaus Laukaassa osoittautui yksittäiseksi, tehoseurannassa ei löytynyt muita prionitautiin sairastuneita hirviä

Report this content

Keski-Suomesta, Laukaasta löytynyt hirven TSE-tapaus on osoittautunut yksittäiseksi tautitapaukseksi. Hirvijahtiin yhdistetyssä tehoseurannassa ei Laukaan seudulta löytynyt muita prionitautiin sairastuneita hirviä. Tuoreet tutkimustulokset antaisivat myös viitteitä siitä, että Laukaan hirven TSE-tauti oli sisäsyntyinen, vanhoissa hirvissä tavattu tautimuoto, jonka ei oleteta tarttuvan eläimestä toiseen.

Suomen toinen hirven TSE-tapaus todettiin Laukaassa huonokuntoisena lopetetusta, arviolta 18-vuotiaasta naarashirvestä viime marraskuussa. Hirvi löytyi nääntyneenä maasta makaamasta, se lopetettiin ja sen pää toimitettiin Ruokavirastoon tutkittavaksi TSE-taudin varalta. Ensimmäisen kerran tauti todettiin Suomessa Kuhmosta alkuvuonna 2018 kuolleena löydetystä 15-vuotiaasta hirvestä.

Ruokavirastossa varmistunut positiivinen TSE-näyte lähetettiin EU:n vertailulaboratorioon jatkotutkimuksiin. Italiasta saatujen tulosten perusteella Laukaan hirven prioni muistuttaa aiemmin Kuhmosta sekä Ruotsista ja Norjasta löytyneitä, yksittäisten TSE-positiivisten hirvien prioneita. Kyseessä olisi näin ollen vanhoissa hirvissä tavattu TSE-tautimuoto, eli eri tauti kuin Pohjois-Amerikassa ja Norjassa tunturipeuroista löytynyt, eritteiden välityksellä tarttuva hirvieläinten näivetystauti CWD. Vanhoissa hirvissä tavattu TSE-tautimuoto ei tiettävästi tartu kosketuksessa tai eritteissä eläimestä toiseen. Vastauksessaan vertailulaboratorio näkee lisätutkimukset kuitenkin tarpeellisena hirvien TSE-tapausten eroavuuksien ja samankaltaisuuksien selvittämiseksi.

TSE-seurantaa tehty Suomessa pitkään

Laukaan tautilöydöksen vuoksi alueella tehostettiin TSE-seurantaa hirvenmetsästyksen yhteydessä. Riistanhoitoyhdistykset toimivat asiassa aktiivisesti ja lähettivät Ruokavirastoon yhteensä 95 hirvenpäätä tutkittavaksi. Nämä näytteet olivat kaikki negatiivisia TSE-taudin osalta.

Suomessa TSE-tautien esiintymistä luonnonvaraisissa hirvieläimissä ja poroissa on tutkittu jo vuodesta 2003 alkaen. Tähän mennessä Suomessa on tutkittu yhteensä kaiken kaikkiaan noin 5 000 eläintä. Niistä vain kahdesta on saatu positiivinen tulos. Myös Ruotsista ja Norjasta on löytynyt vastaavanlaisia yksittäisiä TSE-tapauksia vanhoista hirvistä.

TSE-taudit (transmissible spongiform encephalopathy), joihin myös hirvieläinten näivetystauti CWD (chronic wasting disease) lasketaan, kuuluvat samaan prionien aiheuttamaan aivotautiryhmään kuin esimerkiksi hullun lehmän tauti (BSE, bovine spongiform encephalopathy). CWD:n tai muiden hirvieläinten TSE-tautien ei tiedetä koskaan tarttuneen ihmiseen.

Euroopassa CWD:tä löydettiin ensimmäistä kertaa Norjassa luonnonvaraisista tunturipeuroista keväällä 2016. Kyseinen populaatio hävitettiin kokonaan taudin leviämisen estämiseksi. Viime vuonna CWD löydettiin Norjasta kuitenkin uudelleen hävitetyn tunturipeurapopulaation naapuripopulaatiosta.

Norjan CWD-tapausten vuoksi Ruotsissa, Suomessa, Puolassa ja Baltian maissa järjestettiin EU:n kolmivuotinen seurantaohjelma (2018–2020) taudin esiintymisen kartoittamiseksi. Seurantaa on jatkettu myös tänä vuonna. Jatko-ohjelman sisällöstä tiedotetaan riistanhoitoyhdistyksille myöhemmin.

Lisätietoja

Ylitarkastaja Hanna Kuukka-Anttila, p. 029 520 4507 (eläintautien valvonta)
Erikoistutkija Sirkka-Liisa Korpenfelt, p. 029 520 5183 (laboratoriotutkimukset)
Tutkimusprofessori Antti Oksanen, p. 029 520 4792 (villieläintaudit)

Sähköpostit ovat muotoa: etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi

Lue lisää:

Hirvieläinten näivetystauti CWD ja TSE-taudit
Usein kysyttyä CWD:stä

Tilaa