IHN-taudin rajoitusvyöhyke lakkautettu Tervossa

Pohjois-Savossa, Tervossa on lakkautettu lohikalojen IHN-taudin leviämisen estämiseksi perustettu rajoitusvyöhyke. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira (nyk. Ruokavirasto) perusti alueelle rajoitusvyöhykkeen joulukuussa 2017, kun Tervon kalanviljelylaitoksen kirjolohista löytyi lohikalojen virustautia. Kalanviljelylaitoksen näytteistä ei ole löytynyt IHN-virusta enää kalojen hävittämisen, altaiden ja välineistön puhdistuksen ja kasvatustauon jälkeen. Tautia ei ole myöskään todettu rajoitusvyöhykkeeltä pyydetyistä luonnonvaraisista kaloista.

Vaikka rajoitusvyöhyke lakkautetaan, Tervossa jatketaan tehostettua IHN-taudin seurantaa. Maa- ja metsätalousministeriö on luokitellut asetuksellaan entistä rajoitusvyöhykettä vastaavan alueen seuranta-alueeksi, jolla toteutetaan IHN-taudin seurantaa IHN-taudista vapaan aseman palauttamiseksi. Vastaavat IHN-seuranta-alueet on perustettu myös Iissä, Nurmeksessa ja Kaavilla todettujen IHN-tapausten ympärille. Seurantaohjelmat kestävät vähintään kaksi vuotta.

IHN-taudin vuoksi perustetut rajoitusvyöhykkeet on nyt purettu Nurmeksesta, Iistä ja Tervosta. Kaavin tartuntatapauksen vuoksi Saarijärven alueelle, Vuoksen vesistöön perustettu rajoitusvyöhyke säilyy edelleen. Tällä alueella ei ole vesiviljelytoimintaa, josta saataisiin näytteitä tutkivaksi, minkä vuoksi vyöhykkeen purkaminen ei ole vielä mahdollista. Rajoitusvyöhykkeen vaatimuksia on kuitenkin muutettu siten, että vyöhykkeelle voidaan jälleen istuttaa kirjolohta.

Seuranta-alueilla sijaitsevista kalojen pitopaikoista tai luonnonvesistä ei saa siirtää eläviä lohia tai kirjolohia tai niiden sukusoluja muualle Suomeen. Alueelle tuotaville lohille ja kirjolohille tai niiden sukusoluille vaaditaan lähtöpitopaikan virkaeläinlääkärin myöntämä terveystodistus. Muiden kalalajien siirtoja alueelle, alueen sisällä tai alueelta pois ei ole rajoitettu.

Alueella voi kalastaa ja liikkua normaalisti. Kalastuksessa käytettäville välineille suositellaan kuitenkin desinfiointia ennen muissa vesistöissä kalastamista. Jos alueen kaloissa havaitaan IHN-tautiin viittaavia oireita tai kuolleisuutta, tulee välittömästi ottaa yhteyttä kunnaneläinlääkäriin tai aluehallintoviraston läänineläinlääkäriin.

Lohikalojen tarttuvaa, vertamuodostavan kudoksen kuoliota eli IHN-tautia todettiin ensimäistä kertaa Suomessa marraskuun lopulla 2017. Tammikuuhun 2018 mennessä tautia löytyi yhteensä kuudesta kohteesta: Tervon kalanviljelylaitoksesta, kolmesta kalalammikosta Pohjois-Savossa sekä kahdesta merikasvatuslaitoksesta Iissä. Kaikki tartunnat todettiin kirjolohissa, ja tapaukset olivat yhteydessä toisiinsa. Selvityksistä huolimatta ei ole voitu varmistua siitä, mitä kautta virus levisi Suomeen. Kaikki tartuntapaikat on saneerattu hävittämällä niistä kalat sekä puhdistamalla ja desinfioimalla välineistöt ja kasvatusaltaat.

IHN-tauti on lakisääteisesti vastustettava, helposti leviäviin eläintauteihin luokiteltu lohikalojen tauti, joka aiheuttaa kuolleisuutta yleensä alle kahden kuukauden ikäisille kaloille. Tautiin ei ole olemassa lääkettä, eikä rokotetta ole käytössä Euroopassa. Ihmisiin ja lemmikkeihin IHN-tauti ei tartu ja kalaa voi Suomessa syödä normaalisti.

Lisätietoja:

Ylitarkastaja Hanna Kuukka-Anttila, p. 029 520 4507, etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi

Ylitarkastaja Hanna Lounela, p. 029 520 4645

Lue lisää:

Tarttuva lohikalojen IHN-virus Suomessa